Siitepölykausi lähestyy – Missä tilanteessa kannattaa viedä lapsi allergiatestiin?
Lasten allergialääkäri Péter Csonka vastasi kysymyksiin, jotka Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijat lähettivät lapsen siitepölyallergiasta ja sen siedätyshoidosta.
Kannattaako pienille lapsille (noin 6-vuotiaille) tehdä prick-testejä, jos on lievää siitepölyallergiaa, johon allergialääke tehoaa? Missä iässä tai miten pahassa oireiluissa testit ovat tarpeen?
Testaamisen tarve ei sinällään liity ikään. Allergista herkistymistä voi testata iästä riippumatta, mikäli epäilee, että oireet voisivat johtua allergiasta. Jos testi on negatiivinen, oireet johtuvat todennäköisesti jostain muusta kuin allergiasta.
On hyödyllistä varmistaa, että hoidetaan oikeaa tautia. Testaaminen voi auttaa myös oirelääkityksen käytössä. Onko lapsi herkistynyt esimerkiksi vain lehtipuille vai myös heinille? Onko odotettavissa, että lapsi saa oireita myös joistakin eläimistä?
Yleisesti ottaen verikokeet ovat prick-testeihin verrattuna kustannustehokkaampi tapa selvittää herkistymistä hengitettäville allergeeneille, kuten siitepölylle ja eläimille. Allergiatestit ovat välttämättömiä viimeistään silloin, kun suunnitellaan siedätyshoitoa. Allergiatestien tulokset tulkitsee aina lääkäri.
Viime vuonna ainut toimiva yhdistelmä 4-vuotiaan koivuallergiaan olivat silmätipat, nenäsuihke ja suun kautta otettava allergialääke. Kannattaako suoraan aloittaa kaikilla näillä vai kokeilla jotain näistä pelkästään ensin?
Hoito kannattaa aloittaa ensin suun kautta otettavalla antihistamiinilla. Jos siitä huolimatta on nenäoireita, hoitoon lisätään kortisonipohjainen nenäsumute. Jos silmät vaivaavat, hoitoon lisätään silmätipat, joista kromoglikaattitipat ovat säännölliseen käyttöön. Pahimpaan aikaan kannattaa tarvittaessa ottaa käyttöön myös antihistamiinitipat.
Jos oireet ovat näistä huolimatta hankalat, on syytä hakeutua lääkäriin. Allerginen siedätyshoito on paras hoito siitepölyallergiassa. Siedätyshoidon ikäraja on viisi vuotta.
Jos vaikeana aikana joutuu tuplaamaan lapsen allergialääkkeen, onko parempi ottaa normi annos kahdesti päivässä vai kertaalleen (aamuisin?) tupla-annos? Kummasta on tehokkaampi hyöty?
Voi kokeilla, kummasta on lapselle itselleen parempi vaste, ja jatkaa sitten hoitoa tehokkaamman tavan mukaan.
Minkä ikäistä lasta on turvallista hoitaa "perus"-antihistamiinilla suun kautta ympäri vuoden?
Kaikki väsyttämättömät antihistamiinit (levosetiritsiini ja desloratadiini) ovat hyvin turvallisia myös pienille lapsille.
Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri
Lue lisää aiheesta
Ylivilkas lapsi – käytännön vinkkejä arjen haastaviin tilanteisiin
Kun lapsi ajautuu tunnekuohujen valtaan tai kärsii keskittymisvaikeuksista, vanhemmat tuntevat olonsa usein neuvottomaksi. Terveystalon lastenpsykiatrian erikois- ja vastuulääkäri Kirsi Kakko kertoo, miten pienetkin muutokset voivat helpottaa perheiden arkea.
Supermarsun kaverikirja: Karin Blomgren
Supermarsun kaverikirjassa esittäytyvät Lasten Terveystalon asiantuntijat. Tällä kertaa kaverikirjan kysymyksiin vastaa korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri Karin Blomgren, joka kertoo muun muassa parhaan vinkkinsä lääkärikäyntiä jännittävälle lapselle ja paljastaa oman supervoimansa.
”Onko harrastaminen tärkeää lapsen itseluottamuksen kehitykselle?”
Psykologi ja psykoterapeutti Anu Heikkilä vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden lähettämiin kysymyksiin lapsen itseluottamuksesta ja minäkuvasta.
"Pitääkö lapsen syödä aina lautanen tyhjäksi?"
Syö edes lihat! Useimmat meistä muistavat lapsuudesta tutun maanittelun, ja päätyvät silti käymään samoja taisteluja omien lasten kanssa. Lastenpsykiatri ja perheterapeutti Minna Sarelahti toivoo armollisuutta perheiden ruokailuhetkiin ja kertoo, miten syömisestä voi tulla nautinnollisempi kokemus.
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Mikä on sopiva määrä ruutuaikaa eri-ikäisille lapsille?
Monessa kodissa taistellaan päivittäin lasten kännykän käytöstä ja tietokoneella pelaamisesta. Ruutuajan hallinta on helpompaa, kun perheellä on yhteiset pelisäännöt. Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Sonja Eräranta kertoo uusista ikäkohtaisista suosituksista.