Lihavuusleikkaus voi olla elämän käännekohta – “Potilaat ovat usein silminnähden helpottuneita”
Vaikka lihavuusleikkaukset yleistyvät koko ajan, moni leikkauskriteerit täyttävä epäröi leikkaukseen menemistä. Tampereen Terveystalossa lihavuusleikkauksen hoitopolku alkaa maksuttomalla konsultaatiolla, jossa tilannetta voidaan arvioida rauhassa yhdessä ammattilaisen kanssa.
Lihavuusleikkaus mielletään helposti rajuksi ratkaisuksi tai viimeiseksi vaihtoehdoksi silloin, kun mikään muu ei ole auttanut vaikean lihavuuden hoidossa.
Terveystalon gastrokirurgi Anu Välikosken työssä näkökulma on kuitenkin toinen.
– Lihavuusleikkauksissa ei ole kyse epäonnistumisesta tai viimeisestä oljenkorresta, vaan perustellusta lääketieteellisestä hoidosta. Moni potilas tulee vastaanotolle tilanteessa, jossa arki on jo vaikeaa ja keho kuormittunut pitkäaikaisesta ylipainosta. Meillä on mahdollisuus tarjota tilanteeseen ratkaisu, hän kertoo.
Välikoski on vatsaelinkirurgi, joka on tehnyt lihavuusleikkauksia Pirkanmaalla yli 15 vuoden ajan. Hän työskentelee lihavuusleikkauksien parissa myös Terveystalon Tampereen sairaalassa, joka on ainut yksityinen taho, joka tekee lihavuusleikkauksia Tampereella.
Terveystalossa on tehty lihavuusleikkauksia lähes 20 vuotta.
Välikoski on kohdannut uransa aikana lukuisia potilaita, joiden taustalla on pitkä historia painonhallinnan haasteita ja usein myös ylipainoon liittyviä sairauksia. Kaikki heistä etsivät pysyvää ratkaisua painonhallintaan.
Mikä lihavuusleikkaus on?
Lihavuusleikkaukset tehdään nykypäivänä tähystystekniikalla, eli iholle tehdään isojen viiltojen sijaan viisi pientä haavaa. Leikkausmenetelminä ovat mahalaukun ohitusleikkaus ja mahalaukun kavennusleikkaus, ja sopivin menetelmä valitaan aina yksilöllisesti.
Ohitusleikkauksessa mahalaukun yläosasta muotoillaan pieni uusi mahalaukkusäiliö. Tämä yhdistetään ohutsuoleen siten, että ruoan kulkureitti lyhenee.
Kavennusleikkauksessa mahalaukusta poistetaan suurin osa, noin 75 prosenttia, ja jäljelle jäävä osa muotoillaan kapeaksi, putkimaiseksi mahalaukuksi. Tämän seurauksena mahalaukun tilavuus pienenee merkittävästi, ja kerralla syötävän ruoan määrä vähenee.
Leikkausta voidaan harkita, kun painoindeksi on yli 30 ja potilaalla on huonossa hoitotasapainossa oleva tyypin 2 diabetes. Muussa tapauksessa painoindeksin on oltava yli 35 ja ylipainoon on liityttävä muita sairauksia, kuten verenpainetauti, uniapnea tai kantavien nivelten nivelrikko.
Jos painoindeksi on yli 40, on oikeutettu leikkaukseen myös ilman liitännäissairauksia. Usein tällöin vaikea lihavuus vaikuttaa jo selvästi terveyteen ja toimintakykyyn. Leikkauksia ei tehdä yli 65-vuotiaille, päihdeongelmaisille tai henkilöille, joille on vakavia psyykkisiä sairauksia tai esimerkiksi syömishäiriö.
Leikkaukseen pääsyn kriteerit ovat samat yksityisellä ja julkisella sektorilla. Julkisella leikkaukseen pääsy kestää noin vuoden ensikäynnistä.
Terveystalossa leikkaukseen pääsee joustavasti ensikäyntien jälkeen, ja leikkausajankohdan voi sopia muuhun elämään sopivaksi. Leikkausta edeltää aina neljän viikon erikoisruokavalio.
Lihavuusleikkauksissa ei ole kyse epäonnistumisesta tai viimeisestä oljenkorresta, vaan perustellusta lääketieteellisestä hoidosta. ”
lihavuuskirurgi Anu Välikoski
Lihavuusleikkauksella haetaan pitkäaikaista muutosta
Monet lihavuusleikkaukseen tulevat ovat kokeilleet myös ylipainon lääkkeellistä hoitoa.
– Lihavuuslääkkeet voivat toimia hyvin, mutta niiden käyttö on usein pitkäaikaista ja kallista. Leikkauksella pyritään saamaan pysyvämpää muutosta, Välikoski kertoo.
Lihavuusleikkauskaan ei ole yksittäinen toimenpide, vaan osa pidempää hoitopolkua. Ennen leikkausta potilas tapaa useita ammattilaisia, kuten sisätautilääkärin ja ravitsemusterapeutin, ja valmistautuu muutokseen myös arjen tasolla.
– Opetellaan esimerkiksi ruokailua, joka tukee toipumista ja elämää leikkauksen jälkeen. Se on tärkeä osa onnistumista, Välikoski kertoo.
Terveystalossa hoitopolku jatkuu myös leikkauksen jälkeen tarpeellisilla jälkikontrolleilla.
Kuten kaikkiin leikkauksiin, myös lihavuusleikkauksiin liittyy riskejä, mutta ne ovat melko harvinaisia. Mahdollisia komplikaatioita ovat esimerkiksi verenvuoto ja veritulpat.
Vakavat komplikaatiot, kuten suolen sisällön pääsy vatsaonteloon, ovat harvinaisia, mutta vaativat uuden leikkauksen.
– Myös syöminen muuttuu, ja kehoa pitää opetella kuuntelemaan uudella tavalla. Alkuun voi tulla esimerkiksi pahoinvointia tai vatsavaivoja, mutta ajan kanssa arki yleensä vakiintuu hyvin, Välikoski kertoo.
Välikosken mukaan monelle suurin muutos ei kuitenkaan ole vain fyysinen vaan hyvin kokonaisvaltainen.
– Kun paino lähtee laskuun, liikkuminen helpottuu ja vointi paranee. Se näkyy usein nopeasti myös mielialassa. Potilaat ovat leikkauksen jälkeen hyvin usein silminnähden helpottuneita ja onnellisia, vaikka matkan varrella olisi ollut haasteita.
Paino laskee leikkauksen jälkeen yleensä ensimmäisen vuoden aikana merkittävästi ja tasoittuu sen jälkeen. Samalla monien liitännäissairauksien tilanne voi parantua tai jopa täysin korjaantua.
Lihavuusleikkaukset yleistyvät hitaammin kuin muissa Pohjoismaissa
Suomessa tehdään vajaa kaksi tuhatta lihavuusleikkausta vuodessa, ja Pirkanmaalla tehdään näistä reilu 200 leikkausta. Muissa Pohjoismaissa vastaava luku on useita tuhansia.
Vaikka leikkaukset yleistyvät koko ajan, moni leikkauskriteerit täyttävä epäröi leikkaukseen menemistä.
– Leikkaus jännittää lähes aina, ja se on hyvin ymmärrettävää. Usein epävarmuus liittyy myös siihen, ettei tiedetä, milloin leikkaus olisi edes mahdollinen vaihtoehto. Joskus hoitoon hakeutumiseen liittyy myös häpeää. Suomessa on vahva pärjäämisen kulttuuri, ja moni ajattelee turhaan, että vaikean lihavuuden ja liitännäissairauksien kanssa on vain pärjättävä, Välikoski sanoo.
Ensimmäinen askel on ilmainen puhelinkonsultaatio tai tapaaminen kirurgin kanssa
Välikoski kertoo, että leikkauksiin liittyvä tietoisuus on hitaasti lisääntynyt. Moni leikkausta harkitseva etsii tietoa aktiivisesti esimerkiksi vertaistukiryhmistä ja sosiaalisesta mediasta. Potilaat tulevatkin vastaanotolle usein hyvin perehtyneinä.
Välikoski kuitenkin korostaa, että kaikkea ei tarvitse selvittää itse etukäteen. Lihavuusleikkauksiin perehtyneen ammattilaisen kanssa voi rauhassa keskustella eri vaihtoehdoista.
Terveystalo tarjoaa ilmaisen lihavuusleikkauskonsultaation, jossa voi keskustella puhelimitse asiaan perehtyneen sairaanhoitajan kanssa siitä, olisiko lihavuusleikkaus omaan tilanteeseen sopiva vaihtoehto. Toinen vaihtoehto on hakeutua suoraan Terveystalon leikkaavan kirurgin vastaanotolle leikkausarviota varten.
Välikoski kannustaa leikkausta harkitsevaa ottamaan rohkeasti yhteyttä ja korostaa, että ensimmäinen vastaanottokäynti ei sido mihinkään.
– Meidän tehtävämme on kuunnella, käydä läpi vaihtoehtoja ja miettiä yhdessä, mikä on potilaalle oikea suunta. Jokainen potilas kohdataan yksilönä.
Lue lisää aiheesta
"Miksi ruoka hallitsee tunteita?"
Ravitsemusterapeutti Petra Salminen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ravitsemuksen vaikutuksesta mielialaan.
Totta vai tarua? 5 myyttiä hiilihydraateista
Hiilihydraatteihin liittyy paljon uskomuksia, joista läheskään kaikki eivät pidä paikkaansa. Terveystalon ravitsemusterapeutti Anni Kuosmanen vastaa tyypillisimpiin myytteihin.
"Skaalaa, älä skippaa" – asiantuntijan vinkit energisempään arkeen
Hyvinvointia tukevat elintavat eivät synny täydellisistä suorituksista. Elintapalääketieteeseen erikoistunut lääkäri Pekka Aroviita kertoo, miksi pienet muutokset ovat usein tehokkain tapa kehittää ruokailutottumuksia, lisätä liikuntaa ja vahvistaa hyvinvointia osana tavallista arkea.
Insuliiniresistenssi voi kehittyä huomaamatta – näin purat aineenvaihduntahäiriön
Jos kilot tahtovat kertyä keskivartaloon etkä harrasta liikuntaa, voit olla riskiryhmässä insuliiniresistenssille. Terveystalon ravitsemusterapeutti Ulla Tolonen kertoo, miten aineenvaihduntahäiriön voi jopa parantaa elämäntapamuutoksilla.
"Mitkä ovat parhaat välipalat painonpudotukseen?"
Ravitsemusterapeutti Vilma Kantonen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ruokailuajoista ja välipaloista.
"Kannattaako urheilusuorituksen jälkeen syödä heti vai myöhemmin?"
Ravitsemusterapeutti Maija Hietanen vastaa Ravitsemuksen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin liikunnasta ja ruokavaliosta.