Kardiologi vastaa: mitä sydämen syke kertoo terveydestäsi?

28.9.2022

Miten sydän vanhenee, kannattaako omaa sykettä seurata ja onko korkea leposyke aina merkki huonosta kunnosta? Kansainvälisen Maailman sydänpäivän lähestyessä kardiologian erikoislääkärimme Kristian Paavonen vastaa yleisimpiin kysymyksiin sydämestä ja sen sykkeestä.

Nainen katsoo ulos ikkunasta

Mikä ihme saa sydämen sykkimään?

”Sydämessä on eräänlainen tahdistin, jota kutsutaan nimellä sinussolmuke. Sen solut tuottavat sähköimpulssin, joka leviään sydämeen. Sähköimpulssi saa sydämen supistumaan ja vuorotellen siirtämään verta eteenpäin sekä ottamaan verta vastaan. Sinussolmukkeen aktiivisuus määrää sydämen sykkeen.”

Mikä on normaali syke?

”Sydämen syketaajuus on yksilöllinen: muun muassa ikä, fyysinen kunto, perinnölliset tekijät ja sukupuoli vaikuttavat kaikki siihen, miten taajaan sydän lyö. Esimerkiksi naisilla leposyke on pääsääntöisesti miehiä korkeampi ja ikäihmisillä nuoria matalampi. Aikuisen normaalin leposykkeen raamit ovat noin 40-90 lyöntiä minuutissa.”

”Nukkuessa leposyke voi laskea päiväaikaisesta leposykkeestä 10-20 iskua minuutissa. Toisella ihmisellä yön aikainen leposyke voi olla 40 ja toisella 80 ja molemmat ovat aivan terveitä ihmisiä.”

Kuinka hyvä mittari matala leposyke on omasta kunnosta?

”Matala leposyke kyllä korreloi hyvän kunnon kanssa, erityisesti urheilijoilla. Matalin omassa työssä vastaan tullut huippu-urheilijan leposyke on ollut vain vähän yli 30 lyöntiä minuutissa. Mutta koska leposyke on sekin perinnöllinen ominaisuus, voi myös huonokuntoisen terveen ihmisen leposyke olla matala. Matala leposyke ei siis aina ole merkki hyvästä suorituskyvystä.”

Voiko syke olla liian matala?

”Syke voi olla liian matala, jos sen katsotaan aiheuttavan oireita. Tällaisia oireita voivat olla esimerkiksi tajunnan tason häiriöt eli tajunnanmenetykset tai läheltä-piti-tilanteet, sekä heikentynyt suorituskyky, jolle ei tarjoudu muuta selitystä. Ihmisen ikääntyessä hyvin matala tai liian korkea syke esimerkiksi pitkäaikaisen rytmihäiriön seurauksena voi aiheuttaa jopa sydämen vajaatoimintaa.”

Onko korkea syke aina terveysriski?

”Kun korkeaan sykkeeseen liittyy muita oireita tai sairauksia, voi se olla terveysriski. Jos leposyke liikkuu päivällä yli sadassa, on myös syytä miettiä, mistä voisi olla kyse.”

”Ihminen pitää ottaa kuitenkin aina kokonaisuutena huomioon, sillä normaalin sykkeen rajoissa on tosiaankin hurjaa vaihtelua. Esimerkiksi 30-vuotiaalla terveellä naisella leposyke voi olla päivällä yli 80, eikä kyseessä ole sydän- tai muukaan sairaus.”

Miten sydän vanhenee ja näkyykö vanheneminen sykkeessä?

”Sydän on mekaaninen pumppu varustettuna omalla sähköjärjestelmällä. On aivan normaalia, että sähköjärjestelmä väsyy käytössä eli sydänkin ikääntyy ihmisen ikääntyessä. Ikääntyminen voi näkyä sykevaihtelun pienenemisenä ja siinä, että leposyke on hitaampi eikä maksimisyke ole enää yhtä korkea kuin nuorena.”

Mitä tarkoittaa sykevälivaihtelu ja kannattaako sitä seurata?

”Sykevälivaihtelu tarkoittaa sitä, kuinka paljon aika sydämen sähköimpulssista toiseen vaihtelee. Kyseessä on vain millisekuntien tai kymmenien millisekuntien vaihtelu, jota ei itse tunnustelemalla huomaa. Sydänfilmiä mittaavilla laitteilla sykevälivaihtelua voidaan kuitenkin mitata. Vähentynyt sykevälivaihtelu voi olla merkki kuormittuneisuudesta tai jostakin sairaudesta.”

Kannattaako omaa sykettä muutenkin seurata esimerkiksi älylaitteilla?

”Omaa leposykettä hereillä ja nukkuessa, mahdollisten urheilusuoritusten aikaista tai niiden jälkeistä sykettä voi seurata, jos se on tarkoituksenmukaista esimerkiksi mahdollisen ylikunnon määrittämiseksi. Lisäksi iäkkäämmällä ihmisellä aikaisempaa selvästi nopeampi ja epäsäännöllinen syke voi olla merkki eteisvärinästä, joka altistaa aivoverenkiertohäiriöille.”

Mitä jos huomaa, että oma leposyke on muuttunut?

”Jos leposyke nousee merkittävästi aiemmasta, voi taustalla olla jokin sitä nostava tila tai sairaus. Pitkittynyt psyykkinen stressi, liian vähäinen ja levoton nukkuminen tai alkoholin käyttö voivat vaikuttaa leposykkeen nousemiseen. Myös lääkkeet vaikuttavat sykkeeseen: esimerkiksi jotkut mieliala- ja ADHD-lääkkeet nostavat sykettä. Jos vointi on muuten hyvä, ei kannata huolestua liikaa. Tärkeintä on pitää hyvistä elämäntavoista kiinni.”

”Jos taas vointi heikkenee muutenkin, on syytä käydä puhumassa asiasta lääkärille. Esimerkiksi kilpirauhasen liikatoiminta, anemia tai esimerkiksi monet rytmihäiriöt voivat muuttaa leposykettä. Yönaikainen sykkeen nopeutuminen ja hidastuminen voi olla merkki uniapneasta ja päivän sekä yön syke-erojen madaltuminen taas autonomisen eli ei-tahdonalaisen hermoston toiminnan häiriöstä, jota aiheuttaa esimerkiksi sokeritauti.”

Mitä jos sydän tykyttelee ja muljahtelee?

”Ajoittaiset rytmihäiriötuntemukset muuten terveellä ihmisellä ovat harvoin merkki henkeä tai terveyttä uhkaavasta tilasta. Jos rytmihäiriötuntemuksiin liittyy oireita kuten tajunnan tason häiriöitä tai esimerkiksi huonovointisuutta ja heikkoa suorituskykyä, on syytä pyytää lääkärin arviota tilanteesta.”

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi

Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.

Lue lisää aiheesta

Lääkäri tutkii miehen jalkaa tapaturmapäivystyksessä Artikkeli

Nyrjähdykset, murtumat ja mustelmat: näillä ohjeilla voit välttyä liukastumisen aiheuttamilta vammoilta

Pyllähtämiset ja kaatumiset ovat talvikuukausina arkipäivää, kun kadut jäätyvät luistinkentäksi. Tasapainoa ja reaktiokykyä kannattaa treenata, jotta välttyy kaatumisen vammoilta.

Nainen lenkkeilee iloisena lumihangessa Artikkeli

Ajattelutavat ovat ratkaisevia elämäntapamuutoksessa: näin voit työstää ajattelumallejasi

Ravitsemusterapeutti Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan elämäntapamuutoksissa onnistuu, kun haitalliset ajattelutavat muuttuvat. Omia ajattelumalleja voi lähteä työstämään hyvien kysymysten kautta.

5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista. Artikkeli

5 faktaa unilääkkeiden aiheuttamista haitoista

Unilääke on oiva apu kriiseissä, mutta niiden käyttöön liittyy myös riskejä. Lääkäri Riika Tavast Seinäjoen Fokus Unesta kertoo, mitä haittaa unilääkkeistä on ja milloin pitää huolestua.

Artikkeli

Totta vai tarua: Onko painoindeksi vanhentunut terveyden mittari?

Pitäisikö painoindeksi heittää hyvinvoinnin mittarina romukoppaan? Ravitsemusterapeutti Sirpa Soini vastaa.

Mies pitää kädessään kukkakaalia ruokakaupassa. Artikkeli

Pysyvä elämäntapamuutos on lopulta kiinni ajattelutavoista – ”Kasetti kääntyi päässä”

Mitä yhteistä on niillä, jotka onnistuvat pysyvissä elämäntapojen muutoksissa? Terveystalon ravitsemusterapeutin Sirpa Soinin tutkimuksen mukaan ratkaisevaa on ajattelutavan muutos sekä yksilöllinen lähestymistapa.

4 asiaa, jotka kannattaa tietää siitä, mitä aivoissa tapahtuu unen aikana Artikkeli

4 asiaa, jotka kannattaa tietää siitä, mitä aivoissa tapahtuu unen aikana

Tiede ei ole osannut selittää täsmällistä syytä, miksi ihmiset ja eläimet nukkuvat, mutta tiedämme jo aika hyvin mitä unen aikana aivoissamme tapahtuu. Turun Fokus Unen vastaava lääkäri Miia Aro kertoo, mitä unen aikana tapahtuu.