Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.
Vyöruusuun sairastumisen riski kasvaa ikääntymisen myötä. Aiemmin sairastettu vesirokkovirus jää sairastamisen jälkeen elimistöön piiloon ”lepotilaan” ja voi uudelleenaktivoitua elimistössä oman immuunipuolustuksen heikkenemisen johdosta. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ikääntymiseen liittyvä immuunipuolustuksen heikkeneminen, perussairauksien aiheuttama immuunipuutos, sairauksien hoitoon käytettyjen lääkkeiden aiheuttama immuunipuolustuksen heikkeneminen ja altistuminen poikkeavalle stressille.
Vyöruusulla on merkittävä vaikutus paitsi ihmisten toimintakykyyn ja elämänlaatuun, myös terveydenhuollon ja työelämän kustannuksiin
Vyöruusuun sairastuneelle työntekijälle kertyy keskimäärin viisi sairauspoissaolopäivää ja muutama perusterveydenhuollon käynti, joista koituu työnantajalle keskimäärin 2 300-2 500 euron kustannus/per työntekijä. Jopa kolmannes vyöruusuun sairastuneista saa sen komplikaationa pitkittyneen hermokivun. Tällöin sairauspoissaolopäivien määrä kasvaa merkittävästi ja kustannukset moninkertaistuvat (> 10 000 euroa per työntekijä). Työntekijän sairastuessa vyöruusuun kustannus työnantajalle on moninkertainen verrattuna rokottamisen kustannukseen.
Lue lisää vyöruususta ja sen ennaltaehkäisystä Tietopaketistamme
Lue lisää työterveyden artikkeleita
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä vaivaa yleensä yli 40-vuotiaita ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.
"Mitä lisäravinteita ikääntyvä tarvitsee?"
Ravitsemusterapeutti Jan Verho vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin ikääntyvän ravitsemuksesta.
10 arjen superruokaa yli 60-vuotiaille – joko nämä löytyvät keittiöstäsi?
Ruoka on paljon enemmän kuin polttoainetta. Se on myös kehon suojakilpi, muistiterveyden edistäjä ja toimintakyvyn ylläpitäjä – nautintoa unohtamatta. Iän karttuessa ravitsemukseen kannattaa kiinnittää erityistä huomiota, sillä oikeilla ruokavalinnoilla voit vahvistaa lihaksia, ehkäistä sairauksia ja tukea sekä aivo- että sydänterveyttä.
Kuinka saada riittävästi nestettä kesäkuumalla? Lääkärin 5 käytännön vinkkiä ikääntyville
Helteiset kesäpäivät ovat monelle vuoden kohokohta, mutta erityisesti ikääntyvän kannattaa lämmöstä nauttiessaan kiinnittää huomiota myös nestetasapainon ylläpitämiseen. Ota talteen ylilääkäri Tuomo Oikaraisen vinkit riittävän nesteen saamiseen ja kokeile, mikä niistä sopii parhaiten juuri sinulle.