Ennaltaehkäisy on tehokkainta terveydenhuoltoa – vain rokottautumalla voit suojautua vyöruusulta
Vyöruusu on vesirokkoviruksen aiheuttaman ihon rakkulainen tulehdus, joita Suomessa diagnosoidaan vuosittain yli 24 000 tapausta. Tauti on yleinen ja kivulias, mutta huonosti tunnettu. Suurin osa aikuisista ei tiedosta olevansa riskissä, vaikka jopa joka kolmas sairastuu vyöruusuun elämänsä aikana. Hyvillä elintavoilla ei voi vaikuttaa vyöruusuviruksen aktivoitumiseen, ainoa tapa ennaltaehkäistä vyöruusua on rokottautumalla sitä vastaan.
Vyöruusuun sairastumisen riski kasvaa ikääntymisen myötä. Aiemmin sairastettu vesirokkovirus jää sairastamisen jälkeen elimistöön piiloon ”lepotilaan” ja voi uudelleenaktivoitua elimistössä oman immuunipuolustuksen heikkenemisen johdosta. Tähän vaikuttavat esimerkiksi ikääntymiseen liittyvä immuunipuolustuksen heikkeneminen, perussairauksien aiheuttama immuunipuutos, sairauksien hoitoon käytettyjen lääkkeiden aiheuttama immuunipuolustuksen heikkeneminen ja altistuminen poikkeavalle stressille.
Vyöruusulla on merkittävä vaikutus paitsi ihmisten toimintakykyyn ja elämänlaatuun, myös terveydenhuollon ja työelämän kustannuksiin
Vyöruusuun sairastuneelle työntekijälle kertyy keskimäärin viisi sairauspoissaolopäivää ja muutama perusterveydenhuollon käynti, joista koituu työnantajalle keskimäärin 2 300-2 500 euron kustannus/per työntekijä. Jopa kolmannes vyöruusuun sairastuneista saa sen komplikaationa pitkittyneen hermokivun. Tällöin sairauspoissaolopäivien määrä kasvaa merkittävästi ja kustannukset moninkertaistuvat (> 10 000 euroa per työntekijä). Työntekijän sairastuessa vyöruusuun kustannus työnantajalle on moninkertainen verrattuna rokottamisen kustannukseen.
Lue lisää vyöruususta ja sen ennaltaehkäisystä Tietopaketistamme
Lue lisää työterveyden artikkeleita
Tulevaisuuden työelämä rakentuu uteliaisuudelle ja ällistykselle – näin vahvistat oppimisen tehotunteita
Tulevaisuuden työelämä haastaa aivojamme aivan uudella tavalla. Organisaatiot ja yksilöt joutuvat sopeutumaan jatkuvaan muutokseen, jossa oppiminen, tiedon jakaminen ja monimuotoisen ajattelun hyödyntäminen nousevat keskiöön. Enää ei riitä, että hallitsee yhden taidon perusteellisesti, vaan tarvitaan uteliaisuutta, kykyä uudistua ja taitoa yhdistellä erilaisia näkökulmia luovasti. Aivotutkija Katri Saarikiven mukaan kognitiivisesti stimuloiva työ parantaa aivoterveyttä, kunhan organisaatioissa onnistutaan huolehtimaan siitä, että kuormitus ei jatkuvasti loiskahda liian suureksi.
Kaihi voi edetä hitaasti ja huomaamattomasti: hakeudu näissä oireissa tutkimuksiin
Kaikissa silmiin liittyvissä muutoksissa tulisi hakeutua silmälääkärin vastaanotolle tai näöntutkimukseen. Myös optikot tunnistavat kaihiin viittaavat oireet ja ohjaavat tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
Muistisairaudet yleistyvät selvästi 65 ikävuoden jälkeen: näihin merkkeihin tulisi kiinnittää huomiota
Alkavaa muistisairautta voi olla hankala tunnistaa itse, minkä vuoksi läheisten rooli korostuu tilanteen havaitsemisessa. Syyskuussa vietetään jälleen muistiviikkoa, minkä tavoitteena on muun muassa lisätä tietoa muistisairauksista.
"Voiko elintavoilla oikeasti laskea verenpainetta, vai tarvitaanko aina lääkkeitä?"
Ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtava lääkäri Ilse Rauhaniemi vastaa Terveen ikääntymisen uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin elintapojen vaikutuksesta terveyteen.
Miten asiantuntijat hoitavat sydänterveyttään arjessa? Kokeile vinkkejä
Sydämen terveyttä voi tukea yllättävän pienilläkin teoilla arjessa. Asiantuntijoidemme vinkit muistuttavat, että parhaat terveysteot harvoin ovat täysivaltaisia elämäntaparemontteja, vaan arjen rutiineja, jotka tekevät hyvää niin keholle kuin mielelle.
Lääkärille 28,20 eurolla – webinaari vastaa kysymyksiin, joita nyt mietit
Miten 65 vuotta täyttäneiden kokeilu toimii ja mitä siihen kuuluu? Näihin ja kymmeniin muihin kysymyksiin vastasivat webinaarissamme yhteiskuntasuhdejohtaja Eveliina Vigelius, ylilääkäri Jukka Pitkänen ja yleislääketieteen erikoislääkäri Marja-Leena Hyypiä.