Kolesteroli

Kolesteroli on rasvan kaltainen aine, joka liikkuu elimistössä verenkierrossa. Kohonnut kolesteroli lisää riskiä sairastua valtimotauteihin. Tässä artikkelissa kerromme, mistä korkea kolesteroli voi johtua ja kuinka sitä hoidetaan. Jokainen voi vaikuttaa kolesteroliarvoihinsa esimerkiksi ruokavalinnoilla. Kerromme myös mitä tarkoittavat HDL- ja LDL-kolesteroli ja kuinka kolesterolin mittaus onnistuu.

Mies leikkii lasten kanssa ulkona. Liikunta auttaa alentamaan korkeaa kolesterolia.

Sisällysluettelo

  1. Mitä kolesteroli on?
  2. Lipoproteiinit LDL ja HDL
  3. Kolesterolimittaus
  4. Kolesterolin viitearvot
  5. Korkea kolesteroli – oireet
  6. Korkea kolesteroli lapsella tai nuorella
  7. Mikä nostaa kolesterolia?
  8. Korkean kolesterolin hoito
  9. Kolesteroli ja ruokavalio
  10. Kolesteroli ja liikunta
  11. Kuinka nopeasti kolesteroli laskee?
  12. Ohjeet asiointiin

Varaa aika kolesterolimittaukseen

Kun haluat mitata kolesteroliarvosi, varaa aika laboratorioon rasvatutkimuspakettiin (lipidit). Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä. Lähetteettömiin laboratoriokokeisiin voi hakeutua vapaasti kuka tahansa. Tutkimuksessa mitataan kokonaiskolesteroli, HDL-kolesteroli, LDL-kolesteroli ja triglyseridit. Ennen tutkimusta tulee olla 12 tuntia ravinnotta ja tulokset valmistuvat 1–2 päivän kuluessa. Kolesterolipaketin hinta on katsottavissa hinnastosta.

Mitä kolesteroli on?

Kolesteroli on verenkierrossa liikkuva rasvan kaltainen aine. Elimistö valmistaa kolesterolia itse ja lisäksi sitä saadaan ravinnosta. Kolesteroli on elimistölle välttämätön aine, jota tarvitaan esimerkiksi D-vitamiinin, sappihappojen ja hormonien, kuten estrogeenien ja androgeenien tuotantoon. Kolesteroli muuttuu kuitenkin haitalliseksi, kun sitä on liikaa. 

Jos kolesterolia on verenkierrossa liikaa, se kertyy valtimoiden seinämiin ja aiheuttaa niiden ahtautumista. Ahtautuneet verisuonet puolestaan lisäävät riskiä sairastua aivoverenkiertohäiriöihin ja sepelvaltimotautiin. Kolesteroliarvon säännöllisellä mittaamisella voidaan arvioida verisuonten ahtautumisen vaaraa ja valita sopivat hoitokeinot, joilla kolesteroliarvoja hoidetaan ennusteen kannalta suotuisimmiksi. Kolesterolia voi pyrkiä laskemaan esimerkiksi ravitsemuksen ja muiden elämäntapamuutosten avulla. Suuren riskin tapauksissa myös lääkehoito on tarpeen.

Lipoproteiinit LDL ja HDL

Kolesteroli liikkuu verenkierrossa kuljetusproteiinien sisällä. Näitä kuljetusproteiineja kutsutaan lipoproteiineiksi ja niitä on kahdenlaisia: LDL- ja HDL-lipoproteiinit.

LDL-kolesteroli eli ”huono kolesteroli”

LDL-lipoproteiinit (low density lipoprotein) kuljettavat kolesterolia verestä kudoksiin. Mikäli LDL-kolesterolia on paljon, sitä kertyy valtimoiden seinämiin ja se aiheuttaa vuosien kuluessa niiden ahtautumista. Kyseessä on valtimotauti eli ateroskleroosi. Valtimotaudin seurauksena voi olla useita vaarallisia sairauksia, kuten sydäninfarkti tai aivoverenkiertohäiriö. Aivoverenkiertohäiriö voi olla ohimenevä eli TIA-kohtaus tai sitten aivoinfarkti eli aivohalvaus. Mitä enemmän LDL-kolesterolia on verenkierrossa, sitä enemmän sitä myös kertyy kudoksiin. Suurentuneesta LDL-kolesterolista on haittaa, jonka takia sitä kutsutaan monesti nimillä ”paha kolesteroli” tai ”huono kolesteroli”.

HDL-kolesteroli eli ”hyvä kolesteroli”

HDL-lipoproteiinit (high density lipoprotein) puolestaan kuljettavat kolesterolia pois kudoksista ja valtimoiden seinämistä takaisin verenkiertoon ja maksaan, joka hajottaa kolesterolia. Tämän takia HDL-kolesteroli on usein puhekielessä ”hyvä kolesteroli”. HDL-kolesterolin korkea määrä kertoo sydämen ja verisuonten terveydestä. Jos HDL-kolesterolin määrä on pieni, riski valtimotautiin kasvaa. 

Kolesterolimittaus 

Kolesterolitutkimus eli rasvatutkimuspaketti (lipidit) on lähetteetön laboratoriokoe.

Kolesterolimittaukseen sisältyy seuraavat tutkimukset:

  • Kokonaiskolesteroli (fS-Kol)
  • HDL-kolesteroli (fS-Kol-HDL)
  • LDL-kolesteroli (fS-Kol-LDL)
  • Triglyseridit (fS-Trigly)

Näytteenottoa varten varataan 10 minuutin aika laboratorioon. Ennen tutkimusta tulee olla 12 tuntia syömättä ja juomatta. Joissakin tapauksissa, kuten diabeetikoilla, paastoa ei tarvita. Tulokset valmistuvat noin 1–2 päivän kuluessa ja ovat nähtävissä Oma Terveys -palvelusta heti niiden valmistuttua. Tutkimuksen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Varaa aika kolesterolimittaukseen

Kolesterolimittaus sisältyy myös useisiin laboratoriotutkimuspaketteihin. Suosittelemme valitsemaan tarpeisiisi sopivan tutkimuspaketin, joka selvittää kattavasti ja kokonaisvaltaisesti elimistösi vointia.

Kolesterolimittaus sisältyy seuraaviin tutkimuspaketteihin:

Näytteenottoa varten varataan 10 minuutin aika laboratorioon. Tutkimuspakettien ajantasaiset hinnat ovat katsottavissa hinnastosta.

Varaa aika tutkimuspaketin näytteenottoon

Kolesterolin viitearvot

Alla olevasta taulukosta näet suositeltavat kolesteroliarvot.

Tutkimus Viitearvot (mmol/l)
Kokonaiskolesteroli (fS-Kol) alle 5,0
HDL-kolesteroli (fS-Kol-HDL)      naisilla yli 1,2 ja miehillä yli 1,0
LDL-kolesteroli (fS-Kol-LDL) alle 3,0 
Triglyseridit (fS-Trigly) alle 1,7 

 

 

 

 

Merkintä mmol/l tarkoittaa millimoolia litrassa.

Kokonaiskolesteroli mittaa veren kolesterolipitoisuuden. 

HDL- ja LDL-kolesteroliarvot kertovat kolesterolin laadusta. HDL on ns. ”hyvä kolesteroli” ja LDL ns. ”huono kolesteroli”. 

Triglyserideillä tarkoitetaan vapaita rasvahappoja, joita elimistö käyttää polttoaineena, kun se tarvitsee energiaa. Suurentunut triglyseridipitoisuus voi aiheuttaa sydän- ja verisuonitauteja. 

Jos kokonaiskolesteroli, huono LDL-kolesteroli tai triglyseridipitoisuus ylittävät viitearvot, riski valtimotauteihin kasvaa huomattavasti. Samoin käy, jos hyvä HDL-kolesteroli on alle viitearvojen. 

Korkea kolesteroli – oireet

Korkea kolesteroli ei välttämättä näy ulospäin tai aiheuta sellaisia oireita, joita itse huomaisi. Siksi kolesteroliarvoja kannattaa seurata laboratoriokokeilla säännöllisin väliajoin viimeistään 40–45 vuoden ikäisestä lähtien. Sopiva mittausväli on vähintään viiden vuoden välein. Riskiryhmään kuuluvilla kolesteroliarvo kannattaa tarkistaa vuoden välein.

Ylipaino ja etenkin vyötärölihavuus voivat viitata kohonneeseen kolesteroliin. Tällöin kannattaa mittauttaa oma kolesteroliarvo. Myös perimä saattaa vaikuttaa kolesteroliin. Jos vanhemmilla on korkea kolesteroli ja sen hoitoon tarkoitettu lääkitys, kannattaa hakeutua kolesterolitutkimukseen jo ennen kuin täyttää 40. 

Korkea kolesteroli lapsella tai nuorella

Kolesteroli voi kohota myös lapsella tai nuorella. Tällöin korkeaa kolesterolia pyritään laskemaan samoilla ruokavalio- ja elämäntapamuutoksilla, kuin aikuisilla. Lapsilla ja nuorilla ei yleensä käytetä hoitona kolesterolilääkitystä. Poikkeuksena on perinnöllisen kolesterolitaudin hoito, jolloin lääkitys on joissakin tapauksissa tarpeen jo lapsilla tai nuorilla. Lastenlääkäri arvioi tilanteen ja voi tarvittaessa harkita kolesterolilääkityksen aloittamista vähintään 6–10 vuoden ikäiselle lapselle.

Mikä nostaa kolesterolia?

Useimmiten syy kohonneeseen kolesteroliin löytyy ruokavaliosta. Paljon tyydyttynyttä eli kovaa rasvaa sisältävä ravinto nostaa kolesterolia. Tyydyttynyttä rasvaa on eläinkunnan tuotteissa, kuten esimerkiksi rasvaisissa liharuuissa, juustoissa ja muissa rasvaisissa maitotuotteissa. Kolesteroliarvoon voi vaikuttaa kiinnittämällä huomiota rasvojen laatuun. Vältä kovia rasvoja ja sisällytä ruokavalioon riittävästi pehmeitä rasvoja, kuten kasviöljyjä, siemeniä ja pähkinöitä. 

Myös muut elämäntavat vaikuttavat kolesteroliarvoihin. Liikunta ja ylipainon välttäminen auttavat kolesterolin määrän ja laadun hallinnassa. Liikunta lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää. Sen sijaan vyötärölihavuus ja tupakointi laskevat HDL-kolesterolia. 

Elämäntapojen lisäksi kolesteroliin vaikuttaa muun muassa ikä ja perinnöllisyys.

  • Yli 45-vuotiaat miehet ja yli 55-vuotiaat naiset ovat alttiimpia korkealle kolesterolille, kuin nuoremmat.
  • Riski korkeaan kolesteroliin kasvaa, jos vanhemmilla tai muilla lähisukulaisilla on kohonnut kolesteroli ja sen hoitoon tarkoitettu lääkitys.

Poikkeavat kolesteroliarvot voivat johtua myös muista tekijöistä:

Syy poikkeaviin kolesteroliarvoihin tulee selvittää lääkärin kanssa ennen hoidon suunnittelua. 

Korkean kolesterolin hoito

Hoito perustuu lääkärin tekemään riskiarvioon, eli kuinka suuri riski henkilöllä on sairastua valtimotauteihin. Riskiä voidaan arvioida esimerkiksi FINRISKI-laskurilla. Riskiarvio tulisi tehdä miehillä viimeistään 40-vuotiaana ja naisilla viimeistään 50-vuotiaana tai vaihdevuosi-ikään mennessä. Riskiarvio tulisi tehdä jo aikaisemmin, mikäli henkilön lähisuvussa on tavattu valtimotauteja varhaisessa iässä tai lähisuvussa on perinnöllistä dyslipidemiaa. 

Erityisen suuri riski on henkilöillä, joilla on:

  • valtimotauti
  • diabetes (tyyppi 1 tai 2)
  • vaikea munuaisten vajaatoiminta
  • FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 15 prosentin riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana.

Suuri riski on henkilöillä, joilla on:

  • keskivaikea munuaisten vajaatoiminta
  • perinnöllinen dyslipidemia
  • diabetes, johon ei liity elinvaurioita tai muita riskitekijöitä
  • FINRISKI-laskurin mukaan vähintään 10 prosentin riski sairastua sydäninfarktiin tai aivohalvaukseen seuraavan 10 vuoden aikana.

Riskin suuruudesta riippuen lääkäri suosittelee hoitomuotoa kolesterolin alentamiseksi. 

  • Hoitona on kolesterolia alentava ruokavalio ja muut elämäntapamuutokset. 
  • Hoitona voidaan käyttää myös kolesterolilääkitystä, mikäli elämäntapamuutokset eivät ole tehonneet 3–6 kuukauden aikana ja lääkäri näkee lääkityksen tarpeelliseksi. Tavallisimmin kolesterolilääkehoitoon käytetään statiinilääkkeitä. 

Hoidolla tavoitellaan parempia kolesteroliarvoja. Tavoiteltava, hyvä kolesteroliarvo ei ole sama kuin kolesterolin viitearvot. Tavoitearvot riippuvat siitä, kuinka suuri riski potilaalla on sairastua valtimotauteihin. Hoitava lääkäri arvioi tavoitearvojen suuruuden yksilöllisesti jokaisen potilaan kohdalla. 

Hoidon seuranta

Kun hoito on aloitettu, kolesteroliarvoja seurataan säännöllisin väliajoin. Ensimmäinen seurantamittaus tehdään yleensä 1–3 kuukauden kuluttua hoidon aloituksesta. Tämän jälkeen kolesteroliarvoja seurataan suuren riskin potilailla noin vuoden välein ja pienen riskin potilailla noin viiden vuoden välein.

Varaa aika korkean kolesterolin hoitoon yleislääkärille

Kolesteroli ja ruokavalio

Ruokavaliolla on suuri merkitys korkean kolesterolin hoidossa ja hallinnassa. Terveellisen ruokavalion perusperiaatteet pätevät tässäkin tapauksessa.

Muistilista kolesterolia alentavaan ruokavalioon:

  1. Huomioi rasvojen laatu. Sisällytä ruokavalioon päivittäin riittävästi pehmeitä rasvoja, kuten rypsi- ja oliiviöljyä, siemeniä ja pähkinöitä sekä kasvimargariinia. Vältä kovia rasvoja, kuten voita, liharuokia, juustoja ja muita rasvaisia maitotuotteita. 
  2. Syö kuitupitoisia ruokia. Kuituja saa runsaasti kasviksista, marjoista, hedelmistä ja täysjyväviljatuotteista. Kauran ja ohran sisältämällä beetaglukaanilla on tutkitusti kolesterolia alentava vaikutus.
  3. Nauti rasvaista kalaa pari kertaa viikossa. Hyviä rasvoja sisältävää kalaa kannattaa syödä säännöllisesti.
  4. Kiinnitä huomiota sokerin ja suolan käyttöön.
  5. Lisää ruokavalioon kasvisteroleita ja kasvistanoleita sisältäviä tuotteita. Kasvisterolit ja kasvistanolit alentavat kolesterolia estämällä sen imeytymisen suolistosta verenkiertoon. Kasvisteroleita ja kasvistanoleita on lisätty joihinkin elintarvikkeisiin, kuten esimerkiksi levitteisiin. 

Kolesterolia alentava ruokavalio kannattaa suunnitella yhdessä ravitsemusterapeutin kanssa. Ravitsemusterapeutti auttaa löytämään sopivan ruokavalion, joka tukee hoitotavoitetta ja huomioi potilaan yksilölliset tarpeet ja toiveet.

Varaa aika ravitsemusterapeutille

Kolesteroli ja liikunta

Liikunta ja ylipainon välttäminen auttavat kolesterolin määrän ja laadun hallinnassa. Liikunta lisää hyvän HDL-kolesterolin määrää ja alentaa haitallista LDL-kolesterolia sekä triglyseridipitoisuutta.

Ylipainon ja etenkin vyötärölihavuuden välttäminen kannattaa, sillä vyötärölihavuus laskee hyvän HDL-kolesterolin määrää. Säännöllinen ja monipuolinen liikunta kannattaa ottaa osaksi omaa arkea.

Kuinka nopeasti kolesteroli laskee?

Se, kuinka nopeasti kolesteroli laskee, vaihtelee hieman ihmisten välillä. Tavallisesti muutokset alkavat näkyä noin 1–3 kuukauden kuluttua hoidon aloittamisesta. Myös muutosten suuruus vaikuttaa. Iso ruokavalioremontti voi laskea kolesteroliarvoja nopeastikin, kun taas pienemmät muutokset laskevat kolesterolia hiljalleen. 

Ohjeet asiointiin

Kun haluat mitata kolesteroliarvosi, varaa aika laboratorioon rasvatutkimuspakettiin (lipidit). Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä. Ennen tutkimusta tulee olla 12 tuntia ravinnotta.

Kolesterolitutkimuksessa mitataan:

  • Kokonaiskolesteroli
  • HDL-kolesteroli 
  • LDL-kolesteroli
  • Triglyseridien määrä

Varaa aika kolesterolimittaukseen