D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön
24.9.2020 | Päivitetty 3.11.2022

Asiantuntija Kirsi Englund, ravitsemusterapeutti

Asiantuntija Emil Heinäaho, yleislääketieteen erikoislääkäri
D-vitamiini on elimistölle välttämätön vitamiini, jonka riittävästä saannista tulisi huolehtia erityisesti talvella. Tässä artikkelissa kerromme D-vitamiinin tehtävistä, sen saantisuosituksista ja viitearvoista. Saat selville myös D-vitamiinin parhaat lähteet ja oireet, joita D-vitamiinin puutos tai yliannostus voi aiheuttaa.
D-vitamiinitason voi mitata laboratoriotutkimuksella.
D-vitamiinitutkimus (S-D-25) on verikoetutkimus, johon ei tarvitse lääkärin lähetettä. Lähetteettömiin laboratorikokeisiin voi hakeutua kuka tahansa, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan ja haluaa saada tietoa senhetkisistä D-vitamiiniarvoistaan.
Mittauksen avulla selvittään, onko D-vitamiinitaso normaali, korkea vai liian alhainen. Tutkimustulos valmistuu 1–2 vuorokauden kuluessa.
Sisällysluettelo
- Mikä on D-vitamiini?
- D-vitamiinin tehtävät elimistössä
- Mistä saa D-vitamiinia?
- D-vitamiinin saantisuositus
- D-vitamiini ja korona
- D-vitamiinin lähteet ruokavaliosta
- Mistä D-vitamiinin puutos johtuu?
- Riskiryhmät
- D-vitamiinin puutosoireet
- D-vitamiinin puutoksen hoito
- D-vitamiinin yliannostus
- D-vitamiinin viitearvot
- D-vitamiinimittaus (S-D-25) ilman lähetettä
- Ohjeet asiointiin
Mikä on D-vitamiini?
D-vitamiini on rasvaliukoinen vitamiini, joka varastoituu elimistöön. D-vitamiinia saadaan auringonvalosta, ravinnosta ja vitamiinivalmisteista.
D-vitamiinilla on elimistössä useita tärkeitä tehtäviä. Se säätelee satojen geenien toimintaa ja osallistuu normaalin immuunipuolustuksen muodostumiseen. D-vitamiini auttaa mahdollisesti myös tulehdusten ehkäisyssä. D-vitamiini vaikuttaa myös kalsiumin imeytymiseen ja vahvistaa siten luustoa.
Suomessa pitkä ja pimeä talvi vaikeuttaa D-vitamiinin saantia auringosta. Iho valmistaa vitamiinia auringonvalosta silloin, kun aurinko paistaa yli 45 asteen kulmasta, eli käytännössä ainoastaan kesäkuukausina. D-vitamiinia varastoituu elimistöön kesän aikana, mutta D-vitamiinipitoisuus laskee riittämättömälle tasolle talvikuukausien aikana. D-vitamiinilisän käyttöä suositellaan tietyille ryhmille ympäri vuoden ja kaikille pimeään vuodenaikaan riittävän D-vitamiinitason ylläpitämiseksi.
D-vitamiinin tehtävät elimistössä
D-vitamiinilla on elimistössä useita tärkeitä tehtäviä:
- D-vitamiini on keskeinen tekijä luuston terveyden ylläpitämisessä. Se mahdollistaa kalsiumin imeytymisen ja vahvistaa luustoa ehkäisten osteoporoosia.
- D-vitamiini edistää vastustuskykyä ja siitä on hyötyä mahdollisesti myös tulehdusten ehkäisyssä.
- D-vitamiini säätelee satojen geenien toimintaa.
D-vitamiinin puutos on tutkimuksissa yhdistetty lukuisiin sairauksiin, kuten muun muassa diabetekseen, syöpätauteihin, infektioihin, sydän- ja verisuonitauteihin, MS-tautiin, metaboliseen oireyhtymään ja reumasairauksiin.
Mistä saa D-vitamiinia?
D3-vitamiini on tärkein D-vitamiini, jota syntyy iholla auringon UVB-säteilyn avulla kesäkuukausien aikana. D-vitamiinia muodostuu kesäisin oleskelemalla auringossa puoli tuntia päivässä t-paidassa ja shortseissa. Iho muodostaa D-vitamiinia auringonvalosta kuitenkin vain silloin, kun aurinko paistaa yli 45 asteen kulmasta, eli kun varjosi on sinua lyhyempi.
Syyskuusta toukokuuhun aurinko on liian matalalla D-vitamiinin muodostukseen, joten vitamiinin riittävä saanti on taattava ruokavalion ja vitamiinilisien kautta. D3-vitamiinia on luontaisesti kalassa ja lisättynä esimerkiksi maitotuotteissa ja ravintorasvoissa.
D2-vitamiinia saadaan ravinnosta kasvikunnan tuotteista, mutta kuitenkin niin vähän, että kasvisruokavaliota noudattaville suositellaan D-vitamiinilisää pimeiden talvikuukausien aikana.
D-vitamiinin saantisuositus
Paljonko D-vitamiinia päivässä?
- Suomessa lapsille ja alle 18-vuotiaille nuorille suositellaan D-vitamiinivalmisteiden ympärivuotista käyttöä kahden viikon ikäisestä aina 18-vuotiaaksi asti. Kaksivuotiaaksi asti D-vitamiinin saantisuositus valmisteista on 10 mikrogrammaa ja siitä eteenpäin 7,5 mikrogrammaa päivässä.
- 18–74-vuotiaille D-vitamiinivalmistetta suositellaan 10 mikrogrammaa silloin, kun ei käytetä päivittäin D-vitaminoituja maitovalmisteita, rasvalevitteitä ja/tai kalaa vuoden pimeimpänä aikana (loka-maaliskuu).
- 75 vuotta täyttäneille D-vitamiinin saantisuositus on 20 mikrogrammaa ympäri vuoden.
- Raskaana oleville ja imettäville äideille suositellaan D-vitamiinivalmistetta 10 mikrogrammaa ympäri vuoden.
D-vitamiini ja korona
Tutkimuksissa on havaittu, että D-vitamiinin puutoksella on yhteys koronaviruksen aiheuttamaan vakavaan keuhkoinfektioon.
HUS on antanut 15.12.2020 oman suosituksensa D-vitamiinilisistä koronaepidemian aikana tietyille riskiryhmille:
- Yli 70-vuotiaille sekä ympärivuorokautisessa hoidossa asuville aikuisille D-vitamiinisuositus on 20 µg / vrk.
- Tummaihoisille aikuisille 20 µg / vrk.
- Edellä mainittuihin ryhmiin kuuluville, joiden painoindeksi (BMI) on yli 30, D-vitamiinisuositus on 50 µg / vrk.
Riittävästä D-vitamiinitasosta kannattaa huolehtia erityisen hyvin koronaepidemian aikana. Sopiva D-vitamiinitaso edistää vastustuskykyä ja on hyödyllinen myös muiden infektioiden, kuten influenssan, kannalta.
D-vitamiinin lähteet ruokavaliosta
Hyviä D-vitamiinin lähteitä ovat muun muassa:
- kala
- maitotuotteet
- ravintorasvat, esim. margariini
- tietyt sienet, esim. suppilovahvero ja kantarelli
- maksa
- mäti
- kananmunan keltuainen
- kalanmaksaöljy
D-vitamiini on rasvaliukoinen. D-vitamiinin imeytyminen on tehokkaampaa rasvaa sisältävän aterian kautta, kuin tyhjästä vatsasta. Rasvaliukoisena D-vitamiini myös varastoituu elimistöön.
Aikuisen D-vitamiinin saantisuosituksen (10 µg) saa täyteen päivässä syömällä esimerkiksi:
- 6 dl D-vitaminoituja maito- tai kasvituotteita
- 4 tl kasviöljypohjaista leipärasvaa
- Lisäksi annos kalaa kaksi kertaa viikossa
Monipuolisen ruokavalion ja eri ravintoaineiden saannin kannalta eri lähteitä kannattaa yhdistellä monipuolisesti.
Mistä D-vitamiinin puutos johtuu?
D-vitamiinin puutos voi johtua monesta eri syystä:
- Vähäinen auringonvalossa oleskelu, joka voi johtua maantieteellisestä sijainnista, aurinkosuojavoiteiden käytöstä ja ihon peittämisestä vaatteilla.
- Imettäminen ja raskaus
- Ikääntyminen, jonka vaikutuksesta iho ei enää tuota niin tehokkaasti D-vitamiinia.
- Tumma ihonväri vähentää ihon kykyä muodostaa D-vitamiinia.
- Ylipaino ja lihominen – D-vitamiini on rasvaliukoinen.
- Imeytymishäiriöt ohutsuolessa, joka johtuu D-vitamiinin reseptoreiden vaurioista tai elimistön resistentistä.
- Puutteellinen ruokavalio, joka ei sisällä esimerkiksi kalaa tai D-vitaminisoituja maitotuotteita ja ravintorasvoja.
Riskiryhmät
D-vitamiinin riittävään saantiin tulee kiinnittää erityistä huomiota tiettyjen ryhmien kohdalla.
Seuraavat ryhmät saattavat olla alttiita D-vitamiinin puutokselle:
- 70-vuotiaalla iho muodostaa D-vitamiinia auringonvalosta enää 30 prosenttia nuoren henkilön D-vitamiinin tuotantokyvystä.
- Myös raskaus, imetys, ylipaino sekä tummempi ihonväri lisäävät D-vitamiinin tarvetta.
- D-vitamiinin saannin turvaaminen on erityisen tärkeää kasvuiässä luuston kehityksen vuoksi.
- Kasvissyöjät ja vegaanit saavat ravinnosta vain vähän D-vitamiinia, mikäli he eivät käytä D-vitaminisoituja maitotuotteita ja ravintorasvoja.
D-vitamiinin puutosoireet
D-vitamiinin puutosoireet ovat:
Osteoporoosi eli luukato johtuu luun mineraalimäärän vähentymisestä, jolloin luusto heikkenee. Tällöin luunmurtumia voi seurata herkemmin kuin tavallisesti. D-vitamiinin vähäinen saanti on riskinä osteoporoosille. Osteoporoosi todetaan tavallisesti luunmurtuman yhteydessä. Osteoporoosi voidaan todeta myös luuntiheyden mittauksella.
Osteomalasia eli aikuisilla esiintyvä luunpehmenemistauti johtuu D-vitamiinin ja fosfaatin puutteesta ja aiheuttaa luuston pehmenemistä. Oireita ovat luiden pehmeneminen, luunmurtumat ja horjuva kävely.
Riisitauti on vauvoilla ja lapsilla esiintyvä luunpehmenemistauti, jonka aiheuttaa D-vitamiinin ja fosfaatin puutos. Oireita ovat luiden pehmeneminen ja taipuminen, luunmurtumat ja motorisen kehityksen sekä pituuskasvun hidastuminen. Riisitauti on Suomessa harvinainen sairaus.
D-vitamiinin puutos heikentää myös immuunipuolustustamme ja kalsiumin imeytymistä, mikä voi johtaa osteoporoosiin, osteomalasiaan tai riisitautiin.
D-vitamiinin puutoksen hoito
D-vitamiinin puutosta hoidetaan veriarvon perusteella. D-vitamiinitutkimus (S-D-25) on verikoetutkimus, johon ei tarvitse lääkärin lähetettä. Mittauksen avulla selvittään, onko D-vitamiinitaso normaali, korkea vai liian alhainen. Tutkimustulos valmistuu 1–2 vuorokauden kuluessa.
D-vitamiinin yliannostus
D-vitamiinin yliannostus on mahdollista, jos D-vitamiinilisää nautitaan säännöllisesti huomattavan suuria määriä. D-vitamiinin yliannostusta ei voi saada auringonvalon tai ravinnon kautta. Tutkimustulosten mukaan 100 mikrogrammaa D-vitamiinia on aikuisen turvallisen päiväannoksen yläraja, jota ei tulisi ylittää.
D-vitamiinin liikasaanti voi aiheuttaa pahimmillaan D-vitamiinimyrkytyksen ja veren kalsiumpitoisuuden liiallisen nousun. D-vitamiinimyrkytys on kuitenkin harvinainen, eikä sille ole riskiä, kun vitamiinilisiä käytetään ohjeistuksen mukaisesti.
Välttääksesi D-vitamiinin yliannostuksen, kannattaa oma D-vitamiinitaso mittauttaa. Mikäli mittauksessa havaitaan D-vitamiinin puutos, lääkäri osaa suositella sopivan vahvuista D-vitamiinivalmistetta. On myös hyvä muistaa, että monipuolinen ruokavalio on tärkeässä roolissa D-vitamiinin puutoksen hoidossa ja ehkäisyssä.
D-vitamiinin viitearvot
D-vitamiinin viitearvot ovat:
- puutostila: alle 25 nmol/l
- riittämätön saanti: 25–50 nmol/l
- riittävä saanti: 50–75 nmol/l
- tavoite osteoporoosipotilaille: 75–120 nmol/l
- liikasaanti: yli 250 nmol/l
Merkintä nmol/l tarkoittaa nanomoolia litrassa.
D-vitamiinin saanti on riittävää, jos D-vitamiinitaso on 50–75 nmol/l. Osteoporoosipotilailla tavoitearvo on 75–120 nmol/l.
Jos D-vitamiinipitoisuus laskee alle 50 nmol/l, D-vitamiinin saanti on riittämätöntä.
D-vitamiinitason painuessa alle 25 nmol/l, kyseessä on D-vitamiinin puutos.
D-vitamiinia voi saada myös liikaa, sillä se on rasvaliukoinen vitamiini, joka kertyy elimistöön. D-vitamiinia on elimistössä liikaa, jos pitoisuus on yli 250 nmol/l. Pahimmillaan D-vitamiinin liikasaanti voi aiheuttaa myrkytysoireita. D-vitamiinia ei voi saada liikaa ravinnosta, ainoastaan vitamiinivalmisteiden kautta.
D-vitamiinimittaus (S-D-25) ilman lähetettä
D-vitamiinitason voi mitata laboratoriotutkimuksella. Tutkimukseen ei tarvita lääkärin lähetettä. Lähetteettömiin laboratorikokeisiin voi hakeutua kuka tahansa, joka on kiinnostunut omasta hyvinvoinnistaan ja haluaa saada tietoa senhetkisistä D-vitamiiniarvoistaan.
D-vitamiinimittaus (S-D-25) on verikoetutkimus, joka ei edellytä paastoa. Tutkimustulos valmistuu 1–2 vuorokauden kuluessa.
D-vitamiinimittaus sisältyy myös useisiin laboratoriotutkimuspaketteihin. Suosittelemme valitsemaan tarpeisiisi sopivan tutkimuspaketin, joka selvittää kattavasti ja kokonaisvaltaisesti elimistösi vointia.
D-vitamiinin mittaus sisältyy seuraaviin tutkimuspaketteihin:
Ohjeet asiointiin
D-vitamiinia voi tutkia joko erillisenä tutkimuksena tai osana kokonaisvaltaisia laboratoriopakettejamme. Tutkimuspakettien avulla voidaan selvittää kattavasti esimerkiksi mahdollisia puutostiloja, anemiaa sekä muita kokonaishyvinvointiin liittyviä arvoja.
- Osta laboratoriotutkimus verkkokaupasta. Lahjakortti on voimassa kuusi kuukautta ostopäivästä.
- Tutkimukseen tulee varata aika (laboratoriokokeet ilman lääkärin lähetettä, 10 min). Syötä lahjakortin koodi ajanvarauksen "lahjakortin tilausnumero" -kenttään.
- Tutkimustulokset valmistuvat tavallisesti muutaman päivän kuluessa näytteen ottamisesta.
- Selkeä ja helposti ymmärrettävä tulosraportti on nähtävissä Terveystalo-sovelluksessa heti kun tulokset valmistuvat. Tulosraportista näkee otetun laboratoriotutkimuksen viitearvot, jonka yhteydessä kerrotaan mitä mikäkin arvo tarkoittaa ja mikä sen tehtävä on elimistössä.
- Näet myös sovelluksesta, kuinka arvosi ovat kehittyneet viime mittauksesta. Tulokset auttavat sinua kehittämään elintapojasi ja tekemään parempia valintoja hyvinvointisi tueksi.
- Viitearvoista poikkeavien tulosten arviointia varten on syytä varata aika lääkärille, joka auttaa tulosten tulkinnassa ja selvittää hoito- ja jatkotutkimusten tarpeen.

ravitsemusterapeutti
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi ravitsemusterapeutti Kirsi Englund.

yleislääketieteen erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi yleislääketieteen erikoislääkäri Emil Heinäaho.