Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) helpottuu usein ruokavalion avulla

Ärtyvän suolen oireyhtymä on yleinen vaiva. Useimmiten oireet alkavat nuorena aikuisena, 20-30-vuotiaana, mutta oireilua tavataan kaiken ikäisillä. Ärtyvän suolen oireyhtymää esiintyy kaksi kertaa enemmän naisilla kuin miehillä.

Suomalaisista ainakin n. 10-15 % väestöstä kärsii IBS-oireista. Muualla maailmalla esiintyvyys vaihtelee suuresti esimerkiksi terveydenhuollon saatavuuden sekä kulttuurillisten tekijöiden takia.

Ärtyvän suolen oireyhtymä (IBS) ei ole sinänsä vaarallinen vaiva, vaikka se voi vaikeuttaa elämää merkittävästi ja heikentää elämänlaatua. Alle 40-45 vuotiaat voivat lähteä helpottamaan lieviä oireita ensisijaisesti itsehoidolla ja kokeilla esim. FODMAP-ruokavalion toimivuutta. Yli 40-45-vuotiaiden tulisi oireiden alkaessa hakeutua lääkäriin

Mikäli ärtyvän suolen oireet haittaavat elämää tai jatkuvat itsehoidosta huolimatta, on hyvä kääntyä lääkärin puoleen. Lääkäri voi selvittää onko oireiden taustalla muita syitä. 

Hakeudu lääkäriin, jos:

• Sinulla esiintyy muita oireita, esim. verta ulosteessa, mustaa ulostetta, laihtumista, kuumetta, yleiskunnon laskua tai väsymystä.
• Oireet häiritsevät elämää merkitsevästi eivätkä helpotu itsehoidosta huolimatta.
• Suolen toiminta muuttuu huomattavasti äkillisesti ja jatkuu poikkeuksellisena useamman viikon ajan. 
• Oireet alkavat yli 40-45-vuotiaana. Tällöin voidaan poissulkea esim. paksusuolen syöpä sekä tulehdukselliset suolistosairaudet (IBD eli haavainen koliitti ja Crohnin tauti).
• Sinulla on yöoireita.
• Suvussa esiintyy suolistosyöpää (tai munasarjojen syöpää).
• Ripuli jatkuu yli 3 viikkoa

Ärtyvän suolen oireyhtymän toteamiseen ei ole yksittäistä tutkimusta. Diagnoosi perustuu tyypilliseen oirekuvaan ja riittävään muiden syiden poissulkemiseen. Lääkäri seuloo laktoosi-intoleranssin, keliakian ja muiden yleissairauksien mahdollisuuden. Osalla tarvitaan laajempia laboratoriotutkimuksia tai suoliston tähystystutkimuksia, kuten paksusuolen tähystys. Tarvittaviin tutkimuksiin vaikuttavat oirekuva, muut sairaudet, potilaan ikä ja suvussa tavattavat sairaudet. 

Ärtyneen suolen oireyhtymän toteamisessa olennaista on oireiden pitkäkestoisuus sekä oireiden vaihtelu kausittain.   

Ärtyvän suolen oireyhtymän oireita voidaan usein helpottaa FODMAP-ruokavalion avulla.

FODMAP-ruokavaliossa karsitaan ruokavaliosta FODMAP-hiilihydraatteja, eli fermentoituvia hiilihydraatteja sisältävät ruoat noin kuuden viikon ajaksi. FODMAP-hiilihydraatit eivät pilkkoudu ohutsuolessa tehokkaasti, jolloin ne muodostavat runsaasti kaasua kulkeutuessaan paksusuoleen. 

FODMAP-ruokavaliohoito kannattaa toteuttaa järjestelmällisesti, jotta siitä saa parhaan hyödyn irti.

Hoito jakautuu kolmeen vaiheeseen:

1. rajoittamisvaihe
2. ruokavalion laajennusvaihe
3. lopullinen ruokavalio, jonka noudattamista jatketaan tästä eteenpäin

Rajoittamisvaihe

Ensimmäiseksi ruokavaliosta karsitaan kaikki FODMAP-yhdisteitä sisältävät ruoka-aineet 4–6 viikoksi.

FODMAP-ruokavaliossa pyritään vähentämään FODMAP-hiilihydraatteja sisältäviä ruokia, joita ovat esimerkiksi:

• Tietyt viljat, esim. vehnä, ohra ja ruis
• Sipuli ja muut sipulikasvit
• Sienet
• Palkokasvit (pavut, linssit, herneet)
• Omena, päärynä, vesimeloni
• Isokivelliset hedelmät, kuten avokado, luumu, aprikoosi, persikka
• Kaalit, etenkin kukkakaali
• Makeiset ja makeutusaineet (esim. fruktoosi, polyolit)
• Purukumi ja muut hammaspastillit, jotka sisältävät mm. xylitolia
• Laktoosi
• Monet välipalajuomissa käytetyt kuitulisät (inuliini, frukto-ologosakkaridit ja galaktaanit)

Ruokavalion laajennusvaihe

Kun 4–6 viikon mittainen jakso on ohi, aloitetaan seuraava vaihe. Laajennusvaiheessa FODMAP-yhdisteitä sisältäviä ruokia kokeillaan yksi kerrallaan ruokavaliossa ja seurataan oireita esimerkiksi päiväkirjan avulla. Tarkoituksena on selvittää, mitkä FODMAP-hiilihydraatit aiheuttavat oireita.

Oireiden ilmeneminen on yksilöllistä ja kaikki FODMAP-hiilihydraatit eivät välttämättä aiheuta lainkaan oireita. FODMAP-ruokavaliossa pyritään löytämään itselle sopivat, paremmin imeytyvät hiilihydraatin lähteet oireita aiheuttavien tilalle. Hiilihydraattien kokonaismäärän ei ole kuitenkaan tarkoitus vähentyä.

Ruokavalion laajentaminen alun rajoitusvaiheen jälkeen on tärkeää, jotta ruokavalio ei jää liian suppeaksi ja toisaalta suolistomikrobit saavat niille tärkeää ravintoa, jota FODMAP-hiilihydraatit myös ovat. Monipuolisen ruokavalion koostamiseen on hyvä ottaa esimerkiksi ravitsemusterapeutti avuksi. Rajoitusvaiheen ruokavalio on tärkeä purkaa myös silloin, jos siitä ei ole apua oireisiin.

Lopullinen ruokavalio

Lopuksi voidaan ravitsemusterapeutin ohjauksesssa varmistaa vielä, että ruoka-aineet muodostavat tarpeeksi monipuolisen ruokavalion ja siitä saadaan esimerkiksi tarpeeksi kuitua.

Ärtynyt suoli voi olla kiusallinen ja ikävä vaiva, mutta sen oireita voi helpottaa itse. Asiantuntijamme listasi vinkit, joiden avulla elämä ärtyneen suolen kanssa helpottuu.

5 vinkkiä ärtyvän suolen oireyhtymästä kärsivälle:

1. Syö, nuku ja liiku säännöllisesti. Epäsäännöllinen ateriarytmi ja liian kiireinen syöminen voi pahentaa IBS oireita. Riittävä säännöllinen ruokailu, liikunta ja lepo tukevat suoliston hyvinvointia.
2. Liiku monipuolisesti. Liikunta helpottaa usein esimerkiksi ilmavaivoihin ja turvotuksen tunteeseen.
3. Pidä huolta stressinhallinnasta ja mielenterveydestäsi. Stressillä ja ahdistuksella on yhteys myös suoliston hyvinvointiin, ja ne voivat laukaista IBS:n. Rentoutumismenetelmät, kuten jooga ja mindfulness, voivat auttaa.
4. Mikäli hälyyttäviä oireita esiintyy tai oireet ovat hankalat, hakeudu lääkärin vastaanotolle. Tällaisia seikkoja ovat esimerkiksi laihtuminen, väsymys, ulosteessa oleva veri tai mustat ulosteet, yöoireet, kova kipu, kuumeilu, suvussa esiintyvät suolistosyövät sekä itsehoidon riittämättömyys.
5. Kokeile FODMAP-ruokavaliota. FODMAP-ruokavaliolla oireet vähentyvät ja saat selvitettyä sinulle sopivat, paremmin imeytyvät hiilihydraatin lähteet oireita aiheuttavien tilalle.