Työkyky, työkykyarvio ja työkykyneuvottelu käytännössä

Työkyvyn seuranta ja edistäminen on työnantajan ja työterveyden yhteistyötä, jolla ehkäistään työkyvyttömyyttä työuran kaikissa vaiheissa. Työkyvyn seuranta ja edistäminen perustuu kirjalliseen toimintakäytäntöön, joka on suunniteltu työnantajan tarpeiden mukaan. Se sisältää sairauspoissaolojen seurannan, varhaisen tuen mallin ja työterveyden tehtävät työkyvyn edistämisessä ja tukemisessa. Jos organisaation työntekijöitä on vähintään 20, toimintakäytäntö kuvataan erilliseen asiakirjaan. Alle 20 henkilön organisaatioissa toimintakäytäntö sisällytetään työpaikkaselvitysraporttiin. 

Työkykyjohtamisella ylläpidät kokonaisvaltaisesti työntekijöidesi terveyttä, hyvinvointia ja työkykyä sekä kehität työyhteisön terveyttä strategisesti. Terveystalon työkykyjohtamisessa yhdistyvät lääketieteellinen asiantuntijuus, edistyneet digitaaliset ratkaisut ja tieteellisesti validoidut mittarit, jotka yhdessä mahdollistavat työkykyriskien luotettavan ennakoinnin ja ehkäisyn sekä pitävät työntekijäsi pelikunnossa pitkällä tähtäimellä.

Data-analytiikkatyökalumme kokoavat tietoa organisaation nykytilasta auttaen tekemään perusteltuja päätöksiä ja tuntemaan työntekijöidesi tarpeet syvemmällä tasolla. Tarvittaessa voidaan esimerkiksi vertailla tiimi- ja osastokohtaista tietoa sairauspoissaoloista ja työkykyriskeistä, ja kohdentaa toimenpiteet sinne missä niillä on eniten tarvetta.

Työterveyden toiminta suunnitellaan työpaikkaselvityksen avulla. Työpaikkaselvityksessä arvioidaan työn, työympäristön ja työyhteisön aiheuttamia terveyshaittoja ja kuormitustekijöitä. Työterveys täydentää organisaation toimialaan liittyvää tietoa työpaikkakäynnillä, jossa tutustutaan työpaikan ja työn olosuhteisiin. Tavoitteena on selvittää muun muassa työn fyysistä, psyykkistä ja sosiaalista kuormittavuutta sekä työntekijöiden altistumista biologisille, kemiallisille, fysikaalisille ja ergonomisille haitoille sekä tapaturmille. Työpaikkaselvityksestä tehdään kirjallinen raportti, joka on työpaikalla kaikkien nähtävillä. Työpaikkaselvitys tehdään 3–5 vuoden välein.

Terveystarkastuksella selvitetään työntekijän terveydentila sekä työ- ja toimintakyky. Tarkastuksen perusteella arvioidaan ohjauksen ja neuvonnan tarve ja laaditaan henkilökohtainen työterveyssuunnitelma yhdessä työntekijän kanssa. Terveystarkastukset perustuvat työpaikan tarpeisiin. Esimerkiksi toimiala, ikä-, sukupuoli- ja ammattirakenne sekä työn kuormitus ja työskentelyolosuhteet vaikuttavat terveystarkastusten sisältöön ja tiheyteen. Terveystarkastusten toteuttamisesta sovitaan vuosittaisessa toimintasuunnitelmassa.

Työterveys arvioi työpaikkaselvityksen perusteella, mitä ensiapuvalmiuksia työpaikalla tarvitaan, ja tekee suositukset esimerkiksi ensiapukoulutuksesta ja -välineistä.

Kuntoutusta harkitaan, kun ihmisen työkyky on heikentynyt eikä sen syytä ole pystytty ratkaisemaan työpaikalla. Kuntoutus voi olla esimerkiksi terapiaa, neuvontaa, koulutusta tai apuvälineiden tarjoamista. Kuntoutustarpeen tunnistaminen ja kuntoutukseen ohjaus kuuluu työterveyden ennaltaehkäiseviin tehtäviin. Vaikka itse kuntoutus tapahtuu usein työterveyden ulkopuolella, työterveys vastaa toimenpiteiden koordinoinnista niin, että työssä jatkaminen tai työhön paluu olisi mahdollista.

Lääkinnällinen kuntoutus on fyysistä tai psyykkistä toimintakykyä parantavaa ja ylläpitävää kuntoutusta, jota annetaan lääketieteellisissä tutkimuksissa todetun vamman tai sairauden perusteella. Lääkinnällistä kuntoutusta käytetään esimerkiksi tukija liikuntaelinsairauksissa.

Ammatillinen kuntoutus tukee työntekijän mahdollisuuksia säilyttää tai saada hänelle soveltuva työ. Sitä annetaan, kun ihmistä uhkaa työkyvyttömyys. Ammatillinen kuntoutus voi olla esimerkiksi kuntoutusmahdollisuuksien kartoitusta, työkokeilua, työhön valmennusta, työhön tai ammattiin johtavaa koulutusta tai apuvälineitä.

Työkykyvalmennus on Terveystalon palvelu tilanteisiin, joissa ihminen ei terveydellisistä syistä pysty jatkamaan tai palaamaan nykyiseen työhönsä. Työkykyvalmennuksessa pyritään löytämään työntekijän kannalta paras ratkaisu, joka mahdollistaa työelämässä pysymisen.

Työnantaja voi halutessaan tarjota työntekijöilleen sairaanhoitopalveluja. Työterveyspainotteisessa sairaanhoidossa huomioidaan niin äkillisten kuin pitkäaikaissairauksien vaikutus työntekijän terveyteen ja työkykyyn kokonaisvaltaisesti. Työntekijälle sairaanhoidon sisällyttäminen työterveyspalveluihin nopeuttaa hoidon aloittamista ja työhön paluuta. Jos työntekijällä on pitkäaikaissairaus, sen säännöllinen seuranta työterveydessä edistää hyvää hoitotasapainoa ja auttaa säilyttämään paremman työkyvyn. Työnantajaa sairaanhoitopalvelut helpottavat sairauspoissaolojen seurannassa ja työkyvyn tukitoimien käynnistämisessä mahdollisimman varhain. Lisäksi ne parantavat työterveyden mahdollisuuksia tukea työhön paluuta tehokkaammin.

Palvelujen tarkempi sisältö ja laajuus sovitaan aina työnantajan kanssa. Palvelut sisältävät sairausvastaanotto- ja tutkimuspalveluita. Palvelut voivat sisältää myös erikoislääkäri-, leikkaus ja hoitotoimenpiteitä.