Tuhkarokko on yleisvaarallinen tauti, joka voi tarttua ulkomailta, jos rokotussuoja ei ole kunnossa
6.2.2024
Tuhkarokko on Suomessa nykyään harvinainen tauti, jonka leviäminen on saatu estettyä tehokkaasti MPR-rokotteella. Tuhkarokkoa esiintyy Suomessa yksittäistapauksina lähinnä rokottamattomilla lapsilla ja heidän lähipiirillään. Tartunta saadaan tyypillisesti ulkomailta. Jos olet matkustamassa maahan, jossa tuhkarokkoa esiintyy edelleen, tarkista että sinulla ja matkaseurueella on MPR-rokotteet.
Suomessa rokotusohjelmaan kuuluva MPR-rokote antaa suojan tuhkarokon lisäksi sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Jos et ole varma, oletko lapsena saanut kaksi MPR-rokotetta tai sairastanut kaikkia kolmea rokkoa, kannattaa rokottautua. Kahdella MPR-rokotteella saadaan useimmiten elinikäinen suoja kaikkia kolmea tautia vastaan.
Sisällysluettelo
Tuhkarokko – tarttuvuus
Tuhkarokko on erittäin herkästi tarttuva yleisvaarallinen tauti, joka leviää kosketus- ja pisaratartuntana sekä ilmateitse. Yhdeksän kymmenestä tuhkarokolle altistuneesta suojaamattomasta henkilöstä saa tartunnan. Rokote ja sairastettu tuhkarokko antavat suojan tautia vastaan.
Suomessa tuhkarokkoa esiintyy vuosittain yksittäistapauksia lähinnä rokottamattomilla lapsilla ja nuorilla sekä heidän lähipiirillään. Tartunta saadaan tyypillisesti ulkomailta.
Tuhkarokko – oireet
Tuhkarokon oireita ovat:
- korkea kuume
- nuha
- silmien punoitus
- punaläiskäinen ihottuma
Tuhkarokon itämisaika on yleensä noin 10 vuorokautta. Itämisaika voi vaihdella viikosta kolmeen viikkoon. Tartuttavuus alkaa jo hieman ennen nuhaoireita ja loppuu noin 4 vuorokautta ihottuman ilmaantumisen jälkeen.
Tuhkarokon ensioireita ovat kuume, nuha ja silmien punoitus tai valonarkuus. Tuhkarokolle tunnusomainen ihottuma ilmestyy muita oireita myöhemmin, noin 3–5 vuorokauden kuluttua ensioireista, ja kestää runsaan viikon. Poskien limakalvoilla on usein vaaleita 1–3 millimetrin kokoisia läiskiä (Koplikin täplät) ennen ihottuman puhkeamista. Punaläiskäinen tuhkarokkoihottuma alkaa yleensä korvien takaa voimakkaana, josta se leviää vartalolle ja raajoihin ja muuttuu myöhemmin violetin sävyiseksi.
Tuhkarokon hoito
Tuhkarokkoon ei ole olemassa erityistä lääkitystä. Hoidossa keskitytään oireiden lievitykseen. Kuumetta ja särkyä voidaan helpottaa kuume- tai tulehduskipulääkkeellä, esimerkiksi parasetamolilla tai ibuprofeenilla.
Tuhkarokon jälkitaudit
Tuhkarokon jälkitauteja voi esiintyä etenkin pienillä lapsilla, aikuisilla ja henkilöillä, joiden vastustuskyky on heikentynyt esimerkiksi sairauden tai lääkityksen takia.
Yleisimpiä tuhkarokon jälkitauteja ovat:
- kuumekouristus
- korvatulehdus
- ripuli
- keuhkokuume
- hengitysteiden bakteeri-infektio
Tuhkarokko saattaa heikentää elimistön vastustuskykyä muita tauteja vastaan viikosta jopa yli kahteen vuoteen.
Vakavampia ja hyvin harvinaisia jälkitauteja ovat aivotulehdus eli enkefaliitti ja vuosia tuhkarokon jälkeen alkava aivojen yleistulehdus.
MPR-rokote
Suomessa rokotusohjelmaan kuuluu MPR-rokote, joka antaa tuhkarokon lisäksi suojan sikotautia ja vihurirokkoa vastaan. Rokotetta annetaan kaksi annosta. Ensimmäinen rokotus annetaan 12–18 kuukauden iässä ja toinen kuuden vuoden iässä.
Rokotteen teho on erittäin hyvä. Kahdella MPR-rokotteella saadaan useimmiten elinikäinen suoja kaikkia kolmea tautia vastaan.
On kuitenkin hyvä huomata, että MPR-rokotteen teho ei ole täysin 100-prosenttinen, joten joskus rokotteen saanut henkilö voi sairastua tuhkarokkoon. Tällaisissa tapauksissa oireet ovat kuitenkin yleensä lievempiä, vakavia jälkitauteja ei esiinny, eikä rokotettu henkilö tartuta tautia eteenpäin.
Lue lisää: MPR-rokote
Tuhkarokon ehkäisy
Jos olet matkustamassa maahan, jossa tuhkarokkoa esiintyy edelleen, tarkista että sinulla ja matkaseurueella on MPR-rokotteet. Tuhkarokkoa esiintyy laajalti esimerkiksi useissa kehitysmaissa, mutta myös Euroopassa.
Suomessa etenkin vuosien 1965 ja 1975 välillä syntyneiden on hyvä tarkistaa rokotussuoja. Ikäluokkaan kuuluvat eivät ole välttämättä lapsena sairastaneet tautia eivätkä saaneet rokotusta.
Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:
Lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi lastentautien ja lastenallergologian erikoislääkäri Péter Csonka.