Ripuli
Usein ripuliin liittyy ulostamispakkoa ja kramppimaisia vatsakipuja. Lisäksi ulosteet ovat löysiä tai vetisiä. Ripulia voivat aiheuttaa mm. toiminnalliset tilat kuten ripulipainotteinen ärtyvä suoli -oireyhtymä tai elimelliset sairaudet kuten infektiot, tulehdukselliset suolistosairaudet, kasvaimet, ruoka-aineiden puutteellinen imeytyminen, leikkausten jälkitilat ja monet lääkkeet.
Vastaanotolla selvitetään kattavasti ripulin taustat ja mahdolliset muut oireet. Pitkittyneen ripulin tutkimukset määräytyvät sen mukaan, mitä tilaa epäillään sen syyksi.
Tarvittaessa tehdään laboratoriotutkimuksia ja tähystystutkimuksia. Syyn selvittyä päätetään yhdessä potilaan kanssa hoidosta.
Maksutonta terveysneuvontaa yli 65-vuotiaille
Maksuttomasta Terveystuki-palvelusta saat nopeasti apua terveyshuoliin. Sairaanhoitaja arvioi hoidontarpeesi, antaa kotihoito-ohjeita akuutteihin vaivoihin ja neuvoo valinnanvapauskokeiluun kuuluviin tutkimuksiin ja hintoihin liittyvissä kysymyksissä. Palvelu on maksuton kaikille 65 vuotta täyttäneille.
Hoitoa tarjoavat asiantuntijat
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika verkossa tai puhelimitse asiakaspalvelustamme.
Asiakaspalvelu ja asiointi
Vatsaoireet
Vatsakipu
Vatsakivulla tarkoitetaan epämiellyttävää tunnetta ja kipua vatsan alueella. Kipua voivat aiheuttaa eri sairaudet ja vatsan toiminnalliset häiriöt.
Närästys
Närästys on polttava tunne rintalastan takana. Välillä nieluun voi nousta hapanta mahan sisältöä. Oire esiintyy usein raskaan aterian ja mahaa ärsyttävän ruuan ja juoman nauttimisen jälkeen. Myös yöllinen ja vaakatasossa esiintyvä oireilu on tavallista. Jatkuva häiritsevä elämänlaatua haittaava toistuvaa itsehoitoa vaativa närästys on syytä tutkia. Itsehoitona voi kokeilla suuren ruokamäärien vähentämistä ja ärsyttävien ruoka-aineiden välttämistä. Nielemisvaikeus, oksentelu ja ruokatorven vetovaikeus ovat hälyttäviä oireita. Uusi närästysoire yli 50-vuotiaalla on tutkittava gastroskopialla. Usein tarvitaan lääkehoitoa ja ruokavalio-ohjeistusta.
Ummetus
Ummetuksessa suoli tyhjenee harvemmin kuin kolme kertaa viikossa ja uloste on niin kiinteää, että ulostaminen on hankalaa tai jopa kivuliasta. Useimmiten kyse on perinnöllisestä taipumuksesta, vähäisestä liikunnasta, vähäisestä nesteen nauttimisesta tai esimerkiksi liian kuituköyhästä ravinnosta. Yleislääkärin lisäksi ajan voi varata myös sairaanhoitajalle, joka ohjaa ummetuksen hoitoa sopivan ravitsemuksen, liikunnan ja juomisen osalta.
Verenvuoto suolesta
Taudinkuva voi olla hyvin erilainen riippuen verenvuodon sijainnista ja voimakkuudesta ruoansulatuskanavassa. Kirkas verenvuoto peräsuolesta johtuu yleensä vuodosta peräsuolessa tai paksusuolen loppuosassa. Musta, tervamainen uloste on merkki vuodosta ylempänä. Pitkään jatkunut hemoglobiiniarvoa laskeva suolistoverenvuoto voi niin niukkaa, että veri ei näy paljaalla silmällä. Ulosteen veritesti on hyödyllinen tällaisen epäilyn selvittelyissä. Verenvuodon syy on aina selvitettävä ja keskeisiä tutkimuksia ovat ruoansulatuskanavan tähystykset.
Oksentelu ja pahoinvointi
Pahoinvoinnilla tarkoitetaan tavallisesti ruokailuun liittyvää etovaa ja kuvottavaa oloa tai nopeaa täyttävää tunnetta ja ylävatsan turvotusta. Oireiden taustalta voi löytyä vatsahaava, mahalaukun tulehdus, jokin sappi- tai maksasairaus tai toiminnallinen ylävatsavaiva (funktionaallinen dyspepsia) Vaikeimpiin oireisiin saattaa liittyä oksentelua tai tahatonta merkittävää laihtumista, joiden vuoksi yleensä kiireellinen mahantähystys on tarpeen. Muutenkin tällaisten oireiden pitkittyessä ensisijainen tutkimus on gastroskopia.
Ulostamisvaikeudet
Ulostamisvaikeus voi johtua useista eri syistä. Tavallisimpia syitä ulostamisvaikeuteen ovat lantionpohjan, suolen ja gynekologisten elinten laskeumat ja toiminnallinen lantionpohjan lihaksen koordinaatio-ongelma. Ulosteenkarkailu on psyykkisesti ja sosiaalisesti hyvin hankala oire. Ulosteenkarkailua pystytään kuitenkin hoitamaan varsin hyvin tuloksin. Ulostamisvaikeutta voidaan hoitaa tapauskohtaisesti kuituvalmisteilla, leikkauksella tai fysioterapialla. Tutkimukset ja hoidon suunnittelee lantionpohjan toiminnallisiin sairauksiin perehtynyt gastrokirurgi.