Parodontiitti on yleinen suusairaus, joka tuhoaa hampaiden kiinnityskudoksia.

Parodontiitti on suomalaisten aikuisten yleisin suusairaus

Asiantuntija Tanja Ketola-Kinnula, suunterveyden ylilääkäri

12.10.2021

Suomalaisten suussa tuhojaan eivät tee ainoastaan reiät: monella on tietämättään parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Parodontiitin vakavilta seurauksilta voi välttyä, kun parodontiitti havaitaan ajoissa ja hoidetaan hyvin. Tässä artikkelissa kerromme parodontiitin muodostumisesta ja oireista sekä sairauteen liittyvistä riskeistä. Opit myös, kuinka parodontiittia voi ennaltaehkäistä.

Mikä on parodontiitti?

Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksia tuhoava tulehdussairaus, jonka aiheuttavat suun bakteerit. Se on suomalaisten aikuisten yleisin suussa esiintyvä sairaus, vaikka monet luulevat, että hampaiden reikiintyminen olisi yleisin. Yleisimmin kyseessä on krooninen parodontiitti, joka on Suomessa alidiagnosoitu ja jää sen takia usein riittämättömälle hoidolle tai kokonaan hoitamatta.

Hoitamattomana parodontiitti tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia, myös luuta, jossa hammas istuu. Pahimmillaan parodontiitti aiheuttaa hampaiden heilumista ja irtoamista.

Ientulehdus on parodontiitin esiaste

Ientulehdus on parodontiittia edeltävä tila eli parodontiitin esiaste. Ientulehdus on myös yksi alkavan parodontiitin oireista ja merkki siitä, että omaan hammashygieniaan on syytä kiinnittää erityistä huomiota.

Hammasta ympäröivä tukikudos eli ien voi tulehtua silloin, jos ienrajaan ja hammasväleihin pääsee kertymään bakteeriplakkia ja hammaskiveä. Ientulehdus johtuu pääasiassa hampaiden riittämättömästä puhdistuksesta.

Ientulehdus – oireet

Ientulehduksen voi tunnistaa tavallisimmin siitä, että ikenet vuotavat herkästi verta esimerkiksi hamapaiden harjaamisen tai hammasvälien puhdistamisen yhteydessä. Tulehtuneet ikenet tuntuvat usein aroilta ja kipeiltä ja voivat olla turvoksissa. Ientulehduksen tyypillisiin oireisiin kuuluu myös pahanhajuinen hengitys ja paha maku suussa. Joskus ientulehdus voi olla täysin oireeton.

Ientulehdus – hoito

Ientulehdusta pystyy hoitamaan ja ennaltäehkäisemään parhaiten pitämällä hampaat puhtaana bakteeriplakista. Jo syntynyttä ientulehdusta voi hoitaa käymällä säännöllisesti hammaslääkärin tai suuhygienistin vastaanotolla poistamassa hammaskiveä. Pitkälle edennyt ientulehdus vaatii aina hammaslääkärin tai erikoishammaslääkärin tekemän perusteellisen puhdistuksen.

Ientulehdus on tärkeää hoitaa kuntoon jo varhaisessa vaiheessa, sillä hoitamattomana se saattaa johtaa parodontiittiin.

Lue lisää: Ientulehdus

Parodontiitti – oireet

Parodontiitin oireet vaihtelevat sen mukaan, miten pitkälle sairaus on ehtinyt edetä.

Alkavan parodontiitin oireita ovat:

  • ientulehdus, joka on parodontiittia edeltävä tila eli parodontiitin esiaste
  • ikenien verenvuoto hampaiden harjauksen tai hammasvälien puhdistuksen yhteydessä
  • paha haju ja maku suussa

Parodontiitissa alkaa muodostua syventyneitä ientaskuja, jotka johtuvat kiinnityskudoksien tuhoutumisesta ja bakteeriplakin ja mahdollisen hammaskiven kerääntymisestä hampaan juuren pintaan. Bakteeriplakki ylläpitää ja voimistaa tulehdusta, jolloin kiinnityskudosten tuhoutuminen etenee ja ientasku syvenee.

parodontiitti-oireet.png

Pitkälle edenneen parodontiitin oireita ovat:

  • hampaiden heiluminen
  • hampaiden asennon muuttuminen
  • hampaiden väleihin ilmestyvät raot
Vaikeakaan parodontiitti ei välttämättä oireile lainkaan. Pahimmillaan sairaus huomataan vasta, kun hampaat alkavat heilua ja irrota. Parodontiitin voi saada kuka tahansa. Parodontiitin voi todeta vain hammaslääkäri, joten on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa. Hammastarkastuksen ajantasainen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Mikä altistaa parodontiitille?

Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa huonoja hampaiden harjaajia ja vielä huonompia hammasvälien puhdistajia. Siitä syystä parodontiittiin viittaavia löydöksiä on yli 60 prosentilla suomalaisista aikuisista. 

Bakteeriplakin kertymistä hampaiden pinnoille ja hammasväleihin edesauttavat hammaskivi sekä hampaissa olevat laajat täytteet eli niin sanotut isot paikat, kruunut ja sillat.

Muita taudin riskitekijöitä ovat:

Kenellä parodontiittia esiintyy?

Suomessa parodontiitti on poikkeuksellisen yleinen vaiva: siihen viittaavia löydöksiä todetaan jopa 64 prosentilla aikuisista. Miehistä parodontiittia esiintyy 74 prosentilla ja naisista 57 prosentilla. Suomessa vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii yli 20 prosenttia väestöstä, kun maailmanlaajuisesti sitä todetaan vain 10 prosentilla.

Parodontiitti lapsella tai nuorella

Parodontiitti ei ole vain aikuisten vaiva, vaan sen mahdollisuus on otettava huomioon jo lapsilla ja nuorilla. Lapsilla siksi, että hampaiden puhdistukseen liittyvät tavat ja tottumukset vakiintuvat osaksi arkea juuri lapsena.

Nykyään on tavallista, että lapsella tai nuorella ei ole hampaissaan reikiä. Kun hampaiden puhdistusta yritetään motivoida hampaiden reikiintymisestä pelottelemalla, saattavat neuvot kaikua kuuroille korville.

Parodontiitti voi kuitenkin olla oikea uhka. Parodontiitti alkaa kehittyä nuorella aikuisella tai joskus jo aikaisemmin nuoruudessa. Kiinnityskudosten tutkiminen kuuluu hammastarkastukseen kahdeksannesta luokasta alkaen. On tärkeää, että iensairaudet havaitaan mahdollisimman aikaisessa vaiheessa, sillä silloin niiden hoito on tehokkainta.

Tarttuuko parodontiitti?

Parodontiitti ei tartu ihmiseltä toiselle. Suun bakteerifloora muodostuu jo lapsena sen mukaan, minkälaiset bakteerit pääsevät suuhun ensimmäisenä kolonisoitumaan eli asettumaan. Aikuinenkaan ei siis voi saada parodontiittia esimerkiksi suutelemalla, koska suun mikrobiston valtasuhteet ovat määräytyneet jo lapsuudessa.

Parodontiitin hoito

Parodontiitin hoito etenee seuraavasti:

  1. Parodontiitin hoito alkaa hammaslääkärin tutkimuksella. Vain hammaslääkäri saa tehdä taudinmäärityksen eli diagnosoida suun sairauksia. Jos sairaus on jo edennyt pitkälle tai potilaalla on tiettyjä yleissairauksia, on yleistä, että taudinmäärityksestä ja hoidon suunnittelusta ainakin alkuun vastaa kiinnityskudossairauksien hoitoon erikoistunut erikoishammaslääkäri.
  2. Hoito aloitetaan hampaiden pintojen ja ientaskujen puhdistuksella. Bakteeripeitteet poistetaan tarvittaessa myös ikenen alta. Toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa.
  3. Omahoidon ohjaus ja siihen sitouttaminen on merkittävin osa hoitoa. Jos potilaan omahoidossa on puutteita, ei ammattilaisen antama hoito tuo toivottua tulosta eikä tulehdus pääse paranemaan.
  4. Puhdistuksen jälkeen hoidosta pidetään taukoa muutama viikko. Tänä aikana potilas omaksuu uudet omahoidon rutiinit osaksi arkeaan.
  5. Seuraavalla tutkimuskerralla hammaslääkäri tarkistaa, onko suussa yhä syventyneitä ientaskuja ja kysyy, kuinka omahoito sujuu. Joissakin harvoissa tapauksissa ientaskuista voidaan ottaa mikrobinäytteet. Näytteiden perusteella arvioidaan, tarvitaanko parodontiitin parantamisen avuksi antibioottihoitoa.
  6. Kun suun tilanne saadaan tasapainoon, alkaa yksilöllinen ylläpitohoito. Parodontiittia sairastavan potilaan ylläpitohoito on elinikäinen. Ylläpitohoitoon voi kuulua esimerkiksi säännöllisiä suuhygienistin tai hammaslääkärin tekemiä puhdistuksia 3–6 kuukauden välein. Omahoidon rooli on parodontiitin uusiutumisen ehkäisyssä todella tärkeä. Suuhygieniasta täytyy huolehtia tarkkaan ja parodontiitin riskitekijät, kuten tupakointi, kannattaa lopettaa.

Parodontiitti ja hampaan poisto

Parodontiitti on reikiintymisen lisäksi yleisin syy hampaan poistamiseen. Parodontiitti on kiinnityskudossairaus, joka voi vaatia hampaan poistamista silloin, jos hampaan juurten tulehdus on levinnyt ja kiinnityskudostuho on edennyt liian pitkälle.

Paraneeko parodontiitti?

Parodontiitti on elinikäinen sairaus, jota ei voi hoitaa yhdellä hoitokerralla kuntoon. Parodontiitin hoito vaatii aikaa ja sitoutumista.

Parodontiitin hoidon ensisijainen tavoite on hoitaa infektio ja estää kudosten tuhoutumisen eteneminen. Kun taudin kulkuun puuttuu jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, tuottaa hoito hyvän ja usein pysyvän tuloksen. Varhainen diagnoosi ja riskiyksilöiden erottaminen on todella tärkeää. Infektiota hallitaan, kun hampaiden pinnoilta poistetaan bakteeripeitteet hammaslääkärin, suuhygienistin ja potilaan yhteistyönä.

Se, voiko parodontiitti parantua kokonaan tai voidaanko sitä saada hallintaan, riippuu oleellisesti omahoidon tehokkuudesta. Omahoito perustuu päivittäiseen ja huolelliseen hampaiden ja hammasvälien puhdistukseen.

Parodontiitin ehkäisy

Parodontiitin ehkäisy onnistuu samoilla keinoilla kuin reikiintymisen välttäminen. Tärkeässä roolissa ovat hampaiden harjaaminen, hammasvälien puhdistaminen ja terveellinen ruokavalio. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokaa kannattaa välttää, sillä se saa aikaan bakteeriplakin lisääntymisen. Plakki muuttuu myös vaikeasti puhdistettavaksi, jos ruokavalio sisältää paljon hiilihydraatteja.

Muillakin elintavoilla on suuri vaikutus suun tulehdusten kehittymiseen. Hampaiden puhdistamisen lisäksi parodontiittiin sairastumista ennaltaehkäisee tupakoinnin välttäminen ja normaalipainossa pysyminen. Jos itsellä on diabetes, tulee se hoitaa hyvin.

 

Parodontiitin haitat

Parodontiitin ja iensairauksien hoito ja ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, sillä hoitamattomat suun tulehdukset ovat haitallisia myös yleisterveydelle.

Hoitamattomana pitkälle edenneet suun tulehdukset:

  • lisäävät merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä (sydäninfarkti ja aivohalvaus)
  • lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen
  • huonontavat diabeteksen hoidettavuutta ja hoitotasapainoa
  • lisäävät diabeteksen lisäsairauksien riskiä
  • voivat laskea hedelmällisyyttä sekä miehillä että naisilla
  • voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja kestoon sekä liittyä vauvan alhaiseen syntymäpainoon
  • vaikuttavat reuman hoidettavuuteen
  • lisäävät tekonivelinfektion riskiä

Ohjeet asiointiin

Kun epäilet itselläsi paradontiittia, varaa aika hammastarkastukseen. Saat arvion hoidontarpeesta ja lähetteen tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Hammastarkastuksen ajantasainen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Syyt käydä hammastarkastuksessa


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Tanja Ketola-Kinnula, suunterveyden ylilääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalon suunterveyden ylilääkäri, erikoishammaslääkäri Tanja Ketola-Kinnula.