Keuhkokuume eli pneumonia aiheuttaa nopeasti nousevaa kuumetta, pitkittynyttä yskää ja hengenahdistusta

Keuhkokuume on keuhkokudoksen tulehdustauti, jota esiintyy erityisesti pienillä lapsilla ja ikääntyneillä. Keuhkokuume on useimmiten parannettavissa kotioloissa otettavalla antibioottikuurilla, mutta voi joskus vaatia myös sairaalahoitoa. Lue tietopaketistamme lisää keuhkokuumeesta sekä sen oireista ja hoidosta.

Sisällysluettelo

Keuhkokuume saattaa olla kyseessä silloin, jos sinulla on kuumetauti, johon liittyy hengenahdistusta, hengittämisen raskautta ja painon tunnetta tai kipua rintakehän alueella. Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin. Lääkäri arvioi potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa.

Jos hoidat keuhkokuumetta kotona, mutta oireet eivät ala parissa päivässä lievittyä tai varsinkin, jos ne pahenevat, tulee sinun olla uudestaan yhteydessä lääkäriin. Hakeuduthan suoraan päivystykseen silloin, jos oireesi ovat erityisen rajut tai jos hengittäminen vaikeutuu.

Keuhkokuume eli pneumonia

Keuhkokuume eli pneumonia on keuhkokudoksen tulehdustauti. Keuhkokuumeen aiheuttaa useimmiten bakteeri, mutta myös tietyt virukset voivat aiheuttaa keuhkokuumeen. Suurin osa keuhkokuumeista voidaan hoitaa kotona antibioottikuurilla, mutta osa tapauksista vaatii sairaalahoitoa. Pneumokokkibakteerin ja influenssavirusten aiheuttamien keuhkokuumeiden riskiä voi pienentää ottamalla niitä vastaan kehitetyn rokotteen.

Keuhkokuumeeseen voi sairastua kuka tahansa, mutta tautia esiintyy yleisimmin pienillä lapsilla ja yli 65-vuotiailla. Kotioloissa keuhkokuumeeseen sairastuu vuosittain noin 50 000 suomalaista. Tämän lisäksi niin sanottuun sairaalasyntyiseen eli sairaalahoidon aikana alkavaan keuhkokuumeeseen sairastuu noin 5000 suomalaista vuodessa.

Sairaalasyntyinen keuhkokuume

Sairaalasyntyisellä keuhkokuumeella tarkoitetaan sairaalassa alkunsa saavaa ja hoitoon liittyvää infektiota. Sairaalasyntyinen keuhkokuume yleensä sekä todetaan että hoidetaan sairaalassa. Sairaalasyntyinen keuhkokuume on yleisin kaikista vakavista sairaalainfektioista, ja sen saa keskimäärin noin yksi sadasta sairaalahoitoon joutuneesta. Sairaalakeuhkokuumeessa on eri aiheuttajabakteerit ja -virukset kuin kotioloissa alkunsa saavissa keuhkokuumeissa.

Sairaalasyntyiselle keuhkokuumeelle altistavat muun muassa syöpäsairaudet ja suuret leikkaukset. Lähtökohtana voi pitää sitä, että mitä sairaampi sairaalahoidossa oleva potilas on, sitä suurempi riski hänellä on saada sairaalakeuhkokuume. Suuri osa sairaalasyntyisistä keuhkokuumeista pystytään parantamaan, mutta pahimmassa tapauksessa tauti voi muiden keuhkokuumeiden tavoin johtaa kuolemaan. Kuolleisuus on sairaalasyntyisten keuhkokuumeiden kohdalla suurta johtuen siitä, että sairaalahoidossa olevat potilaat ovat usein jo ennestään sairaita, ja heidän immuunivasteensa on alentunut.

Sairaalakeuhkokuume hoidetaan aina sairaalassa antamalla antibioottihoitoa suonensisäisesti. Käsihygieniasta huolehtiminen sairaalassa käydessä ja ollessa on tärkein yksittäinen asia, jonka avulla sairaalakeuhkokuumeiden määrää on pystytty ja pystytään vähentämään.

Keuhkokuume – oireet

Keuhkokuumeen yleisimpiä oireita ovat nopeasti nouseva kuume, uutena alkava tai pahentuva yskä, hengenahdistus ja poikkeuksellinen väsymys. Ominaista keuhkokuumeen taudinkuvalle on voimakas sairaudentunne ja yleiskunnon heikkeneminen sekä pitkä toipumisaika.

Keuhkokuumeen tyypillisiä oireita ovat:

  • kuume
  • limainen yskä
  • kipu kyljessä tai rintakehässä
  • hengenahdistus
  • hengityksen vinkuminen
  • voimakas väsymys

Yllä mainittujen tyypillisten oireiden lisäksi keuhkokuumeeseen saattaa viitata myös se, jos tauti alkaa tavallisena flunssana, mutta viikon kuluttua tai myöhemmin vointi yllättäen paheneekin rajusti. Keuhkokuumeessa kuume saattaa joskus myös nousta uudelleen sen jälkeen, kun se on jo kerran laskenut. Myös kuumeen ja limaisen yskän pitkittyminen voi viitata keuhkokuumeeseen.

Kannattaa kuitenkin muistaa, että liman lisääntyminen ja yskän pitkittyminen ovat usein myös täysin normaaleja tavallisen virusinfektion jälkeisiä oireita, jotka kuuluvat paranemisprosessiin.

Keuhkokuumeen oireet eroavat jonkin verran riippuen siitä, mikä bakteeri tai virus keuhkokuumeen on aiheuttanut. Jos aiheuttajana on bakteeri, korostuu oirekuvassa voimakas väsymys ja sairaudentunne. Pneumokokkibakteerin aiheuttama keuhkokuume on tyypillisesti hyvin rajuoireinen. Mykoplasman aiheuttama keuhkokuume ei sen sijaan yleensä romahduta sitä sairastavan yleiskuntoa, vaikka kuume saattaakin olla korkea ja kestää monta päivää. Influenssavirusten aiheuttamien keuhkokuumeiden taudinkuvassa on erityistä nopeasti paheneva hengenahdistus. Taudin aiheuttajaa ei voi kuitenkaan koskaan päätellä täysin luotettavasti pelkän taudinkuvan perusteella.

Kuumeeton keuhkokuume

Kuume on yksi keuhkokuumeen pääoireista, ja pääsääntöisesti keuhkokuumeeseen liittyy aina kuume. Joskus keuhkoinfektio voi kuitenkin ilmetä myös ilman kuumeilua. Kuumeetonta keuhkokuumetta esiintyy erityisesti ikääntyneillä henkilöillä: jopa yhdellä kolmasosalla keuhkokuumeeseen sairastuneista yli 65-vuotiaista kuume puuttuu taudinkuvasta kokonaan. Ikääntyneillä keuhkokuumeeseen ei aina liity ollenkaan kuumeen ohella muitakaan tyypillisesti keuhkokuumeeseen kuuluvia yleisoireita vaan pääoireena saattaa olla pelkästään sekavuus.

Kuumeetonta keuhkokuumetta voi esiintyä joskus myös muilla kuin ikääntyneillä. Keuhkokuumeen harvinaisemmissa muodoissa kuumetta voi esiintyä taudissa vain vähän tai keuhkokuumeen oireet edetä sen verran hitaasti, ettei olo ole varsinkaan taudin alkuvaiheessa perin kuumeinen.

Myös kuumeetonta keuhkokuumetta epäiltäessä on tärkeää aina kääntyä lääkärin puoleen. Samalla myös muiden keuhkokuumeen kaltaisia oireita aiheuttavien sairauksien mahdollisuus voidaan sulkea pois. Keuhkokuumeelle tyypillisiä oireita, kuten pitkittynyttä yskää, hengenahdistusta, pistävää tunnetta rinnassa ja limaisia ysköksiä voivat aiheuttaa keuhkokuumeen lisäksi monet muut sairaudet. Oireet voivat esiintyä sairauksissa joko ilman kuumetta tai sen kanssa.

Keuhkokuumeen kaltaisia oireita voivat aiheuttaa esimerkiksi seuraavat sairaudet:

  • keuhkoputkitulehdus
  • keuhkoahtaumatauti
  • keuhkoveritulppa
  • sydämen vajaatoiminta

Kuumeeton keuhkokuume – oireet

Kuumeettoman keuhkokuumeen oireet ovat kuumetta lukuun ottamatta muuten samanlaiset kuin tavallisessa keuhkokuumeessa. Kuumeettomassa keuhkokuumeessa esiintyviä oireita voivat olla esimerkiksi yskä, hengenahdistus ja voimakas väsymys. Iäkkäillä henkilöillä keuhkokuumeen oireena saattaa olla pelkkä sekavuus.

Keuhkokuume – milloin lääkäriin?

Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin. Lääkäri arvioi potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa.

Keuhkokuumetta on syytä epäillä silloin, jos itsellä on kuumetauti, johon liittyy hengenahdistusta tai joko painon tunnetta tai kipua rintakehän alueella. Hengittäminen voi myös tuntua erityisen raskaalta. Hakeuduthan suoraan päivystykseen silloin, jos yleiskuntosi ja jaksamisesi on selvästi heikentynyt tai jos hengenahdistus on voimakasta ja hengitys tiheää myös levossa.

Jos keuhkokuumeeseen viittaavat oireet ovat alkaneet viikon kuluessa ulkomailla hotellissa vierailemisesta tai kylpyläkäynnistä, on hoitoon hakeuduttava entistä matalammalla kynnyksellä. Tällöin on mahdollista, että keuhkokuumeen on aiheuttanut joko tuberkuloosi tai legionella. Muistathan samasta syystä kertoa lääkärille myös, jos olet ollut muutaman kuukauden sisällä sairastumisesta ulkomailla tai tekemisissä tuberkuloosiin sairastuneen henkilön kanssa. Tuberkuloosin aiheuttama keuhkokuume on kuitenkin Suomessa hyvin harvinainen.

Lääkäriin tulee hakeutua uudestaan silloin, jos oma vointi menee huonompaan suuntaan aloitetusta hoidosta huolimatta tai jos antibioottihoito ei ole tehonnut tautiin ollenkaan kolmessa vuorokaudessa. Erityisesti hengittämisen vaikeus on syy mennä uudestaan lääkärin vastaanotolle.

Keuhkokuumeen aiheuttajat – mistä voi saada keuhkokuumeen?

Keuhkokuumeen aiheuttaja voi olla bakteeri, virus tai molemmat yhdessä. Keuhkokuume voi myös saada alkunsa viruksesta, mutta mukaan voi tulla myöhemmin vielä erillinen bakteeri-infektio. Tyypillisimmin keuhkokuumeen aiheuttaja on kuitenkin bakteeri: jopa noin 80 prosenttia keuhkokuumeista saa aikuisilla alkunsa bakteerista. Yleisin keuhkokuumeen aiheuttajabakteeri on pneumokokki, joka aiheuttaa noin puolet kaikista keuhkokuumeista.

Keuhkokuumeen aiheuttavia bakteereita ja viruksia ovat:

  • pneumokokkibakteeri
  • mykoplasmat
  • influenssavirukset
  • koronavirus
  • tavalliset flunssavirukset

Keuhkokuumeen voivat aiheuttaa myös monet muut bakteerit ja virukset, kuten esimerkiksi harvinaisemmissa tapauksissa tuberkuloosi tai legionella. Myös koronavirus (SARS-Cov-2) voi aiheuttaa keuhkokuumeen osana koronavirusinfektiota. 

Keuhkokuumeen riskiryhmät

Keuhkokuumeen aiheuttavan bakteerin tai viruksen voi saada taudinaiheuttajasta riippuen melkein mistä vain. Runsaat lapsikontaktit lisäävät bakteereiden ja virusten tarttumisen riskiä, minkä takia esimerkiksi päiväkodissa työskentelevillä on muita suurempi riski saada keuhkokuume. Aikuisilla keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä lisäävät myös monet pitkäaikaissairaudet ja aikaisemmin sairastettu keuhkokuume.

Keuhkokuumeen riskiä lisääviä yleissairauksia ovat muun muassa:

  • krooniset keuhkosairaudet, varsinkin keuhkoputkentulehdus
  • diabetes
  • syövät
  • sydämen vajaatoiminta
  • aivoverenkiertohäiriöt
  • maksan vajaatoiminta
  • munuaisten vajaatoiminta

Pitkäaikaissairauksien lisäksi on myös monia muita tekijöitä, jotka altistavat keuhkokuumeelle. Sairastumisen riski lisääntyy aina esimerkiksi influenssakauden aikana sekä silloin, jos itsellä on ollut äskettäin joku virusinfektio. Rokotuksilla voi alentaa riskiä sairastua pneumokokkibakteerin, influenssaviruksen ja koronaviruksen aiheuttamaan keuhkokuumeeseen.

Keuhkokuumetta esiintyy muita enemmän:

  • pienillä lapsilla
  • yli 65-vuotiailla
  • tupakoijilla
  • alkoholin suurkuluttajilla
  • immuunivajavaisilla henkilöillä
  • immuunipuolustusta heikentävää lääkitystä käyttävillä

Tarttuuko keuhkokuume?

Keuhkokuumeen tarttuminen riippuu pitkälti siitä, mikä virus tai bakteeri taudin on aiheuttanut. Pneumokokin tai muun bakteerin aiheuttama keuhkokuume ei yleensä tartu ihmiseltä toiselle, vaikka tämäkin on joskus mahdollista. Sen sijaan influenssaviruksen, koronaviruksen tai tuberkuloosin aiheuttama keuhkokuume voi levitä ihmisten välillä taudin ollessa tartuttavassa vaiheessa.

Koska useimmat virukset leviävät pisaratartuntana hengityksen kautta ja bakteerit tarttuvat tavallisimmin suorassa kosketuksessa, on hyvällä käsihygienialla mahdollista pienentää muiden tautien tavoin myös keuhkokuumeeseen sairastumisen riskiä. Koronavirustartunnalta ja sen aiheuttamalta keuhkokuumeelta voi yrittää suojautua hyvällä käsihygienialla, noudattamalla viranomaisten kulloinkin voimassa olevia suosituksia esimerkiksi kasvomaskin käyttämisestä ja eristäytymisestä sekä ottamalla koronarokotteen.

Kun puhutaan keuhkokuumeen tarttumisesta, tarttuu ihmisestä toiseen aina nimenomaan taudinaiheuttaja – ei itse tauti. Tartunnan saaneen oireet ja keuhkokuumeen vakavuus riippuvat monesta tekijästä: taudinaiheuttajan ärhäkkyydestä, tarttumishetken kestosta ja intensiivisyydestä eli siitä, paljonko taudinaiheuttajaa on elimistöönsä saanut sekä tartunnan saaneen henkilön omasta immuunijärjestelmästä.

Onko keuhkokuume vaarallinen?

Keuhkokuume ei ole perusterveille aikuisille enää tänä päivänä ja oikein hoidettuna erityisen vaarallinen sairaus. Nuorista ja aikuisista keuhkokuumeeseen sairastuneista tautiin kuolee harvempi kuin yksi sadasta. Keuhkokuumetta on silti pidettävä aina vakavana yleisinfektiona.

Hoitamattomana keuhkokuume on aina vaarallinen sairaus. Bakteerin aiheuttama keuhkokuume on hoitamattomana suurimmalle osalle kohtalokas, ja ennen antibioottien laajaa käyttöönottoa keuhkokuumeeseen tavallisesti kuoltiin. Mahdollisiin keuhkokuumeen oireisiin on edelleen aina suhtauduttava vakavasti ja hakeuduttava lääkärin vastaanotolle tarkempiin tutkimuksiin keuhkokuumetta epäiltäessä.

Keuhkokuume voi olla vielä nykyäänkin ja hoidettuna vaarallinen sairaus erityisesti iäkkäille ja monisairaille, esimerkiksi epätasapainossa olevaa diabetesta tai sydämen vajaatoimintaa sairastaville. Varsinkin erittäin vaikeasti ja parantumattomasti sairaille sekä tehohoidossa oleville keuhkokuume voi olla kohtalokas.

Yli 75-vuotiaista keuhkokuumeseen kuolee joka kuudes tautiin sairastunut. Ikääntyneiden kohdalla keuhkokuumeen aiheuttamien seurauksien riski on kohonnut sekä heikentyneen yleiskunnon takia että myös siksi, että keuhkokuumeen aiheuttaja on usein pneumokokki. Pneumokokkibakteerin aiheuttama infektio on bakteerin ominaisuuksien vuoksi vaarallinen varsinkin silloin, jos sen saaneen henkilön vastustuskyky on alentunut.

Keuhkokuume ikääntyneellä

Keuhkokuumetta esiintyy yli 65-vuotiailla enemmän kuin sitä nuoremmilla aikuisilla. Mitä vanhempi keuhkokuumeeseen sairastunut on ja mitä huonompi yleiskunto hänellä on, sitä suuremman riskin keuhkokuume siihen sairastuneelle myös aiheuttaa.

Keuhkokuume voi oireilla ikääntyneillä pelkästään sekavuutena sekä esimerkiksi vatsaoireina, poikkeuksellisena väsymyksenä ja yleisenä huonokuntoisuutena. Yksi keuhkokuumeen oire voi olla myös jo olemassa olevan perussairauden paheneminen. Ikääntyneillä keuhkokuumeeseen ei siis aina liity välttämättä ollenkaan kuumetta tai muita sairaudelle tyypillisiä yleisoireita, mikä saattaa vaikeuttaa sairauden tunnistamista ja hoitoon hakeutumista.

Kuten kaikkien muidenkin, myös ikääntyneiden on hyvin tärkeää hakeutua aina ajoissa lääkärin tutkittavaksi keuhkokuumetta epäiltäessä tai muuten epäilyttävien oireiden ilmaantuessa. Lääkäri arvioi aina yksilöllisesti potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa.

Keuhkokuume lapsella

Keuhkokuumeeseen sairastuu Suomessa vuosittain arviolta noin neljä prosenttia alle viisivuotiaista lapsista. Tätä vanhemmilla lapsilla tauti on hieman harvinaisempi: vuosittain noin kaksi prosenttia yli viisivuotiaista lapsista sairastuu keuhkokuumeeseen.

Keuhkokuumeen oireet ovat lapsilla pitkälti samat kuin aikuisilla. Jos aiheuttajabakteeri on pneumokokki, voivat hengitystieoireet kuitenkin olla lasten kohdalla vähäiset. Kouluikäisillä lapsilla mykoplasma saattaa puolestaan aiheuttaa keuhkokuumeen, johon ei kuulu korkeaa kuumetta tai muita yleisoireita. Tällöin keuhkokuumeen ainoa oire voi olla pitkittynyt yskä.

Lue lisää: Lapsen keuhkokuume eli pneumonia

Keuhkokuume on nykyään lapsilla melko harvinainen ja hyvin hoidettavissa oleva sairaus. Lasten keuhkokuume hoidetaan tavallisimmin antibiooteilla. Mitä pienempi lapsi on kyseessä, sitä todennäköisempää on, että tauti vaatii muutaman päivän kestävää sairaalahoitoa.

Keuhkokuumetta lapsella epäiltäessä tulee aina varata aika lapsia hoitavalle asiantuntijalle. Yskään liittyvät hengitysvaikeudet tai hengityksen poikkeavuus ovat aina syy viedä lapsi lääkäriin. Vauvalla jo pelkkä kuume on aina syy hakeutua tutkimuksiin.

Keuhkokuumeen tutkiminen

Keuhkokuumetta epäiltäessä tulee aina hakeutua lääkärin vastaanotolle. Lääkäri aloittaa keuhkokuumeen mahdollisuuden selvittämisen tyypillisesti kuuntelemalla potilaan keuhkoja. Diagnoosi varmistetaan yleensä vielä keuhkojen röntgenkuvauksella.

Diagnoosin selvittyä lääkäri arvioi potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa. Lääkäri arvioi potilaan tilaa vastaanotolla tehdyn kliinisen tutkimuksen ja tulehduskokeiden perusteella. Avoterveydenhuollossa taudin aiheuttaneen bakteerin tai viruksen selvittäminen ei ole yleensä oleellista. Antibioottihoito aloitetaan joka tapauksessa, jos epäily keuhkokuumeesta on olemassa.

Tarvittaessa keuhkokuumeen aiheuttaja voidaan yleensä selvittää joko verikokeilla tai vaihtoehtoisesti virtsasta, nielusta tai hengitysteistä otettavilla näytteillä.

Keuhkokuume – hoito

Keuhkokuume hoidetaan taudinaiheuttajasta riippumatta antibiootilla. Antibioottikuuri kestää vähintään 5–7 vuorokautta. Tavallisia avohoidossa käytettäviä antibiootteja ovat amoksilliini ja doksisykliini. Suurin osa aikuisten keuhkokuumeista voidaan hoitaa kotona.

Jos keuhkokuumetta sairastava on hyväkuntoinen, voidaan keuhkokuume hoitaa kokonaan kotona. Jopa puolella keuhkokuumeeseen sairastuneista hoito aloitetaan sairaalassa, minkä jälkeen hoitoa voi jatkaa kotona. Sairaalahoito voi tulla kyseeseen varsinkin silloin, jos keuhkokuume on alkanut nopeasti ja rajusti, tauti on yleisesti erityisen rajuoireinen tai jos potilas on muuten huonossa kunnossa. Silloin, kun hoito aloitetaan sairaalassa, annetaan antibiootti potilaalle suonensisäisesti. Keuhkokuumeen hoito aloitetaan sairaalassa pienillä lapsilla ja iäkkäillä herkemmin kuin työikäisillä.

Keuhkokuumeen parannuttua ei sairaus tyypillisesti vaadi jatkoseurantaa. Joissakin tapauksissa keuhkoista otetaan vielä uudet röntgenkuvat muutaman kuukauden tai noin puolen vuoden kuluttua taudista toipumisesta. Seurantakuvien ottaminen on aiheellista varsinkin yli 50-vuotiailla ja säännöllisesti tupakoivilla.

Kauanko keuhkokuumeesta toipuminen kestää?

Keuhkokuumeesta toipuminen on hidasta, ja varsinkin keuhkojen palautuminen keuhkokuumeen jälkeen voi kestää pitkään. Vaikka keuhkokuume ei olisikaan ollut erityisen rajuoireinen tai vaatinut esimerkiksi sairaalahoitoa, vie täysi toipuminen sairaudesta silti tyypillisesti noin kuukauden verran. Joissakin tapauksissa kestää vielä tätä kauemmin, että oma kunto ja yleinen jaksaminen on palautunut normaalille tasolle.

Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin

Keuhkokuume saattaa olla kyseessä silloin, jos sinulla on kuumetauti, johon liittyy hengenahdistusta, hengittämisen raskautta ja painon tunnetta tai kipua rintakehän alueella. Keuhkokuumetta epäiltäessä on aina hakeuduttava lääkäriin. Lääkäri arvioi potilaan voinnin perusteella, voidaanko sairaus hoitaa kotona vai edellyttääkö se sairaalahoitoa.

Jos hoidat keuhkokuumetta kotona, mutta oireet eivät ala parissa päivässä lievittyä tai varsinkin, jos ne pahenevat, tulee sinun olla uudestaan yhteydessä lääkäriin. Hakeuduthan suoraan päivystykseen silloin, jos oireesi ovat erityisen rajut tai jos hengittäminen vaikeutuu.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: