Hampaan juurihoito on hampaan tulehtuneen ytimen eli pulpan hoitamista, jossa poistetaan tulehtunut kudos.

Juurihoito on hampaan tulehtuneen ytimen hoitamista

Asiantuntija Tanja Ketola-Kinnula, suunterveyden ylilääkäri

24.9.2020 | Päivitetty 7.11.2022

Juurihoidolla hoidetaan yleisimmin hammasytimen tulehdus. Hammasytimen tulehduksen voi aiheuttaa syvälle ulottuva, hoitamaton reikä, aikaisemmin hoidettu syvä reikä tai tapaturma. Usein tulehdus on oireeton ja hoito vaatii useamman käynnin hammaslääkärissä. Tässä artikkelissa kerromme, milloin juurihoitoa tarvitaan ja kuinka hoito etenee. Saat myös vastauksia useimmiten kysyttyihin kysymyksiin juurihoitoon liittyen.

Useimmiten juurihoidon tarve paljastuu hammasta paikatessa, tarkastuskäynnillä röntgenkuvasta tai kivun vuoksi päivystyskäynnillä. Joskus hammaslääkäri voi kehottaa sinua varaamaan ajan erikoishammaslääkärin vastaanotolle, jos hampaan juurten anatomia on haastava.

Jos sinulla on jomotusta tai kipua ja epäilet tarvitsevasi juurihoitoa, voit varata ajan hammastarkastukseen tai erikoishammaslääkärin konsultaatioon hoidon suunnitteluun.

Sisällysluettelo

Mitä hampaan juurihoito on?

Hampaan juurihoito on hampaan tulehtuneen ytimen hoitamista. Juurihoidossa tulehtunut kudos poistetaan ja alue desinfioidaan. Joskus tarvitaan myös lääkitystä tulehduksen poistamiseksi. Lopuksi juurikanavaontelo täytetään ja hammas paikataan.

Milloin juurihoitoon?

Juurihoito tehdään yleensä silloin, kun hampaan ydin on tulehtunut, vahingoittunut pysyvästi tai kuollut. Hoitamaton tai aikaisemmin hoidettu syvä reikä voi aiheuttaa juurihoitoa vaativan tulehduksen. Myös aiemmin tehtyjä juurihoitoja voidaan joutua uusimaan, mikäli tulehdus ei ole parantunut tai tulehduksen uusiutumisen vuoksi. Juurihoitoa vaativa tulehdus voi johtua myös hampaaseen kohdistuneesta iskusta tai muusta tapaturmasta.

Juurihoito – oireet

Hammasytimen tulehdus voi oireilla voimakkaalla kivulla ja turvotuksellakin, tai olla täysin oireeton, jolloin tulehdus havaitaan “sattumalöydöksenä” esimerkiksi hammastarkastuksen yhteydessä otetusta röntgenkuvasta.

Hammasytimen tulehduksen oireita voi olla:

  • eriasteinen särky ja jomotus
  • pitkään jatkuva vihlova kipu
  • herkkyys kylmälle tai kuumalle
  • tykyttävä, sykkivä kipu
  • puruarkuus
  • kuume
  • turvotus suun tai kasvojen alueella

Turvotus on aina syy hakeutua päivystykselliseen hoitoon, erityisesti jos siihen liittyy nielemis- tai hengitysvaikeuksia, kuumeilua tai yleistilan laskua.

Juurihoito – vaiheet

Juurihoidon tarve, eli reikiintyneen tai vahingoittuneen hampaan ytimen tulehdus, todetaan usein röntgenkuvan perusteella. Juurihoidon tarve voidaan huomata myös potilaan oireiden perusteella tai vitaliteettitutkimuksella, jos hammas ei reagoi ärsykkeeseen. Joskus tilanne, jossa karies ulottuu selkeästi hampaan ytimeen saakka, johtaa juurihoitoon.

Juurihoidon vaiheet etenevät seuraavasti:

  1. Hammaslääkäri tutkii ja tarvittaessa puuduttaa tulehtuneen hampaan. Hammas eristetään muusta suuontelosta kumisuojaimella (Kofferdam).
  2. Hammas desinfioidaan, yhteys ytimeen avataan ja hammasydin puhdistetaan mekaanisesti ja kemiallisesti.
  3. Juurikanavaa huuhdellaan, kuivataan ja sinne laitetaan lääkettä tai mahdollisesti kanava täytetään samalla kerralla.
  4. Sen jälkeen, usein seuraavalla käynnillä, hammas paikataan tai siihen tehdään kruunu. Kruunulla korvataan koko suuhun näkyvä hammas. Se voidaan tukea hampaaseen nastalla (nastakruunu), joka ulottuu juurikanavaan.

Joskus juurihoidon lisänä käytetään antibiootteja, mutta hammasytimen tulehdus ei koskaan parane pysyvästi pelkästään lääkehoidolla. Turvotus ja kipu saattavat helpottaa hetkellisesti, mutta hammaslääkärin toimenpiteet ovat välttämättömiä.

Vaativa juurihoito ja uusintajuurihoito

Joskus hampaan juurihoito ei onnistu tavanomaisin keinoin. Jos hampaan juuren muoto on haastava tai hampaan juurihoitoa joudutaan uusimaan, tulee hoidossa käyttää erikoisvälineistöä, kuten operaatiomikroskooppia. Vaativassa juurihoidossa tarvitaan toisinaan hampaan juuren kärjen leikkausta ja joskus ainoaksi hoitovaihtoehdoksi jää hampaan poisto.

Juurihoito – kesto

Hampaan juurihoidon kesto vaihtelee. Juurihoito vaatii monesti useamman käyntikerran ja monijuurisen takahampaan juurihoito vie enemmän aikaa kuin esimerkiksi etuhampaan. Vaikka hampaaseen ei ilmaantuisi kipua tai muuta oiretta, tulee paranemista seurata ensimmäisen vuoden ajan. Hammaslääkäri tutkii hampaan ja ottaa röntgenkuvia. Vain sillä tavalla voidaan olla varmoja, että tulehdus on saatu pois. Liian usein seurantakäynnit jäävät toteutumatta ja hampaassa onkin oireeton pitkäaikainen (krooninen infektio). Juurihoitoa vaativan tulehduksen paraneminen voi kestää useamman kuukauden.

Juurihoidon kesto riippuu:

  • tulehduksen laajuudesta ja vaikeusasteesta
  • hampaan rakenteesta
  • potilaan yleisestä terveydentilasta
  • yleisesti biologiasta ja paranemisesta

Juurihoito vai hampaan poisto

Joskus hammasta ei voida säästää juurihoitamalla, vaan se joudutaan poistamaan. Toisinaan hampaan poistamiseen päädytään heti ja toisinaan vasta useamman hoitokerran jälkeen, jos juurihoito ei tehoa toivotulla tavalla.

Joskus juurihoitoon voidaan joutua yhdistämään juurenpään resektio. Se on toimenpide, jossa kirurgisesti poistetaan osa juuren kärjestä ja juureen laitetaan ydinontelon sulkeva paikka. Tällainen leikkaustoimenpide suunnitellaan ja informoidaan aina vastaanottokäynnillä erikseen.

Sattuuko juurihoito?

Nykyään tehokkaat puudutusaineet sekä kehittyneet laitteet ja materiaalit mahdollistavat pääasiallisesti kivuttoman hammashoidon kaikilla osa-alueilla – myös juurihoidossa. Kipu ja särky voi jännittää etenkin hammaslääkäripelosta kärsivää potilasta. Jos hammas on pahasti tulehtunut, särky ja kipu voi säteillä siten, että kohdetta on vaikea paikantaa. Joskus tulehtunut alue ei puudu toivotusti. On hyvä muistaa, että juurihoito hoitaa kivun syyn.

Jännitystä on mahdollista vähentää ennen toimenpidettä annettavalla rauhoittavalla esilääkkeellä. Juurihoitoa on mahdollista ääritapauksissa tehdä myös nukutuksessa.

Juurihoito nukutuksessa

Jos hammaslääkäripelko on voimakasta, voidaan juurihoito tehdä nukutuksessa. Rentouttava esilääke voi olla myös hyvä vaihtoehto lievästä hammaslääkäripelosta kärsivälle. Näistä voi keskustella hammaslääkärin kanssa.

Juurihoito – särky toimenpiteen jälkeen

Särky juurihoidon jälkeen on hyvin yksilöllistä. Toisinaan hampaan kipu helpottaa heti, kun ydin saadaan avattua ja tulehduksen aiheuttama paine vapautettua. Osalla potilaista hammas saattaa olla pari päivää kipeä hoidosta johtuneen ärsytyksen takia, mutta kipu katoaa itsellään. Tarvittaessa kipua voi lievittää apteekista ilman reseptiä saatavilla särkylääkkeillä. Hammaslääkäri voi myös kirjoittaa lääkemääräyksen apteekkiin ja ohjeistaa lääkkeen käytön.

Juurihoito – hinta

Juurihoidon hinta vaihtelee tehtävien toimenpiteiden mukaan. Hoitosuunnitelma on aina yksilöllinen, joten tarkka hinta-arvio vaatii käynnin hammaslääkärin luona. Juurihoitoa ei useinkaan pystytä tekemään valmiiksi yhdellä hoitokerralla, joten tarkempi hinta-arvio voidaan tehdä vasta käynnin yhteydessä. Eri hammasryhmissä (etuhampaat, kulmahampaat, välihampaat, poskihampaat) on erilainen määrä juuria ja juurissa olevia juurikanavia. Juurten käyryys ja hampaan kruunuosan kunto vaikuttavat työmäärään. Runsaasti tuhoutuneeseen hampaaseen joudutaan rakentamaan “sokkelia” ennen kumisuojaimen laittoa ja juurihoidon aloittamista.

Suuntaa antavia hintoja on nähtävissä hinnastossa.

Kenelle varaan ajan?

Juurihoitoja tekevät lähes kaikki yleishammaslääkärit.

Juurihoitoihin perehtynyt erikoishammaslääkäri tekee vaativammat juurihoidot, uusintajuurihoitoja ja esimerkiksi juuren kärjen leikkauksia. Juurihoitoihin perehtyneet erikoishammaslääkärit hoitavat pääosin lähetepotilaita, mutta meillä asiakas voi hakeutua erikoishammaslääkärin hoitoon myös omatoimisesti.

Ohjeet asiointiin

Jos sinulla on jomotusta tai kipua ja epäilet tarvitsevasi juurihoitoa, voit varata ajan hammastarkastukseen tai erikoishammaslääkärin konsultaatioon hoidon suunnitteluun.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Tanja Ketola-Kinnula, suunterveyden ylilääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalon suunterveyden ylilääkäri, erikoishammaslääkäri Tanja Ketola-Kinnula.