Fobia on liiallista tai epärealistista pelkoa tiettyä esinettä tai tilannetta kohtaan
24.8.2022
Fobia on pelkotila, joka aiheuttaa voimakasta ja järjenvastaista pelkoa tiettyä kohdetta, tilannetta tai aktiviteettia kohtaan. Pelkoreaktion voimakkuus voi vaihdella lievästä ahdistuksesta täysimittaiseen paniikkikohtaukseen. Tässä tietopaketissa käsitellään fobioiden syitä, oireita ja hoitoa.
Jos pelko käy kohtuuttoman suureksi ja pelkotilat rajoittavat jokapäiväistä elämää, on hyvä hakea apua.
Oireiden arvion ja hoitosuunnitelman tekee ensisijaisesti lääkäri. Ensikäynti tehdään mielellään siis psykiatrin vastaanotolla.
Terveystalon Fokus Mielen erikoisyksikkömme psykiatrit, psykologit ja psykoterapian ammattilaiset ovat tukenasi ja auttavat sinua elämän eri tilanteissa.
Sisällysluettelo
Mitä fobiat ovat?
Fobia on voimakasta ja järjenvastaista pelkoa tiettyä esinettä, eläintä tai tilannetta kohtaan. Pelko on usein suhteetonta verrattuna kohteen tai tilanteen aiheuttamaan todelliseen vaaraan.
Fobioista kärsivät henkilöt saattavat kokea äärimmäistä ahdistusta altistuessaan pelkoärsykkeelle. Ärsykkeelle altistuminen aiheuttaa tyypillisesti välittömän ahdistusreaktion, jonka oireita ovat esimerkiksi sydämen sykkeen kiihtyminen, hikoilu, vapina ja hengenahdistus.
Pelko voi olla pahimmillaan niin voimakasta, että se laukaisee paniikkikohtauksen.
Mitä eroa on fobialla ja pelolla?
Pelko on luonnollinen tunne, joka syntyy ihmisen havaitessa uhkan tai vaaratilanteen. Pelkoreaktiosta voi olla hyötyä aidosti vaarallisissa tilanteissa, mutta joskus reaktion saattaa laukaista myös täysin vaarattomat asiat.
Normaalisti pelkotiloja on mahdollista hallita järjen ja logiikan avulla.
Fobian aiheuttama pelko on puolestaan usein järjenvastaista ja kohtuutonta verrattuna kohteen tai tilanteen aiheuttamaan todelliseen vaaraan.
Pelko voi olla niin voimakasta, että se häiritsee henkilön kykyä toimia arjessa.
Joissakin tapauksissa pelko saattaa johtaa välttämiskäyttäytymiseen.
Esimerkiksi lentämistä pelkäävä henkilö ei välttämättä nouse koskaan lentokoneeseen, vaikka se tarkoittaisi lomamatkojen tai tärkeiden tapahtumien väliin jättämistä.
Fobiaan liittyvän pelkoreaktion voi laukaista myös pelkkä pelkoärsykkeen ajatteleminen. Lentopelosta kärsivä henkilö saattaa tuntea ahdistusta jo pelkästä ajatuksesta lentokoneeseen nousemisesta.
Pelko luokitellaan ahdistuneisuushäiriöksi, jos se on liioiteltua ja järjenvastaista, haittaa päivittäistä elämää tai aiheuttaa merkittävää ahdistusta.
Pelkoreaktio käynnistää elimistössä taistele tai pakene -reaktion, joka aiheuttaa useita fysiologisia muutoksia, kuten:
- sydämen sykkeen kiihtymistä
- verenpaineen nousua
- hengenahdistusta
- hikoilua ja vapinaa
Fobioiden tyypit
Fobiat voidaan jakaa kolmeen päätyyppiin:
- määräkohteiset pelot eli spesifit fobiat
- sosiaalisten tilanteiden pelko eli sosiaalinen fobia
- agorafobia eli julkisten paikkojen pelko
Määräkohtaiset pelot eli spesifit fobiat
Määräkohtainen pelko on liioiteltua pelkoa tai ahdistusta, joka kohdistuu tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen.
Määräkohtaisesta pelosta kärsivät henkilöt tietävät usein itsekin, että pelko on järjenvastaista. Tästä huolimatta he eivät kuitenkaan pysty hallitsemaan pelkoreaktion syntymistä.
Sosiaalisten tilanteiden pelko eli sosiaalinen fobia
Sosiaalinen fobia on ahdistuneisuushäiriö, jolle on ominaista sosiaalisten tilanteiden tai esiintymistilanteiden voimakas pelko.
Sosiaalisesta fobiasta kärsivä henkilö voi esimerkiksi pelätä puhumista julkisesti, juhliin menemistä tai vieraiden ihmisten seurassa olemista.
Sosiaalisessa fobiassa keskeistä on pelko siitä, että henkilö joutuu huomion keskipisteeksi ja arvostelun kohteeksi.
Agorafobia eli julkisten paikkojen pelko
Agorafobia on avoimiin tiloihin tai julkisiin paikkoihin kohdistuvaa pelkoa.
Agorafobiasta kärsivien on usein vaikea poistua kotoaan, koska he pelkäävät saavansa paniikkikohtauksen paikassa, josta olisi vaikea päästä ulos tai saada apua.
Tällaisia tilanteita voivat olla esimerkiksi avoimet tilat, väkijoukot tai julkiset liikennevälineet.
Yleisiä fobioita
Seuraavassa on lueteltuna esimerkkejä yleisistä fobioista.
Klaustrofobia eli ahtaanpaikankammo
Ahtaanpaikankammo on suljettujen tai ahtaiden tilojen aiheuttamaa pelkoa. Ahtaanpaikankammosta kärsivät ihmiset tuntevat usein ahdistusta suljetuissa tai pienissä tiloissa, kuten hississä, lentokoneessa tai autossa.
Ahtaanpaikankammon oireet vaihtelevat lievistä vakaviin. Oireisiin voi kuulua sydämentykytystä, hengenahdistusta, hikoilua ja huimausta. Vaikeissa tapauksissa henkilö saattaa saada täysimittaisen paniikkikohtauksen.
Akrofobia eli korkeanpaikankammo
Akrofobia on korkeiden paikkojen aiheuttamaa pelkoa. Akrofobiasta kärsivä henkilö tuntee usein voimakasta ahdistusta seisoessaan esimerkiksi korkeiden rakennusten tai jyrkänteiden lähellä. Nämä tunteet häviävät yleensä silloin, kun henkilö tuntee olonsa jälleen turvalliseksi.
Mistä fobiat johtuvat ja miten ne kehittyvät?
Tutkimusten mukaan fobioiden syntyyn vaikuttavat sekä geneettiset tekijät että ympäristötekijät. Useimmat fobiat alkavat lapsuus- ja nuoruusiässä, mutta ne voivat alkaa myös myöhemmässä elämänvaiheessa.
Kokemukset
Monet fobiat saavat alkunsa negatiivisesta tai traumaattisesta kokemuksesta, joka liittyy tiettyyn kohteeseen tai tilanteeseen.
Esimerkiksi hätälaskun tai kovan turbulenssin kokeminen lentokoneessa voi johtaa lentopelon eli aerofobian kehittymiseen. Kokemusten lisäksi fobia voi kehittyä myös ehdollistumisen kautta.
Ehdollistuminen
Ehdollistuminen on prosessi, jossa henkilö oppii yhdistämään tietyn ärsykkeen pelkoon tai ahdistukseen. Toistuva altistuminen pelkoärsykkeelle voi johtaa kyseisen ärsykkeen järjenvastaiseen pelkoon.
Esimerkiksi lapsi saattaa alkaa pelätä pimeää, koska hänelle on kerrottu tarinoita öisin esiin tulevista hirviöistä. Lapsen pimeän pelko perustuu kuultuihin tarinoihin, ei todellisiin kokemuksiin.
Havainnoiva oppiminen
Havainnoivassa oppimisessa ihminen oppii tarkkailemalla toisten käyttäytymistä. Lapsi voi esimerkiksi oppia pelkäämään käärmeitä nähtyään, miten hänen vanhempansa reagoivat niihin.
Fobioiden hoito
Fobioita voidaan hoitaa useilla eri menetelmillä pelon luonteesta ja voimakkuudesta riippuen.
Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT)
Kognitiivinen käyttäytymisterapia on psykoterapian muoto, jonka tavoitteena on auttaa henkilöä muuttamaan ajattelu-, tunne- ja toimintatapojaan. CBT on osoittautunut tehokkaaksi hoitomuodoksi moniin mielenterveysongelmiin, myös fobioihin.
Lue lisää: Kognitiivinen käyttäytymisterapia (CBT)
Altistusterapia
Altistusterapiassa henkilö altistetaan pelkoärsykkeelle vähitellen turvallisessa ja valvotussa ympäristössä. Altistuminen voidaan tehdä joko kuvitteellisesti tai fyysisesti paikan päällä.
Psykoedukaatio eli koulutuksellinen terapia
Psykoedukaatio on kognitiivisen käyttäytymisterapian muoto, jolla pyritään antamaan potilaille tietoa heidän sairaudestaan ja siitä, miten se vaikuttaa heidän elämäänsä.
Usein pelkkä diagnoosin löytäminen ja oikean tiedon saaminen häiriöstä on terapeuttinen toimenpide, joka helpottaa vointia.
Lääkitys
Lääkehoidot voidaan jakaa kahteen ryhmään: oireita lievittäviin lääkkeisiin ja niin sanottuihin hoitaviin lääkkeisiin.
Oireita lievittäviä lääkkeitä käytetään tarvittaessa vähentämään tai ennaltaehkäisemään ahdistusta ja loiventamaan elimistön reaktioita ahdistusta aiheuttavissa tilanteissa.
Ahdistusta vähentävänä lääkkeenä käytetään rauhoittavia lääkkeitä. Elimistön reaktioiden loiventamisessa voidaan puolestaan käyttää esimerkiksi beetasalpaajia eli sydänlääkkeitä.
Hoitavat lääkkeet ovat säännöllisesti käytettäviä lääkkeitä, jotka lievittävät ahdistusta ajan myötä. Lääkkeitä käytetään pitkäaikaisina kuureina esimerkiksi puolesta vuodesta vuoteen, joskus useamman vuoden ajan.
Yleisimmin käytettyjä hoitavia lääkkeitä ovat selektiiviset serotoniinin takaisinoton estäjät eli SSRI-lääkkeet, joita käytetään myös masennuksen hoidossa.