Afta on suun kipeä haavauma, joka paranee itsestään.

Afta on suun kipeä haavauma, joka paranee itsestään

Asiantuntija Tanja Ketola-Kinnula, suunterveyden ylilääkäri

3.5.2022

Afta on suun limakalvon haavauma, joka on usein kivulias. Afta paranee itsestään muutaman viikon kuluessa, eikä siihen ole lääkettä. Aftan aiheuttamaa kipua ja epämukavuutta voi kuitenkin lievittää erilaisin keinoin. Aftat eivät tartu. Tässä tietopaketissa kerrotaan aftan oireista, hoidosta ja siitä, milloin aftojen takia tulisi suunnata lääkärin vastaanotolle.

Jos afta ei parane itsestään 2−6 viikon kuluessa, on hyvä hakeutua hammaslääkärin vastaanotolle. Tilanne kannattaa tutkia myös silloin, jos afta hankaloittaa puhumista, syömistä tai juomista.

Mikäli aftat toistuvat tiheään ja ovat suuria, on syytä hakeutua gastroenterologin vastaanotolle jatkotutkimuksiin mahdollisten suolistosairauksien toteamiseksi.

Sisällysluettelo

Mikä on afta?

Afta on kipeä haavauma suussa. Afta on tyypillisesti pyöreä tai mahdollisesti hieman soikea, ja sitä peittää vaalea kate sekä ympäröi punainen reuna. Aftoja voi olla samanaikaisesti useampia. Aftalle on ominaista kirvelevä kipu.

Aftoja on erikokoisia

Aftat voidaan jaotella kokoluokittain suuriin, pieniin ja herpetiformisiin aftoihin. Pienet aftat ovat läpimitaltaan alle yhden senttimetrin ja suuret aftat yli yhden senttimetrin kokoisia. Pieni afta paranee tavallisesti itsestään 1−2 viikon kuluessa sen muodostumisesta. Suurten aftojen paranemiseen kuluu aikaa yleensä parista viikosta jopa kuuteen viikkoon. Herpetiformiset aftat ovat kooltaan hyvin pieniä ja ne esiintyvät ryppäinä. Herpetiformisia aftoja voi esiintyä samanaikaisesti jopa sata. Herpetiformiset aftat ovat harvinaisempia kuin pienet ja suuret, yksittäin esiintyvät aftat, ja ne paranevat tavallisesti kahdessa viikossa.

Missä afta sijaitsee?

Afta voi sijaita poskessa, huulen limakalvolla, kielessä, ikenessä tai nielussa (kurkussa). Yleisimmät aftan sijainnit ovat posken ja huulen limakalvo. Herpetiformisia aftoja voi tulla mihin tahansa suuontelon alueelle, kuitenkin yleisimmin kielen alapinnalle, kielen alle suun alaosan limakalvolle tai suulakeen.

Mistä afta johtuu?

Aftan puhkeamiselle altistavia tekijöitä ovat stressi, raudan, B12- tai C-vitamiinin puute tai suuhun kohdistunut trauma. Myös tietyt suolistosairaudet, kuten Crohnin tauti ja keliakia, voivat altistaa aftoille.

Aftojen tarkkaa syytä ei tunneta. Perinnöllisen taipumuksen arvellaan kuitenkin lisäävän todennäköisyyttä saada aftoja. Joillakin henkilöillä natriumlauryylisulfaattia sisältävien hammastahnojen välttäminen voi vähentää taipumusta saada aftoja. Natriumlauryylisulfaattia on hammastahnoissa käytettävä ainesosa, joka vaahdottaa hammastahnaa hampaita harjatessa.

Aftoja esiintyy jopa puolella ihmisistä jossakin elämän vaiheessa.

Tavallisimmin aftoja ilmestyy ensimmäisen kerran lapsuudessa ja nuoruudessa, mutta iän myötä niiden esiintymistiheys harvenee. Naisilla aftat ovat yleisempiä kuin miehillä, ja aftoja voikin esiintyä erityisesti kuukautiskierron loppuvaiheessa hormonaalisten muutosten seurauksena.

Aftan oireet

Suussa tuntuu usein kutinaa noin vuorokauden ajan ennen aftan muodostumista. Aftan puhkeamisen jälkeen afta voi aiheuttaa kipua ja arkuutta. Aftojen koko vaihtelee, mutta useimmiten aftat ovat pieniä, läpimitaltaan alle yhden senttimetrin kokoisia. Aftoja voi olla yksi tai useampia, ja ne voivat uusiutua.

Aftan hoito

Aftan hoitoon ei ole olemassa lääkettä, vaan aftan hoidolla pyritään vähentämään kipua ja välttämään tulehdusta. Pienet aftat paranevat yleensä 1−2 viikon kuluessa ja suuret aftat enintään kuuden viikon sisällä niiden ilmaantumisesta.

Aftan hoito kotikonstein

Huolehtimalla hyvästä suuhygieniasta voidaan lievittää kipua ja välttää haavauman tulehtuminen. Apteekista on saatavana antimikrobista, klooriheksidiiniä sisältävää suuhuuhdetta ja -geeliä. Suuhuuhdetta voi purskutella suussa ja -geeliä voi levittää aftan päälle. Aftan aiheuttamaa kipua ja epämukavuutta voi vähentää myös apteekista ilman reseptiä saatavilla valmisteilla, jotka muodostavat suojaavan kalvon aftan pinnalle. Myös kipulääkkeitä voi käyttää lievittämään aftoista aiheutuvaa kipua.

Natriumlauryylisulfaattia sisältävien hammastahnojen välttäminen voi nopeuttaa aftan paranemista ja joillakin henkilöillä vähentää alttiutta aftojen uusiutumiselle. Natriumlauryylisulfaatti on hammastahnan vaahtoava ainesosa. Markkinoilla on hammashoitotuotesarjoja, jotka ovat tarkoitettu herkistyneille suun limakalvoille. Näitä on myynnissä sekä apteekeissa, että marketeissa.

Lääkärin määräämät hoitokeinot

Paikallisella kortisonivoiteella voi helpottaa aftan aiheuttamia paikallisia oireita. Reseptin kortisonivoiteeseen voi kirjoittaa lääkäri tai hammaslääkäri. Lääkäri voi määrätä myös paikallisesti puuduttavaa liuosta, jonka avulla aftoja voidaan puuduttaa esimerkiksi ruokailun helpottamiseksi. Puuduttavia liuoksia voidaan käyttää esimerkiksi silloin, jos aftoja on samanaikaisesti useita tai aftan aiheuttama kipu on voimakasta.

Jos afta on suuri tai toistuu usein, suuta voi purskutella tetrasykliinillä. Tetrasykliini on reseptilääke. Tetrasykliinikapseli liuotetaan veteen, jonka jälkeen liuosta purskutellaan suussa noin minuutin ajan. Purskuttelu toistetaan neljä kertaa päivässä 4−5 päivän ajan.

Potilaalle sisäisesti annettavaa glukokortikoidihoitoa voidaan harkita vaikeissa tapauksissa.

Rakkula tai haava suussa

Suun limakalvolle voi nousta myös rakkula tai rakkuloita, jotka eivät viittaa aftaan. Limakalvo voi myös haavautua. Rakkula suussa voi olla limarakkula eli mukoseele, joka ilmestyy tavallisesti alahuulen limakalvolle, huulen sisäpuolelle. Limarakkula voi muodostua myös suun pohjaan, suulakeen, kieleen tai posken limakalvolle. Kookasta suun pohjan limarakkulaa kutsutaan myös ranulaksi.

Suun limakalvolla rakkulat rikkoutuvat helposti ja voivat siksi esiintyä myös haavaumina. Suun rakkula tai haavauma voi aiheutua herpes simplex -viruksesta (HSV), jota on kahta tyyppiä: huuliherpeksen aiheuttava HSV-1 ja sukuelinherpeksen aiheuttava HSV-2. Infektion sijaintipaikat voivat myös mennä ristiin esimerkiksi suuseksin välittämänä. Herpeksen rakkulavaiheen jälkeen rakkulan paikalle jää haavauma tai rupi. Lapsilla herpes simplex -viruksen ensimmäinen tartuntakerta voi olla vähäoireinen. Lapsen ensimmäinen tartunta voi myös harvoin oireilla rakkulaisena tulehduksena suun limakalvoilla, jonka yhteydessä saattaa esiintyä korkeaa kuumetta. Tällainen niin sanottu primaari herpesinfektio on mahdollinen myös aikuisena, jos virusta ei ole tullut elimistöön aiemmin. Herpes simplex -virus jää elimistöön pysyvästi ja osalla infektio uusiutuu usein, jopa kuukausittain. Osalla uusiutumista ei juurikaan ole. Uusintainfektio on lievempi kuin ensimmäinen infektio.

Myös enterorokko voi oireilla rakkuloina suussa.

Suun haavauma voi johtua esimerkiksi lohjenneen hampaan tai huonosti istuvan proteesin aiheuttamasta hankauksesta. Limakalvon pureminen, liian kuuman ruoan tai juoman nauttiminen tai lääkeaineallergia voivat myös aiheuttaa suuhun haavoja. Aftaa muistuttava suun limakalvon haavauma voi toisinaan olla oire lääkeaineallergiasta tai seksitaudista, kuten kupasta, tippurista tai HIV-tartunnan AIDS-vaiheesta.

Jos haavaumia esiintyy toistuvasti suun limakalvojen lisäksi myös sukupuolielimien limakalvoilla, tilannetta tulee tutkia tarkemmin lääkärin vastaanotolla. Kyseessä saattaa olla harvinainen Behçetin tauti, joka oireilee suun ja limakalvojen toistuvasti ilmaantuvien haavaumien lisäksi erilaisina silmien, nivelten, hermoston ja verisuonten oireina.

Milloin lääkäriin?

Lääkäriin kannattaa hakeutua silloin, jos aftaksi luultu muutos ei parane itsestään 2−6 viikon kuluessa.

Pienet aftat paranevat yleensä 1−2 viikon kuluessa ja suuret aftat enintään kuuden viikon sisällä niiden ilmaantumisesta. Jos aftaksi oletettu muutos ei parane, tulee se aina tutkia.

Suusyövät ovat yleistyneet ja sitä tulee epäillä silloin, jos suun haavauma ei parane. Tilannetta on hyvä arvioida myös silloin, jos oletettu afta hankaloittaa puhumista, syömistä tai juomista.

Pitkäaikaissairauksien, kuten keliakian ja muiden suolistosairauksien mahdollisuus voi olla tarpeen tutkia esimerkiksi silloin, jos aftat ovat suuria ja uusiutuvat nopealla syklillä tai useita kertoja vuodessa. Myös jokin käytössä oleva lääke voi aiheuttaa aftojen uusiutumisen.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Tanja Ketola-Kinnula, suunterveyden ylilääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi Terveystalon suunterveyden ylilääkäri, erikoishammaslääkäri Tanja Ketola-Kinnula.