Nilkan tai jalkaterän kipu
Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko (hallux rigidus)
Isovarpaan tyvinivelen nivelrikko aiheuttaa kipua ja liikerajoitusta tyvinivelessä sekä joskus hyvinkin kookkaiden luuvallien kasvamisen nivelen päälle. Hyvin jäykkä nivel altistaa usein myös päkiäkivulle. Vaiva on usein vammaperäistä, tietyt urheilulajit, kuten tanssi altistavat isovarpaan tyvinivelen nivelrikolle myöhemmässä elämässä.
Ei-leikkauksellinen hoito käsittää nivelen liikelaajuuden ylläpitämisen jumppaamalla, nivelrikon lääkkeellisen hoidon sekä nivelpistokset ja kenkävalinnat. Sopiva kenkä on tukeva, hyvin iskunvaimennettu ja edestä keinupohjainen.
Leikkaushoidon menetelmiä ovat nivelen tähystyspuhdistus, tekonivel sekä nivelen luudutus. Sopiva menetelmä valitaan nivelrikon asteen sekä potilaan tarpeiden ja odotusten pohjalta. Toipumisaika riippuu valitusta toimenpiteestä, tähystyspuhdistuksesta ja tekonivelleikkauksesta toipuu usein 1 – 3 kuukaudessa, mutta luudutusleikkauksen jälkeen toipilasaika voi kestää puoli vuottakin.
Kantakipu
Kantapään kipeytymisen yleisin syy on plantaarifaskiitti. Moni tuntee vaivan nimellä luupiikki, mutta todellisuudessa kantaluussa olevalla luisella ulokkeella eli ns. piikillä ei ole todettu vaivan kanssa varsinaista syy-yhteyttä. Kantakipu on hyvin yleinen vaiva ja aiheutuu erityyppisestä rasituksesta. Se on hyvin yleinen seisomatyötä tekevillä.
Kantakivun tyyppioire on heti aamulla tuntuva kipu, joka helpottaa hetken jalkeilla oltua. Samanlaista liikkeelle lähtökipua voi esiintyä myös päivän aikana hetken istumisen jälkeen. Kipu tuntuu kannan alla yleisimmin kantapään sisäreunalla. Kantakivun diagnoosi on helppo tehdä kliinisessä tutkimuksessa, tarvittaessa voidaan tehdä tavallinen röntgenkuvaus tai magneettitutkimus.
Kantakipu on itsestään rauhoittuva vaiva, joka saattaa kuitenkin oireilla jopa yli vuoden ajan. Hoito tähtää kivun lievittämiseen ja leikkaushoitoa käytetään vain ani harvoin. Kivun hoitona käytetään erilaisia pehmusteita kannan alla, kortisoni ja botuliinitoksiinipistoksia, yölastaa ja venyttelyjä.
Nilkan ja jalkaterän nivelrikko
Nivelrikkoa voi esiintyä kaikissa nilkan ja jalkaterän nivelissä. Ylemmän nilkkanivelen ja isovarpaan tyvinivelen nivelrikko on usein seurausta aiemmasta vammasta. Nivelrikon ei-leikkauksellinen hoito käsittää kipulääkityksen, nivelrikon lääkehoidon, kenkävalinnat ja liikunta.
Leikkausta on harkittava kun nivelrikon muu hoito ei enää riittävästi auta. Perinteisesti nilkan ja jalkaterän alueella on nivelrikon tuhoamat nivelet luudutettu eli jäykistetty. Alemman nilkkanivelen ja jalkaterän keskiosan nivelissä luudutus ei aiheuta suurta toiminnallista haittaa. Liikkuviin niveliin, kuten ylempään nilkkaniveleen ja isovarpaan tyviniveleen on myös mahdollista tietyissä tilanteissa laittaa tekonivel. Näiden nivelten lieväasteisissa taudeissa käytetään myös tähystyksessä tehtävää nivelen puhdistusta.
Nilkan takaosan kivut
Nilkan takaosaan voi kehittyä ahtautta synnynnäisesti lisäluun (os trigonum) vuoksi tai tapaturmaisesti. Tanssijoilla oireen takana voi olla isovarpaan pitkän koukistajajänteen tulehdus. Oireena on kipu nilkan takana tietyissä liikkeissä, erityisesti nilkan ojennuksessa. Diagnoosi selviää usein jo kliinisen tutkimuksen ja tavallisen röntgenkuvan avulla, tarvittaessa tehdään magneettitutkimus. Nilkan takaosan puhdistus ja tarvittaessa lisäluun poisto on yksinkertaista tehdä tähystämällä. Tähystystoimenpiteestä toipuu nopeasti.
Päkiäkipu
Päkiäkipu on hyvin yleinen vaiva ja voi aiheutua useasta eri syystä. Päkiänivelten tulehdus voi olla rasitusperäistä esimerkiksi hallux valguksen aiheuttaman kuormitushäiriön seurauksena tai tulehduksellista kuten esimerkiksi reumataudeissa.
Tulehtunut päkiänivel on tutkiessa arka ja turvoksissa, mutta tavallinen röntgenkuva on yleensä normaali muutoin kuin pidemmälle edenneissä reumataudeissa. Kliinisessä tutkimuksessa päästään usein diagnoosiin, tarvittaessa käytetään magneettitutkimusta ja laboratoriotutkimuksia. Tulehtunutta niveltä hoidetaan yleensä kortisonipistoksella, mutta lopullinen hoito tähtää varsinaisen syyn korjaamiseen.
Freibergin tauti on lapsuusiän luutumishäiriöstä johtuva päkiänivelen nivelrikko, joka esiintyy useimmiten isovarpaan viereisessä eli II-päkiänivelessä. Nivelrikko aiheuttaa niveleen tulehduksen, jota voidaan rauhoittaa kortisonipistoksilla. Leikkaushoidossa kyseeseen tulee luun päähän tehtävä katkaisu ja kääntö siten, että huonoin osa nivelpinnasta tulee poistetuksi. Pitkälle edenneessä taudissa tekonivel on hyvä vaihtoehto.
Nivelreumapotilailla päkiänivelet saattavat olla niin pahasti taudin runtelemat, että ainoa vaihtoehto on luun päiden poisto leikkauksessa kokonaan. Tämä on toiminnallisesti jalan kannalta huono vaihtoehto, jota ei käytetä
kuin erittäin vaikeissa tilanteissa.
Mortonin tauti on varpaiden tuntohermojen pinnetila, joka esiintyy useimmiten 3. ja 4. varpaan välissä, mutta myös 2. ja 3. varpaan välissä. Hermon pinnetila voi kehittyä mm. rakenteellisista syistä tai vamman seurauksena. Oireena on polttava tai pistävä kipu päkiässä, joka voi säteillä varpaisiin. Varpaissa voi esiintyä puutumista ja kengän pois ottaminen usein helpottaa kipua. Diagnoosi voidaan tehdä hermoratatutkimuksella, tarvittaessa käytetään myös magneettitutkimusta.
Mikäli kenkämuutoksilla tai päkiäpehmusteilla ei saada helpotusta oireisiin, voidaan kokeilla pistoksia. Leikkaushoidossa tehdään vaurioituneen hermon katkaisu, mikä johtaa varpaiden tunnon alenemaan. Tämä aiheuttaa yleensä kuitenkin vain hyvin vähän vaivaa.
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
Ajanvaraus
Varaa aika puhelimitse asiakaspalvelustamme.
*Puhelun hinta on 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min + mpm/pvm. Jonotus on maksullista.
Maksaminen ja hinnasto
Nilkka ja jalkaterä
Lattajalka
Nk. lattajalka ("lättäjalka", latuskajalka) on nilkan ja jalkaterän virheasento, jossa pitkittäinen jalkaholvi on laskeutunut. Tämä aiheuttaa vääränlaista kuormittumista, josta voi seurata kiputiloja. Vastaanotolla selvitetään lattajalan kehittymisen syy. Syyn selviämisen jälkeen hoitona voidaan kokeilla esimerkiksi tukiteippausta ja yksilöllisiä tukipohjallisia. Joissain tapauksissa turvaudutaan leikkaushoitoon. Lattajalkaleikkauksessa kantaluuhun tehdään asentokorjaus ja tarvittaessa toimimaton jänne korvataan jännesiirteellä. Leikkaus tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa.
Nilkan nivelsidevamma
Nilkan tai jalkaterän tapaturmat voivat aiheuttaa kipua ja kävelyvaikeutta. Vastaanotolla tapaturmainen jalkaterä tai nilkka tutkitaan tarvittaessa käyttäen erilaisia kuvantamismenetelmiä kuten röntgentutkimusta. Syyn selvittyä päätetään potilaan kanssa yhdessä hoidosta, joka voi pitää sisällään esimerkiksi leikkaushoitoa.
Nilkan tai jalkaterän rasitusvamma
Nilkan ja jalkaterän tyypillisin rasitusvamma on metatarsaaliluiden rasitusmurtuma. Se aiheutuu pitkään kestävästä, epätyypillisestä liikkeestä ja on tyypillinen esimerkiksi varusmiehillä. Metatarsalgia eli etujalan kiputila on myös tyypillistä erityisesti korkokenkiä käyttävillä keski-ikäisillä ja ikääntyneillä naisilla. Vastaanotolla jalkaterän tai nilkan rasitusvamman syy tutkitaan tarvittaessa käyttäen erilaisia kuvantamismenetelmiä kuten röntgentutkimusta. Syyn selvittyä päätetään potilaan kanssa yhdessä hoidosta, joka voi pitää sisällään esimerkiksi leikkaushoitoa.
Akillesjänteen repeämä
Akillesjänteen repeämän taustalla on yleensä pitkään jatkunut tendinopatia. Tilaa kutsutaan usein akillesjänteen tulehdukseksi, vaikka kyseessä on jänteen rakennetta heikentävä rappeumamuutos. Taustalla on usein rasitusperäinen syy. Tyypillisesti se liittyy kestävyysjuoksun, suunnistuksen, pallopelien tai muun ponnistusvoimaa vaativan lajin harrastamiseen. Oirekuvaan kuuluu mm. jänteessä tuntuva kipu liikkuessa tai venytellessä, akillesjänteen kosketusarkuus tai akillesjänteen seudun turvotus. Akillesjänne voi kipeytyä myös harvinaisemmissa sairauksissa kuten Haglundin deformiteetissä. Tilaa hoidetaan ensisijaisesti fysioterapeutin ohjaamalla terapeuttisella harjoittelulla. Apuna voidaan käyttää myös kantakorotuspalaa. Leikkaushoitoa ei yleensä tarvita. Akillesjänteen repeämä syntyy yleensä äkillisen ponnistusliikkeen seurauksena. Suuri osa repeämistä voidaan hoitaa ilman leikkaushoitoa. Tällöin vammaa hoidetaan kipsaamalla ja sen jälkeen erikoisvalmisteisella ortoosilla. Hoidon aikana nilkan asentoa muutetaan erillisen ohjeistuksen mukaan. Osa repeämistä vaatii akillesjänteen repeämän ompelun leikkaussalissa. Toimenpiteen jälkeen nilkka tuetaan kipsillä tai erikoisvalmisteisella ortoosilla.
Vaivasenluu
Vaivasenluu on isovarpaan tyvinivelen virheasento, jossa isovarpaan ääriosa on kääntynyt ulospäin tyvinivelestään ja nivelen kohdalle muodostuu luukyhmy. Leikkauksessa isovarpaan niveltä lyhennetään ja asentoa oikaistaan. Toimenpide tehdään yleensä selkäydinpuudutuksessa.
Nilkan ja jalkaterän leikkaushoito
Monia nilkan ja jalkaterän ongelmista voidaan hoitaa leikkauksella. Yleisimpiä toimenpiteitä ovat mm. murtumien, jännevammojen, virheasentojen, nivelrikon, pinnetilojen ja kasvainten leikkaukset. Leikkaus suoritetaan joko avoleikkauksena tai tähystyksessä. Anestesiana käytetään yleensä joko selkä- eli spinaalipuudutusta, tai yleisanestesiaa eli nukutusta. Anestesiamuodon potilas sopii kokeneen anestesialääkärin kanssa. Pieniä toimenpiteitä voidaan tehdä myös paikallispuudutuksessa.