Kalsium, albumiinikorjattu kalsiumtesti (S-Ca-Albk)

Kalsium on yksi veren tärkeistä alkuaineista ja välttämätön monissa aineenvaihdunnan reaktioissa. Nämä reaktiot voivat kuitenkin toimia kunnolla vain silloin, kun veren kalsiumpitoisuus on sopiva. Tämän vuoksi elimistö säätelee veren kalsiumpitoisuutta tarkasti. Säätelystä huolehtivat lisäkilpirauhashormoni sekä D-vitamiini, jonka riittävä saanti on välttämätöntä, jotta kalsiumin imeytyminen onnistuu normaalisti.

Kalsiumin lähteet

Yli 99 prosenttia kehon kalsiumista on luustossa, jossa se on tärkeä osa luuston kovaa mineraalia. Elimistö saa kalsiumia ravinnosta, kuten maitotuotteista. Lisäkilpirauhashormonin säätelyn ansiosta ravinnon kalsiummäärien vaihtelut eivät kuitenkaan vaikuta veren kalsiumarvoihin.

Kohonnut kalsiumarvo eli hyperkalsemia

Veren suurentunutta kalsiumpitoisuutta kutsutaan hyperkalsemiaksi. Se johtuu useimmiten lisäkilpirauhashormonin liikatuotosta, jolloin luusta siirtyy vereen liikaa kalsiumia. Toinen syy voi olla luustoon levinnyt syöpä.

Lievä hyperkalsemia on oireeton, mutta lisäkilpirauhashormonin liikatuotto aiheuttaa osteoporoosia. Jos veren kalsiumarvo suurenee enemmän, ilmaantuu monia yleisoireita, kuten väsymystä, ruokahaluttomuutta, vatsavaivoja ja sekavuutta. Tästä voi seurata myös munuaiskiviä ja munuaisen toimintahäiriöitä.

Alentunut kalsiumarvo eli hypokalsemia

Veren pienentynyttä kalsiumpitoisuutta kutsutaan hypokalsemiaksi. Tila on harvinaisempi kuin hyperkalsemia ja johtuu lisäkilpirauhashormonin puutoksesta. Huomattavasti vähentynyt D-vitamiinin saanti, jota voi esiintyä joskus esimerkiksi keliakian yhteydessä, voi myös johtaa hypokalsemiaan.

Lievästi alentunut veren kalsiumpitoisuus ei aiheuta oireita, mutta jos kalsiumarvo laskee enemmän, ilmaantuu hermotoimintaan liittyviä oireita, kuten raajojen pistelyä, puutumista ja lihaskramppeja. Lisäksi voi seurata sydämen rytmihäiriöitä.

Albumiinikorjattu kalsium on tarkka kalsiumaineenvaihdunnan mittari

Kalsium on veressä kahdessa muodossa. Aktiivinen eli ionisoitunut kalsium on vapaana veressä, kun taas toinen osa kalsiumista on sitoutuneena proteiineihin, ensisijaisesti albumiiniin. fS-Ca (linkki) mittaa veren koko kalsiummäärää, sekä ionisoitunutta että proteiineihin (muun muassa albumiiniin) sitoutunutta osaa. Tutkimus on kuitenkin epätarkka monissa tilanteissa. Sen vuoksi kalsiumaineenvaihdunnan mittaamiseksi suositellaan ensisijaisesti albumiinikorjattua kalsiumia (S-Ca-Albk).

Verrattuna ionisoituneeseen kalsiumiin (S-Ca-Ion) (linkki), on albumiinikorjattu kalsium tutkimuksena yhtä informatiivinen, mutta tuotannollisesti ja taloudellisesti edullisempi. S-Ca-Ion-tutkimusta suositellaan kuitenkin esimerkiksi monisairaille ja sairaalapotilaille.

Kalsiumin mittaus ja valmistautuminen

Kun haluat mittauttaa kalsiumarvosi, varaa aika laboratorioon. Pääset tutkimukseen (S-Ca-Albk) ilman lähetettä, mutta halutessasi voit käydä ensin lääkärin vastaanotolla.

S-Ca-Albk on verikoe, joka ei vaadi ennakkovalmistautumista, kuten paastoa.

Kalsiumtestin tulokset valmistuvat 1–2 vuorokauden kuluessa, minkä jälkeen pääset tarkastelemaan niitä Oma Terveys -palvelusta. Oma Terveydestä löydät muun muassa tutkimuksen viitearvot värikoodein merkittyinä sekä tarvittavat jatko-ohjeet. Jos haluat tietää lisää tai tulokset poikkeavat viitearvoista, kannattaa ottaa yhteyttä lääkäriin.