Allergiatutkimukset
Allergiapotilaan tutkimus alkaa perusteellisella haastattelulla. Potilaan atopiataipumusta ja esitietojen perusteella epäiltyjä allergian aiheuttajia selvitetään ihopistokokeella tai veren IgE-vasta-ainetasomäärityksen avulla. Kohonneet vasta-ainetasot viittaavat allergiseen herkistymiseen, mutta ei välttämättä allergiaan. Allergiasta puhutaan, jos henkilö saa myös oireita kyseisestä allergeenista.
Veren IgE-vasta-aineet
Potilaan oireiden perusteella pyritään rajaamaan allergiaepäily mahdollisimman hyvin. Jos epäily kohdistuu yhteen tai muutamaan allergeeniin, suositellaan käytettävän ns. spesifejä IgE-tutkimuksia. Erityisesti ruoka-allergian varmistamiseksi suositellaan tarkempaa selvitystä esim. allergeenikomponenttitutkimuksilla ja ruoka-altistuksilla.
Allergeenikomponenti-IgE-testit, spesifit ja ristireagoivat antigeenit
Osa allergeenikomponenteista on spesifejä tietylle lähtöaineelle, osa taas ristireagoi muiden allergeenilähteiden kanssa. Ristireagoivan allergeenin kliininen merkitys on yleensä pienempi kuin spesifin allergeenin.
Allergeenikomponenttitutkimuksia voi harkita, kun yksittäisistä oireiden aiheuttajista on selvä epäily, esimerkiksi jos epäillään maapähkinäallergiaa ja ihopistokoe tai seerumin spesifinen IgE-vasta-ainetulos maapähkinälle on myönteinen. Allergeenikomponenttitutkimusten avulla selviää, johtuvatko oireet todellisesta maapähkinäherkistymisestä vai ristireaktioista siitepölyjen kanssa. Allergeenikomponenttitutkimus on erityisen hyödyllinen ruoka-allergiaepäilyissä sekä pistiäisallergiaepäilyssä.
Allergeenikomponentti-IgE-testien avulla voidaan arvioida potilaan riskiä saada vaikea allerginen reaktio (anafylaksia). Testitulosten avulla tarkennetaan dieettiä tai harkitaan siedätyshoitoa (esim. pistiäisallergiassa). Tulosten perusteella voidaan myös purkaa turhat ruokakiellot tai lieventää muuten välttöohjeita.
Prick-testit eli ihopistokokeet
Ihopistokoe on allergian perustutkimus, joka voidaan tehdä kaikenikäisille potilaille. Kokeella selvitetään herkistymistä mm. siitepölyille, eläinten hilseille ja ruoka-aineille. Ihopistokokeessa hoitaja vie allergeenit pienellä lansetilla noin 1 mm syvyyteen iholle, useimmiten kyynärvarteen. Ihoa pistetään hellästi, ei nirhaista, joten testi ei ole kivulias.
Tulos on nähtävissä 15 minuutin kuluttua iholle nousevana paukamana. Herkistyminen ei automaattisesti tarkoita sitä, että kyseinen allergeeni aiheuttaa oireita. Sen takia on tärkeä, että testituloksen merkityksen potilaalle tulkitsee aina lääkäri.
Luotettavan tuloksen saamiseksi ennen testiä on pidettävä antihistamiini- ja matkapahoinvointilääkkeistä viiden vuorokauden tauko. Prick-testiä ei voida tehdä, jos lapsella on voimakas ihottumaa testialueella tai jos hänellä on voimakas nokkosihottumataipumus.
Soita ja varaa aika 030 6000*
*Puhelun hinta on matkapuhelinliittymästä 8,35 snt/puhelu + 19,33 snt/min ja lankaliittymästä 8,35 snt/puhelu + 3,20 snt/min. Jonotus on maksullista.
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Asiantuntijat
Palvelu sisältyy näihin kategorioihin
AllergiaEtäasiointi
Voit asioida etävastaanotolla useimpien asiantuntijoidemme kanssa. Asioi heti tai varaa aika.
Maksaminen ja hinnasto
Allergia
Lasten siitepölyallergia
Siitepölyallergiasta kärsii noin 20 prosenttia suomalaisista. Keväällä eniten oireita aiheuttavat leppä ja koivu, mutta myös muut lehtipuut voivat aiheuttaa allergiaa. Keskikesän riesoja siitepölyallergiselle lapselle ovat heinäkasvit ja loppukesän pujo.
Lapsen eläinallergia
Lapsen eläinallergia syntyy lapsen herkistyessä jonkin eläimen valkuaisaineelle eli allergeenille. Eniten allergeeneja on eläinten hilseessä ja eritteissä, kuten syljessä ja virtsassa.
Ruoka-aineallergiat
Usein ruoka-aineallergioissa ravitsemushoito saattaa olla ainoa sopiva hoitomuoto. Kun tarvitset apua ruoka-aineallergioiden ravitsemushoidossa, varaa aika asiaan perehtyneelle ravitsemusterapeutille. Ravitsemusterapeutin ammattitaitoa kannattaa hyödyntää erityisesti silloin, kun ruoka-aineallergioita on runsaasti tai ne kohdistuvat keskeisiin ruoka-aineisiin. Lievien allergisten oireiden tai yksittäisten ruoka-aineyliherkkyyksien kohdalla ravitsemusterapeutin antama ohjaus ei ole välttämätöntä.
Atooppinen ihottuma eli ekseema
Atooppinen ihottuma on krooninen (pitkään jatkunut) ja kutiseva ihotauti. Siihen liittyy myös tulehdus. Taudinkuva voi vaihdella rajusti lähes oireettomasta hyvin oireelliseen. Se myös vaihtelee iän mukaan. Atooppinen ihottuma todetaan yleensä lapsuusaikana kliinisen kuvan perusteella. Kutiavan, kroonisen, punoittavan ihon lisäksi ihon kuivuus, raapimisjäljet, ruvet ja ihon paksuuntuminen ovat tyypillisiä oireita. Vastaanotolla ihottuma tutkitaan ja sen syyt selvitetään. Mahdollisten lisätutkimusten jälkeen päätetään yhdessä hoidosta, johon voi kuulua esimerkiksi perusvoiteita, kortisonivoidekuureja, SUP-valohoitoa sekä paikallishoidon ohjausta. Hyvin vaikeissa tapauksissa voidaan turvautua kortisonivoiteiden lisäksi muuhun lääkehoitoon.
Allergian siedätyshoito
Siedätyshoito on allergian syynmukaista täsmähoitoa, jolla lisätään ihmisen sietokykyä allergiaa aiheuttavaa ja hoidossa käytettävää allergeenia kohtaan. Hoidon tavoitteena on nostaa allergisen henkilön toleranssia saamalla hänet kosketuksiin allergeenin kanssa hallitusti ja turvallisesti.
Astmatutkimukset ja astman hoito
Astma on yleinen keuhkoputkien tulehdussairaus, johon liittyy keuhkoputkien supistelutaipumus. Astman oireina voi esiintyä limaisuutta, yskää, hengenahdistusta, hengityksen vinkunaa ja painon tunnetta rinnassa. Oireita voivat aiheuttaa allergeenit, pölyt, rasitus, pakkanen sekä bakteeri- ja virusperäiset tulehdukset että jotkut lääkkeet ja hengitysilman epäpuhtaudet. Varhainen toteaminen ja hoidon aloittaminen on tärkeää. Astman selvittely ja hoito onnistuu astmahoitajan ja yleislääkärin vastaanotolla.