”Voiko lihavuuslääkkeistä olla apua, jos painonpudotus ei ennenkään ole onnistunut?”

Voiko lihavuuslääkkeistä olla apua, jos painonpudotus ei ennenkään ole onnistunut?

Ilse Rauhaniemi: ”Haluan aina korostaa sitä, että lihavuuden hoito on kokonaisuus. Lihavuus on sairaus ja nyt on opittu ymmärtämään, että lihavuuden tausta on monitekijäinen eikä kyse suinkaan ole itsekurin puutteesta tai yksilön valinnasta. Syö vähemmän, liiku enemmän -mantrasta on vihdoin päästy eroon.

Lihavuuden taustalla vaikuttavat elintapojen lisäksi biologiset tekijät, kuten kylläisyyttä säätelevät hormonit. Nyt kun lihavuuden taustalla vaikuttavia biologisia tekijöitä on opittu ymmärtämään, niin meillä on myös mahtavia lääkkeitä, joita voidaan käyttää osana lihavuuden hoitoa.”

Pekka Aroviita: ”Nykyaikaiset lihavuuslääkkeet ovat hyvin tehokkaita ruokahalun säätelyssä, joka on usein iso haaste painonhallinnassa. Lääkkeillä saavutettava apu ruokahalun säätelyssä oikeastaan saa aikaan sen, että myös elintapahoito onnistuu aiempaa todennäköisemmin.”

Minkälaista lääkkeellistä hoitoa voidaan saada painonpudotukseen?

Pekka: ”Keinovalikoimassa on tällä hetkellä niin sanottuja suolistohormonilääkkeitä, jotka ovat tyypillisesti kerran viikossa pistettäviä lääkeaineita. Näihin yhdessä lääkärin kanssa katsotaan sopiva ja riittävän tehokas annostaso – sopivalla annoksella saadaan hyvä tuki ruokahalun säätelyyn ja sen kautta elintapahoitoon. Lisäksi on olemassa tablettimuotoisia lääkityksiä. Se on erityisen hyvä tietää, että vaihtoehtoja on olemassa paljon.”

Entä jos suolistohormonilääkkeistä tulee vatsaongelmia? 

Pekka: ”Suolistohormonilääkitys voi aiheuttaa pahoinvointia, ripulia tai ummetusta, joskus jopa oksentamista. Nämä haittavaikutukset ovat tyypillisesti kuitenkin ohimeneviä ja ihmiset sietävät yleensä hoidon todella hyvin, kun se aloitetaan varovaisesti ja vähitellen annosta nostamalla. Annosta voidaan myös pienentää tilanteen rauhoittamiseksi, tai kokeilla toista lääkevalmistetta.”

Ilse: ”Tavallisimpia haittavaikutuksia tosiaan ovat Pekan mainitsemat suolistovaivat, jotka pääasiallisesti vähenevät hoidon edetessä. Näihin pystyy myös vaikuttamaan ravitsemuksella ja sen koostumuksella sekä ruokarytmistä huolehtimalla: parisen litraa nestettä vuorokaudessa, proteiinia 20–30 grammaa per ateria ja aterioita päivässä kolme plus välipalat. Mahaa ei myöskään kannata syödä aivan täyteen, sillä se saattaa pahentaa pahoinvoinnin tunnetta.”

Voiko lihavuuslääkkeillä olla muita sivuvaikutuksia vatsavaivojen lisäksi?

Ilse: ”Hyvin harvinaisiin sivuvaikutuksiin kuuluu haimatulehdus, mutta sen yhteys on epäselvä eli ei tiedetä varmuudella liittyykö se lääkkeisiin vai itse painon nopeaan putoamiseen. Myös sappivaivoja saattaa tulla joillekin. Lähtökohtaisesti lääkkeet ovat hyvin turvallisia, mutta seuranta on tärkeä osa lihavuuden lääkehoitoa.”

Onko lihavuuslääkkeillä yläikärajaa?

Pekka: ”Käytännössä mitään yläikärajaa ei ole. Jos kyseessä on iäkäs ihminen, niin sitä tärkeämmäksi tulee miettiä, mikä ylipäätään on järkevä tavoite painonpudotukselle, ettei vaaranneta esimerkiksi lihasmassaa – ikääntyville lääkehoidon yhteydessä onkin myös erityisen tärkeää lihaksia vahvistavaan liikuntaan ohjaaminen ja riittävä proteiininsaanti.”

Ilse: ”Vaikkei varsinaista selkeää yläikärajaa olekaan, niin hyvin iäkkäillä lihavuuden lääkehoito aloitetaan yleensä vain, jos lihavuus on selkeä toimintakyvyn este.”

Millaisia sivuvaikutukset voivat pahimmillaan olla? En ole uskaltanut aloittaa lääkitystä haittavaikutusten pelossa?

Ilse: ”Sivuvaikutukset liittyvät pääasiallisesti hoidon aloitukseen ja niitä voidaan hallita hitaalla annosnostolla ja ruokailutapoja muokkaamalla. Jos jostain syystä kuitenkin haitat jatkuisivat, voi kokeilla toista valmistetta. Kaikkiaan pidän mahdollisia sivuvaikutuksia pääasiallisesti lihavuuden haittoja pienempänä pahana. Lihavuuteenkin liittyy paitsi kohonnut sairastumisriski lukuisiin sairauksiin, myös usein paljon toimintakyvyn haittoja.”

Mikä painoindeksin oltava, jotta voidaan aloittaa lihavuuden lääkehoito?

Pekka: ”Teoriassa lihavuuden lääkehoidon aloittamiseksi painoindeksin on oltava 30 tai 27 ja jokin liitännäissairaus, kuten verenpainetauti tai tyypin 2 diabetes. Lääkityksen tarve arvioidaan kuitenkin yksilöllisesti. Jos henkilön painoindeksi on vaikkapa 29,9 niin se on biologisesti melko sama kuin 30 – käytännössä lääkäri arvioi asiakkaan lääkehoidosta saaman terveydellisen hyödyn eli rajat eivät ole täysin ehdottomia.

Painoindeksi on myös hieman haasteellinen mittari, sillä jos on esimerkiksi hyvin lihaksikas ja on paljon lihasmassaa niin sekin nostaa painoindeksiä. Vyötärönympärys on melkeinpä tärkeämpi mittari tälle terveyden kannalta vaaralliselle sisäelinrasvalle.”

Ilse: ”Hyvä muistaa, että myös esimerkiksi nivelrikko ja astma voivat olla tällaisia lihavuuden myötä pahenevia liitännäissairauksia.”

Voiko suolistohormonilääkkeistä olla muita terveyshyötyjä kuin suoraan painon putoamiseen liittyvät hyödyt?

Pekka: ”Suolistohormonilääkkeistä on tutkittu olevan lukuisia hyötyjä sydänterveydelle ja niistä on raportoitu olevan apua jopa nivelrikkokivuissa, ei ainoastaan painon alenemisen ansiosta vaan myös muuten.”

Vaikuttaako alkoholin käyttö lihavuuden lääkehoidon tehokkuuteen tai haittavaikutuksiin?

Ilse: ”Alkoholi itsessään tietysti sisältää valtavan paljon energiaa ja kun meillä on lihavuuden lääkehoito käynnissä, niin ruokahalu todella vähenee hyvin tehokkaasti, eikä mahaa kannata täyttää sellaisilla ravintoaineilla, jotka eivät ole meidän terveytemme kannalta otollisia – kuten alkoholilla. Se vie tilaa niiltä ravintoaineilta, joita keho tarvitsee.

Alkoholin käytölle ei myöskään ole olemassa turvallista alarajaa. On myös onneksi nähty, että alkoholin käyttö usein vähenee suolistohormonilääkkeitä käyttävillä eli jos kokee, että haluaisi vähentää alkoholin käyttöä niin usein lihavuuslääkkeillä on myös sellainen positiivinen 'sivuvaikutus'."

Mitä tehdä, jos lääke on ensin toiminut, mutta sitten paino ei enää putoakaan tai makeanhimo palaa? Entä jos määrätty lääke ei toimi ollenkaan?

Pekka: ”On olemassa tilanteita, joissa ihminen ei reagoi lihavuuslääkkeisiin. Tämä on harvinaisempaa – yleensä lääkkeet tehoavat hyvin – mutta tilanteet ovat lopulta hyvin yksilöllisiä. Ensimmäinen asia, mikä tulisi selvittää, on elintapahoidon tilanne: monesti saattaa käydä niin, että lihavuuden lääkehoito aloitetaan, mutta elintapahoidon puolella olisi vielä paljonkin keskusteltavaa liittyen esimerkiksi palautumiseen, mahdollisiin univajeisiin, stressitasoihin ja stressistä palautumiseen, jotka kaikki vaikuttavat ruokahaluun ja ruokahalun säätelyyn.

On paljon tekijöitä, jotka vaikuttavat hoidon onnistumiseen, ja siksi kokonaisuus tulisikin käydä mahdollisimman laaja-alaisesti läpi asiantuntijan kanssa. Hoitoa voidaan myös säätää ja muokata, jos yksilöllisiä haasteita ilmenee tai jokin lääke ei tunnu toimivalta.”

Jos lääkkeiden myötä annoskoko pienenee eikä koostumus muutu, niin miten varmistaa, että saa kaikkia tarvittavia ravintoaineita riittävästi?

Ilse: ”Kun ruokahalun vähentyessä myös annoskoko pienenee, on erityisen tärkeää huomioida aterioiden koostumus. Kun syödään vähemmän, on äärimmäisen tärkeää, että ravinnosta saadaan jokaisella aterialla kaikki tarvittava: riittävästi nestettä, riittävästi proteiinia, kasviksia, pehmeitä rasvoja ja kuitua. Lämpimästi suosittelen ravitsemusterapeuttia ylipäätään kaikkien elintapamuutosten tueksi – asiantuntija auttaa varmistamaan ravitsemuksen riittävän laadun.”

Voiko lihavuuslääkkeen saada, jos taustalla on syömishäiriö tai ahmimishäiriö?

Ilse: ”Tähän ei valitettavasti voida sanoa yhtä vastausta, sillä paljon vaikuttaa se millaisesta häiriöstä on kyse ja missä vaiheessa tilanteen kanssa ollaan. Moni varsinkin ahmimishäiriöstä kärsivä kuitenkin voi todella hyötyä näistä lääkkeistä.

Lihavuuden lääkehoidon aloittaminen on psyykkisesti iso prosessi. Tiedetään, että mieli usein askartelee ruoan kanssa sen takia, että meillä on ollut jokin elämänvaihe, jossa olemme esimerkiksi jääneet vähän yksin tunteiden kanssa, ja syöminen tai se hallitseminen on vähän varkain tullut siihen tilalle selviytymiskeinoksi. Mielen hoitaminen muun hoidon ohessa onkin todella tärkeää.”

Minkä hintaista lihavuuden lääkehoito on?

Pekka: ”Sanoisin karkeasti, että pistettävien suolistohormonien hinta on 200 euron molemmin puolin kuukaudessa. Uusimmilla lääkkeillä ei tällä hetkellä ole painonhallintaan Kela-korvattavuutta. On myös olemassa parikin tablettimuotoista lääkettä, joiden hinnat voivat olla hieman edullisempia. Lääkärin kanssa kannattaa kuitenkin keskustella, mikä on juuri itselle ja omaan elämäntilanteeseen sopivin ja tehokkain hoito.”

Onko lääkkeestä apua, jos syö päivässä 3 krt (ei välipaloja eikä napostelua), mutta ravinnon koostumus on väärä ja ehkä myös annoskoko on liian suuri.

Ilse: ”Voi lääkkeestä toki silti olla hyötyä. Hyöty tulee usein esimerkiksi juuri sen kautta, että pystytään paremmin omaksumaan terveitä elintapoja, kun kylläisyys alkaa toimimaan paremmin. Ateriarytmikin on aina jonkin verran yksilöllinen, eikä yhtä kaikille sopivaa mallia ole.”

Voivatko lihavuuslääkkeet aiheuttaa unettomuutta ja jos niin miksi?

Ilse: ”Kyse ei ole tyypillisestä haittavaikutuksesta uusien lääkkeiden kanssa. Kannattaa selvittää, onko taustalla kuitenkin esimerkiksi se, että mieli prosessoi muutosta. Onkin tärkeää, että mielen hoitoon keskitytään painonhallinnan matkalla.”

Onko aurallinen migreeni este lihavuuslääkkeiden käyttöön?

Ilse: ”Ei ole. Päinvastoin lihavuuslääkkeet voivat auttaa säännöllistämään elintapoja, mikä tukee myös migreenin hallintaa. Ateriat kannattaa nauttia säännöllisesti ja siten, että ne koostuvat terveellisestä ravinnosta. Toki tilanteet ovat yksilöllisiä ja asiasta kannattaa keskustella lääkärin kanssa.”

Voiko lihavuuslääkehoitoa jatkaa raskauden aikana? Onko lääke vaarallinen sikiölle?

Ilse: ”Lihavuuslääkkeet eivät sovellu raskauden tai imetyksen aikana käytettäväksi.”

Jos lääkehoidolla pääsee toivottuun tulokseen, pitääkö hoitoa jatkaa, vai lopetetaanko, kun paino on tavoitteessa?

Ilse: ”Tämä on hyvin yksilöllistä, mutta lihavuuden lääkehoidossa ei koskaan ole kuurista. Kuitenkin, kun ruokahälyn hälvennyttyä mieli ei jatkuvasti askartele seuraavan ruokailun parissa, niin energiaa jää tavalliseen elämään ja terveyden kannalta edullisten elintapojen omaksumiseen – kun päästään tilanteeseen, jossa uudet elintavat alkavat tuntua rutiinilta, voidaan lääkeannosta hiljalleen pienentää lääkärin tuella.

Jos paino alkaa uudelleen nousta, niin mietitään, nostetaanko annosta uudelleen vai onko jokin elintapojen osa-alue, johon panostamalla kokonaisuutta voidaan vielä optimoida. Joskus kyse voi olla vaikka unesta.”

Pekka: ”Lihavuuden lääkehoidon kestoa pohtiessa on hyvä muistaa, että ylipainoa on yleensä kertynyt hyvin pitkän ajan kuluessa – jopa useiden kymmenien vuosien kuluessa. Tämä on ollut keholle normaali tapa toimia, ja se on tottunut varastoimaan rasvaa. Kun suuntaa halutaan vaihtaa, niin ei ole elimistölle helppoa tehdä sitä nopeasti. Tutkimusten pohjalta tiedetään, että paino pyrkii nousemaan takaisin, erityisesti jos pudotus on tehty hyvin nopeasti.”

Kuinka pitkään yleensä ns. ylläpitoannostusta jatketaan? Onko mahdollista käyttää lääkettä koko loppuelämän painonhallinnan tukemiseksi?

Ilse: ”Kyllä on ja osa potilaista varmasti näin päätyykin tekemään. Useimmiten kuitenkin annosta päästään laskemaan, kun uudet elintavat ovat vakiintuneet.”