Unihäiriöiden lääkkeetön hoito on usein unilääkkeiden käyttöä tehokkaampaa

Uniongelmat ovat Suomessa erittäin yleisiä. Arviolta 30–35 prosenttia suomalaisista kärsii tilapäisestä unettomuudesta ja noin 12 prosenttia kroonisesta unettomuudesta. Yli 70 prosenttia kokee toistuvasti haittaavaa päiväväsymystä. Lisäksi lähes kolmannes työikäisistä sairastaa keskivaikeaa tai vaikeaa uniapneaa.

Unihäiriö ei tarkoita aina vain vaikeutta nukahtaa. Yleisiä unihäiriöitä ovat esimerkiksi unettomuushäiriö, jossa on vaikeaa nukahtaa tai pysyä unessa, uniapnea, levottomat jalat -oireyhtymä, hampaitten narskuttelu sekä muut unenaikaiset liikehäiriöt. Oireet voivat ilmentyä hyvin eri tavoin: yöheräilyinä, katkonaisena unena, aamuväsymyksenä tai jatkuvana uupumuksena päivällä.

“Usein väsymys on se tekijä, joka saa ihmisen hakeutumaan vastaanotolle. Sen taustalla saattaa kuitenkin olla unihäiriö, joka olisi hoidettavissa tehokkaasti, kun se tunnistetaan ajoissa. Moni sinnittelee huonosti nukuttujen öiden kanssa pitkään ennen kuin hakee apua”, kertoo Terveystalon unilääkäri Janne Kanervisto.

Tehokkain hoito unettomuuteen on usein lääkkeetön

Nykyaikainen unihäiriöiden hoito on kokonaisvaltaista ja yksilöllistä. Palvelut voivat sisältää esimerkiksi neuvontaa, univalmennusta, lääkärin vastaanottoja sekä unitutkimuksia. Hoito lähtee aina tilanteen huolellisesta kartoittamisesta.

Unettomuushäiriön ensisijainen ja tutkitusti tehokkain hoitomuoto on lääkkeetön univalmennus. Se toteutetaan 4–6 hoitokerran kokonaisuutena hoitajan tai muun unen asiantuntijan kanssa.

“Ensikäynnillä käytetään usein jopa tunti uneen vaikuttavien tekijöiden läpikäymiseen. Keskustelussa huomioidaan muun muassa nukkumistottumukset, unirytmi, kofeiinin, nikotiinin ja alkoholin käyttö, liikkuminen, stressi, työtilanne sekä perheen ja arjen vaikutus uneen. Usein jo tämä keskustelu auttaa tunnistamaan unta ylläpitäviä tai heikentäviä tekijöitä” Kanervisto kertoo.

Tarvittaessa käytetään lisätutkimuksia: unirytmiä ja unen määrää voidaan arvioida unipäiväkirjalla, uniapneaepäilyissä tehdään yhden yön yöpolygrafiatutkimus ja haastavammissa ongelmissa voidaan tehdä laaja unitutkimus. Näiden avulla voidaan tunnistaa monet unihäiriöt, kuten unenaikaiset hengityshäiriöt tai liikehäiriöt, jotka usein jäävät muuten huomaamatta, mutta heikentävät merkittävästi unen laatua.

Univalmennuksessa opitaan konkreettisia keinoja vaikuttaa uneen: unirytmin vahvistamista, unta ylläpitävien tapojen ja ajatusmallien tunnistamista ja korjaamista, kehon ja mielen rauhoittamista sekä unen ja valveen suhteen tasapainottamista. Hoidon teho on osoitettu olevan parempi kuin lääkehoidon – ja ennen kaikkea vaikutukset ovat pitkäkestoisempia. Moni saa pysyvää helpotusta ja oppii keinoja, jotka kantavat läpi elämän.

“Unilääkkeet voivat olla joissakin tilanteissa perusteltuja lyhytaikaisena tukena, mutta ne eivät poista unettomuuden syitä. Siksi pelkkä lääkehoito harvoin ratkaisee ongelmaa pysyvästi” Kanervisto kertoo.

Apua kannattaa hakea ajoissa

Moni on liian taitava sinnittelemään huonoilla unilla. Pitkittynyt unenpuute tai huonolaatuinen uni vaikuttaa laajasti terveyteen ja lisää riskiä sairastua muun muassa tyypin 2 diabetekseen, sydän- ja verisuonisairauksiin sekä mielenterveyden häiriöihin. Lisäksi huono uni heikentää vastustuskykyä, vaikeuttaa painonhallintaa ja heikentää muistia, keskittymiskykyä ja mielialaa.

Huono tai riittämätön uni näkyy myös nopeasti työarjessa: virheitä sattuu enemmän, päätöksentekokyky heikkenee ja riskinotto lisääntyy. Usein väsynyt ihminen ei itse huomaa, kuinka merkittävästi uni vaikuttaa hänen toimintakykyynsä.

Unen ongelmiin on kuitenkin olemassa apua – ja mitä aiemmin siihen tarttuu, sitä helpommin ja nopeammin tilanne on korjattavissa. Hyvä uni on työkyvyn ja hyvinvoinnin perusta, eikä sen kanssa tarvitse jäädä pärjäämään yksin.