Käsitykset mielenterveydestä voivat estää hoitoon hakeutumisen: ”Mielenterveystyö ei ole mystiikkaa”
Terveystalon psykologi ja psykoterapeutti Matti Isosävin mukaan käsityksiä mielenterveystyöstä olisi tärkeä tuoda maanläheisemmäksi, jotta apua uskallettaisiin hakea jo ennen kuin kantokyky romahtaa.
− Avun hakeminen voi tuntua hyvinkin haastavalta, vaikkei hoitoon pääsy olisikaan vaikeaa. Esimerkiksi Terveystalossa lyhytpsykoterapeuttiseen hoitoon tai muun psykososiaalisen tuen piiriin pääsee jopa alle viikon sisään.
Isosävi nostaa esiin neljä tärkeintä syytä, jotka voivat estää hoitoon hakeutumisen.
1. Mielenterveystyöhön liittyy väärinkäsityksiä työn ylivoimaisesta vaativuudesta ja jopa mystisyydestä
Isosävin kokemuksen mukaan usein ajatellaan, että mielenterveystyö on jotakin mystistä mitä tapahtuu, kun mennään samaan huoneeseen mielenterveyden ammattilaisen kanssa.
− Todellisuudessa siellä ei tapahdu mitään sen kummallisempaa kuin keskustelua kahden ihmisen välillä. Vaikka mieleen liittyvät asiat ovatkin monimutkaisia ja abstrakteja, itse mielenterveystyön tekeminen on yksinkertaista ja usein aika tavanomaista.
Isosävi vertaa mielenterveystyötä kuntosaliharjoitteluun.
− Lähdemme aina asiakkaan tarpeista ja tavoitteista. Sen jälkeen valitsemme välineet tavoitteiden saavuttamiseksi ja harjoittelemme yhdessä, miten niitä käytetään. Aivan kuten lihasten vahvistaminen, myös mielen muutokset vaativat omaa aktiivista työtä. Työkalujen tulee myös vastata asiakkaan sen hetkisiä resursseja. Ei ole järkevää ladata yli sataa kiloa maastavetoon aloittelijalle, Isosävi kuvailee.
2. Mielenterveyden ongelmat koetaan lähes mahdottomina selättää
Ihmismielellä on uskomaton kyky sopeutua niin negatiivisiin kuin positiivisiin olosuhteisiin. Joskus mielemme sopeutuu vallitsevaan olotilaan niin tehokkaasti, että emme tunnista omaa ongelmallista tai kuormittavaa toimintatapaamme.
− Voimme päinvastoin kokea toimintamme mielekkäänä ja jopa ainoana vaihtoehtona. Kuormittuminen kapeuttaa entisestään kykyä hahmottaa tilannetta uusista näkökulmista, mikä on omiaan tukeutumaan siihen tuttuun toimintatapaan yhä vahvemmin.
Isosävi kertoo, että tällaisesta noidankehästä käsin voi hiljalleen muodostua sellainen kokemus, että ongelmat ovat mahdottomia selättää.
− Voi syntyä vahva uskomus siitä, että tilanteeseen ei ole olemassa mitään ratkaisua. Vaikka todellisuudessa asia voi olla aivan päinvastoin. Jos luotamme liikaa vain omaan mieleemme, saatamme jäädä yksin, emmekä kykene ratkomaan haasteita. Näissä tilanteissa tarvitsemme toisia ihmisiä.
3. Uskotaan, että mielenterveyteen liittyvät ongelmat vaativat aina pitkiä hoitojaksoja
Mielenterveyden haasteet ovat hyvin yksilöllisiä, mutta merkittävälle osalle jo hyvin lyhytkin keskusteluhoitojakso voi tuoda merkittäviä muutoksia elämään.
− Ongelma, jonka kanssa on paininut vuosia tai jota on yrittänyt sinnikkäästi selättää yksin, ei välttämättä vaadi kuin jokusen käynnin ammattilaisen vastaanotolla. Ongelman kesto ei siis kerro hoidon kestosta. On silti syytä painottaa, että on myös merkittävästi tilanteita, joissa pidempi hoitojakso on välttämätöntä. Tarvitsemme niin pitkiä kuin lyhyitä hoitojaksoja.
Isosävi myös korostaa, että ihan kuka tahansa voi saada apua keskusteluhoidosta.
− Ammattilaisen etäisyys ja ammatillisuus mahdollistavat sen, että arkaluontoisia asioita voi käsitellä turvallisessa ja neutraalissa ympäristössä.
4. ”Keskusteluhoito ei ole psykologisoivaa tunnepuhejargonia”
Isosävin mukaan nykyaikaamme kuvaa kaikkialle tunkeutuva tunnepuhe.
− Tällä tarkoitan tapaa suhtautua omiin tunteisiin ja kokemuksiin ikään kuin itseisarvoina. Ajatellaan herkästi, että ”minulla on oikeus, koska minusta tuntuu tältä”. Todellisuudessa voimakkaat tunteet vääristävät kokemuksiamme maailmasta.
Tunteet eivät siis ole hyviä ohjeita, vaikka ne tarjoavatkin vihjeitä esimerkiksi tarpeistamme.
− Mielenterveyden ongelmien muuttamiseen tähtäävä työskentely on hyvin kaukana psykologisoivasta tunnepuhejargonista. Se on työtä siinä, missä mikä tahansa muukin muutostyö, Isosävi kuvailee.
Lue lisää aiheesta
Syöksylaskija Elian Lehto: Mielen hyvinvointi on tässä lajissa kaikki kaikessa
Urheilussa fyysiset ominaisuudet eivät aina riitä viemään loppuun asti – huipulla erot suorituksissa syntyvät usein pään sisällä. Tämän tietää myös syöksylaskija Elian Lehto, 26.
Asiantuntija vastaa: miten erottaa nuoren masennus murrosiän kasvukivuista?
Murrosikä tunnetaan myrskyisänä elämänvaiheena, jossa tunteet vellovat tyypillisesti laidasta laitaan ja joskus myös sen yli. Vanhemmille, läheisille ja joskus nuorelle itselleenkin voikin olla vaikea tunnistaa, milloin kyse on murrosikään kuuluvasta kuohunnasta ja milloin taustalla saattaa olla mielenterveyden häiriö.
”Yhtäkään nuorta ei tulisi päästää syrjäytymään” – uudesta hoidosta tehokas apu nuorten aikuisten masennukseen
Nuorten mielenterveyden haasteet ovat lisääntyneet, ja masennusoireet koskettavat yhä useamman perheen arkea. Nuorisopsykiatrian apulaisprofessori Henry Karlssonin mukaan varhainen tuki, tehokas hoito ja arjen peruspilarit voivat ratkaista monen nuoren ongelmat.
Voiko jopa muutamassa päivässä tehoava magneettistimulaatiohoito korvata psykoterapian? Kokenut psykiatri vastaa
Parhaimmillaan alle viikossa masennuksen oireita helpottava magneettistimulaatiohoito tulee mullistamaan masennuksen hoidon perin pohjin. Mutta onko siitä perinteisten hoitopolkujen haastajaksi – vai onko jo vuosisadan ajan kehitetyillä psykoterapeuttisilla menetelmillä yhä paikkansa?
"Onko hienovarainen porukan ulkopuolelle jättäminen kiusaamista?"
Lastenpsykiatrian erikoislääkäri Kirsi Kakko vastaa Lasten Terveystalon uutiskirjeen lukijoiden kysymyksiin kiusaamisesta.
Terveystalo onnistui kunnianhimoisessa tavoitteessaan vähentää mielenterveysperusteisia poissaoloja: Säästöä kertyi noin 100 000 työpäivää ja 42 miljoonaa euroa
Vuoden 2025 alussa Terveystalo sitoutui tavoittelemaan voimakasta laskua työterveysasiakkaidensa mielenterveysperusteisissa sairauspoissaoloissa. Keskittyminen mielenterveyshäiriöiden ennaltaehkäisyyn ja nopeaan sekä vaikuttavaan hoitoon tuotti tulosta yli tavoitteen. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot laskivat 7 prosentin verran, mikä tuotti työterveyden asiakasyrityksille yhteensä noin 100 000 tervettä työpäivää lisää ja lähes 42 miljoonan euroa säästöä.