Karies

Hampaista opetellaan huolehtimaan pienestä pitäen, mutta moni aikuinen laiminlyö suunsa terveyttä. Hampaiden reikiintyminen, karies, kielii ammattilaiselle monenlaisista ongelmista. Tässä artikkelissa kerromme, miten reikä muodostuu hampaaseen, mistä reikiintyminen johtuu ja kuinka sitä voi ennaltaehkäistä hampaiden huolellisella omahoidolla. 

Kuvassa pieni pisamainen tyttö hymyilee silmät kiinni, häneltä puuttuu yksi etuhammas

Sisällysluettelo

  1. Mitä on karies?
  2. Mikä aiheuttaa karieksen eli hampaiden reikiintymisen?
  3. Karies hampaassa: Miten reikiintyminen tapahtuu?
  4. Karies – oireet
  5. Kenelle karies syntyy?
  6. Napostelun vaikutus kariekseen
  7. Missä kariesta esiintyy?
  8. Karieksen hoito
  9. Karies – ehkäisy
  10. Karieksen tarttuminen
  11. Ohjeet asiointiin
  12. Akuutti hammassärky

Varaa aika hammaslääkärin tarkastukseen

Hampaat on hyvä tarkastaa kerran vuodessa, jotta myös oireettomat vaivat huomataan ajoissa. Jos edellisestä hammastarkastuksesta on vierähtänyt tovi, varaa aika hammastarkastukseen. Hammastarkastuksen ajantasainen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Mitä on karies?

Karies, eli hammasmätä ja hampaiden reikiintyminen, on yleinen hammassairaus, jota esiintyy sekä lapsilla että aikuisilla. Runsas sokerin käyttö, huono suuhygienia, vähentynyt syljeneritys ja liian tiheät ateriavälit sekä sokeripitoiset janojuomat luovat kariesbakteerille otolliset elinolot.

Mikä aiheuttaa karieksen eli hampaiden reikiintymisen?

Kolme yleisintä osatekijää reikien syntymisessä ovat suun bakteerit, ravinto ja sylki. Hampaaseen kehittyy reikä eli karies, jos happohyökkäyksiä kohdistuu hampaille liian tiheään. Reikiä aiheuttavien suun bakteerien erityiskyky on tuottaa suuhun laitetusta hiilihydraatista lopputuotteinaan happoja. Mitä enemmän tällaisia bakteereja sisältävää plakkia on hampaiden pinnoilla, sitä enemmän myös happoja muodostuu. Ne liuottavat mineraaleja hampaan pinnalta, jolloin hampaan pinta pehmenee. Reikiintynyt, alun perin kova hammasluu muuttuu toffeeta muistuttavaksi, myös väriltään. Hampaat reikiintyvät, jos hampaita ei puhdista plakista ja happohyökkäyksiä kertyy liian monta päivässä.

Karies hampaassa: Miten reikiintyminen tapahtuu?

Aluksi hampaan kovin ulkokerros, eli kiille, vaurioituu. Tässä vaiheessa vaurio on pinnallinen ja puhutaan alkavasta reiästä. Pehmennyt kiille voi kovettua ja alkavan reiän kehitys pysähtyä, jos hampaita alkaa hoitaa hyvin huolella. Hampaat tulisi puhdistaa tehokkaasti ja pestä ne fluoripitoisella hammastahnalla kahdesti päivässä. Lisäksi tulisi vähentää huomattavasti sokeria sisältäviä ruokia ja juomia sekä käyttää fluori- ja ksylitolituotteita hammaslääkärin ohjeiden mukaan.

Myös alkavia reikiä pitää kuitenkin käydä näyttämässä hammaslääkärille säännöllisesti, sillä hoitamattomana reikä etenee kiilteen alapuolella olevaan hammasluuhun. Jos reikää ei paikata ajoissa, karies etenee ja hammas voi tarvita juurihoitoa.

Karies – oireet

Karies ei välttämättä aiheuta mitään oireita ja pääsee siksi joskus etenemään suussa salakavalasti. Oireettomatkin hampaat on syytä tarkistuttaa säännöllisin väliajoin hammaslääkärissä.

Alkava reikä aiheuttaa hampaassa tavallisesti seuraavia oireita:

  • vihlonta
  • kylmän arkuus

Pidemmälle edenneen karieksen oireita voivat olla:

  • koputusarkuus
  • lämpöarkuus
  • jomottava hammassärky

Kenelle karies syntyy?

Hampaiden reikiintyminen on yksilöllistä. Reikiintymiseen vaikuttaa esimerkiksi syljen koostumus ja suun bakteerit. Yleisesti hampaiden reikiintyminen on kuitenkin sidoksissa päivittäisten happohyökkäysten määrään. Normaalin syljenerityksen omaava suu kestää ongelmitta 4–6 happohyökkäystä päivässä. Jos syljen eritys on esimerkiksi jonkun sairauden tai lääkkeen vuoksi häiriintynyt, vaurioita syntyy tätäkin herkemmin.

Vastikään suuhun puhjenneet hampaat ovat erityisen herkkiä reikiintymään. Siksi lapsilla on usein paljon reikiä hampaissaan, samoin nuorilla. Periaatteessa työikäisenä ei juurikaan pitäisi reikiä ilmaantua. Voidaan sanoa, että jokin on pielessä, mikäli näin tapahtuu. Yleensä ongelmat ovat ruokailutottumuksissa ja janojuoman valinnassa.

Kun ikää alkaa olla enemmän (yli 60 vuotta) alkaa reikiä ilmaantua taas helpommin. Syynä tähän ravintotottumusten ja janojuoman lisäksi ovat syljen erityksen vähentyminen ja hampaiden puhdistamisen motoriset haasteet sekä elämänrytmin muuttuminen eläköitymisen vuoksi. Ikäihmisillä reikiintymiselle herkkiä ovat erityisesti hampaiden kaulat. Kyseessä on juurikaries, jonka vaikutuksesta hampaat katkeavat helposti.

Hampaat ovat alttiit reikiintymään kaikissa elämänvaiheissa, joihin liittyy merkittäviä muutoksia. Tällaisia vaiheita voivat olla esimerkiksi nuoren aikuisen muutto omilleen, avioero, oma tai läheisen vakava sairastuminen, leskeytyminen jne.

Napostelun vaikutus kariekseen

Jos aikuisen hampaat ovat kovin reikiintyneet, ateriarytmi on todennäköisesti pielessä ja taustalla voi olla myös runsasta hiilihydraattien käyttöä.

Moni kuvittelee, ettei terveellisten suupalojen napostelu ole yhtä haitallista. Hampaiden pinnalla viihtyvät bakteerit ottavat polttoaineensa kuitenkin vaikka ruisleivästä, sillä ne hyödyntävät ruoan sisältämiä hiilihydraatteja. Lopputuotteena prosessissa syntyy happoa, joka heikentää kiillettä. Kun plakissa oleva kariesbakteeri saa sokeria ravinnokseen, suuhun syntyy happohyökkäys, joka vaurioittaa hammasta. Hampaan pintaa heikentävä happohyökkäys syntyy aina, kun suuhun laitetaan mitä tahansa muuta kuin vettä.

Missä kariesta esiintyy?

Suussa reikiintyvät kaikkein helpoiten alueet, joiden puhdistaminen on usein hankalaa.

Kaikista helpoiten kariekselle altistuvat:

  • poskihampaiden purupinnat
  • hampaiden välit
  • ienraja

Reikiintymisellä on iän mukaiset mielipaikat. Kun puhutaan pysyvistä hampaista, lapsilla herkimmin reikiintyvät poskihampaiden purupinnat. Myöhemmin murrosiässä ja aikuisena reikiintyvät poski- ja välihampaiden hammasvälien pinnat ja ikäihmisenä paljastuneiden hammaskaulojen juurenpinnat.

Karieksen hoito

Kariesta hoidetaan poistamalla reikiintynyt hammaskudos käsi-instrumentilla tai poralla ja korvaamalla se paikka-aineella, joka voi olla muovia tai keraamia. On hyvä muistaa, että reikiintyminen ei parane paikkaamalla. Hammaslääkäri voi toimenpiteillään vain korjata hampaisiin jo tulleet vauriot. Hampaiden paikkaaminen voi jopa johtaa ikävään kierteeseen, sillä paikkojen sauma-alueet ovat erityisen herkkiä reikiintymään uudelleen. Hampaita kannattaa hoitaa huolellisesti, jotta ne pysyisivät ehjinä, eikä ensimmäistäkään paikkaa tarvitsisi tehdä.

Kun epäilee kariesta, on syytä kääntyä hammaslääkärin puoleen. Kun karies huomataan ajoissa, alkava kariespesäke voi hoitua ns. pysäytyshoidolla, jonka avulla vaurio mineralisoituu ja korjaantuu itsekseen. Tällainen alkuvaiheessa pysähtynyt vaurio ei vaadi paikkaamista.

Karies – ehkäisy

Reikiintymistä voidaan ehkäistä ja kariesta hallita parhaiten, kun hampaita hoitaa päivittäin ammattilaisen antamien ohjeiden mukaisesti. Keräsimme muistilistan kattavan omahoidon tueksi:

  • Harjaa hampaat päivittäin aamulla ja illalla. Käytä sähköhammasharjaa oikealla tekniikalla vähintään kahden minuutin ajan. Käsikäyttöisellä harjalla harjaaminen on työläämpää ja vaatii pidemmän ajan.
  • Huolehdi, että saat puhtaiksi kaikki kohdat: hampaiden ulko- ja sisäpinnat sekä purupinnat.
  • Käytä fluorihammastahnaa. Erilaisten aloetahnojen tai muiden luomutahnojen käyttö ei välttämättä riitä, sillä hampaat tarvitsevat fluoria.
  • Puhdista hammasvälit hammasväliharjalla, hammaslangalla tai -tikuilla.
  • Syö enintään viisi ateriaa tai välipalaa päivässä. Normaalin syljenerityksen omaava suu kestää 4–6 happohyökkäystä päivässä. Älä napostele aterioiden välillä.
  • Juo janojuomana tavallista vettä tai maustamatonta kivennäisvettä. Muut juomat käynnistävät suussa happohyökkäyksen.
  • Käy hammaslääkärissä säännöllisesti. Tavallisin hampaiden tarkastusväli on vuosi, mutta joillekin riittää tarkastus joka toinen vuosi. Toiset tarvitsevat tarkastusta jopa puolen vuoden välein. Hammaslääkäri osaa neuvoa sopivan tarkastusvälin.
  • Hammastarkastuksen yhteydessä ammattilainen puhdistaa ja fluorikäsittelee hampaat. Tarkastuksessa selviää, onko hammaslääkärin tekemä hoitosuunnitelma riittävä pitämään suusi terveenä, vai tuleeko sitä muuttaa. Kun suunnitelma on ollut hyvä, ja olet pystynyt noudattamaan ohjeita, paikattavia hampaita ei pitäisi olla.

Karieksen tarttuminen

Lähes kaikilla aikuisilla on kariesbakteeri suussaan. Niistä tavallisimpia ovat mutans-streptokokit. Ne tarttuvat usein jo lapsuusiässä, useimmiten äidiltä. Karieksen tarttuminen lapseen tapahtuu syljen välityksellä, esimerkiksi yhteisestä lusikasta syömällä tai lapsen tuttia nuolaisemalla. Mitä nuorempana lapsi altistuu, sitä varmemmin bakteeri tarttuu. Sylkikontakteja lapsen kanssa kannattaa välttää. Äidin on tärkeää pitää huolta myös omasta suuhygieniastaan. Nuorena tai aikuisena sylkikontaktit toisen ihmisen kanssa eivät ole reikiintymisen kannalta riski.

Ohjeet asiointiin

Hampaat on hyvä tarkastaa kerran vuodessa, jotta myös oireettomat vaivat huomataan ajoissa. Jos edellisestä hammastarkastuksesta on vierähtänyt tovi, varaa aika hammastarkastukseen. Hammastarkastuksen ajantasainen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Varaa aika hammaslääkärin tarkastukseen

Akuutti hammassärky

Jos akuutti särky yllättää, tarjoamme arkisin päivystysaikoja ajanvarauksella jokaisessa yksikössämme. Viikonloppujen ja arkipyhien päivystysaikoja tarjoamme suurimmissa suunterveyden toimipaikoissamme. Katso hammaslääkäri- ja suunterveyden palveluja tarjoavien toimipaikkojen sijainnit, yhteystiedot ja aukioloajat täältä.

Varaa aika hammaslääkäripäivystykseen

Etenkin jos hammassärkyyn liittyy turvotusta, nielemis- tai hengitysvaikeuksia, kuumeilua tai yleistilan laskua, on syytä hakeutua nopeasti hoitoon; turvotus on merkki tulehduksesta, joka saattaa aiheuttaa vakavankin tilanteen. Varmistat nopean avunsaannin soittamalla Terveystalon asiakaspalveluun 030 6000*. Puhelimessa ajanvarauksen ammattilaiset tiedustelevat, millaisesta ongelmasta on kysymys, jotta he voivat varata sinulle ajan oikealle asiantuntijalle. Tavoitteemme on, ettei sinun tarvitse hakeutua saman vaivan takia uudelleen hoitoon.