Työterveyden Terapiat etulinjaan -toimintamalli uudisti henkilöstön mielenterveyden tuen
Mielenterveyden ja käyttäytymisen häiriöt huolettivat Oulun kaupunkia. Sairauspoissaolot olivat kasvussa ja ilmiö näkyi paitsi tilastoissa myös työyhteisöjen arjessa. Kun Terapiat etulinjaan -toimintamalli oli mahdollista ottaa käyttöön työterveydessä, Oulu tarttui tilaisuuteen. Tavoitteena oli rakentaa kokonaan uusi tapa ajatella mielenterveyden tukea ja tarjota työkaluja jokaiselle työntekijälle oman hyvinvoinnin ja jaksamisen edistämiseen. Ensimmäisen puolen vuoden saavutukset osoittavat, että ratkaisu oli oikea: 10 prosentin lasku mielenterveyspoissaoloissa on seurausta kokonaisvaltaisesta kulttuurinmuutoksesta.
Mielenterveyshaasteet eivät ole vain diagnooseja. Jo ennen ensimmäistäkään poissaolopäivää, ne näkyvät työssä jaksamisena, suoriutumisena ja vaikuttavat työyhteisön ilmapiiriin.
– Halusimme löytää tavan tukea ihmisiä aiemmin ja joustavammin. Terapiat etulinjaan -toimintamalliin tutustuttuamme kirkastui myös ajatus siitä, milloin ja kenen tehtävä on auttaa työntekijää mielenterveyteen liittyvissä kysymyksissä, kertoo Oulun kaupungin työhyvinvointipäällikkö Anna-Kaisa Puusaari.
Mallin myötä suurin muutos tapahtui siinä, miten mielen solmuja tunnistetaan ja lähdetään selvittämään. Kun työntekijä kokee avun tarvetta, hänet ohjataan jäsentämään omaa tilannettaan ja täyttämään terapianavigaattori.
– Navigaattori on monelle ensimmäinen hetki pysähtyä ja miettiä, mitä minulle oikeastaan kuuluu. Se, että itse kertoo oireilustaan ja sanoittaa kuormitustaan, tekee ihmisestä aktiivisen toimijan ja herättää omia oivalluksia jo ennen kuin kukaan terveydenhuollon ammattilainen sanoo mitään, kuvaa Puusaari.
Moni oivaltaa jo tässä vaiheessa, mistä lähteä liikkeelle.
Omahoito-ohjelmat siirtävät painopistettä itsenäiseen työskentelyyn
Terapiat etulinjaan -toimintamallin käytön myötä Oulussa on päästy tarttumaan mielen kuormituksen tuomiin ongelmiin jo paljon varhaisemmin. Enää työterveyspsykologin vastaanotto ei ole jokaisessa tilanteessa ensisijainen tukimuoto, vaan työterveydessä hoitopolku voi alkaa navigaattorin täytöstä ja ensijäsennyksestä työterveyshoitajan vastaanotolla. Ensijäsennyksessä voidaan päätyä siihen, että tukea saadaan ohjatusta omahoidosta. Ratkaisu on osoittautunut toimivaksi.
– Kun työntekijä ohjataan ensin täyttämään terapianavigaattori ja sen jälkeen työterveyshoitajalle ensijäsennyksen, saadaan kattava tilannekuva nopeasti ja työntekijä voidaan ohjata suoraan hänelle parhaiten sopivalle asiantuntijalle. Tämän ansiosta voidaan varmistaa, että työterveyspsykologin tai työterveyslääkärin aikaa voidaan tarjota oikea-aikaisesti sitä tarvitseville. Tämä lisää hoidon vaikuttavuutta ja varmistaa, että jokainen saa sekä apua että tukea oman toimijuutensa vahvistamiseen, kuvaa Terveystalon vastaava työterveyslääkäri Petteri Hyrynkangas.
Omahoito-ohjelmat ovat usein työntekijälle ensimmäinen kosketus tukeen ja toimivat hyvin ongelmien alkuvaiheessa. Työterveyshoitajan kanssa valitaan tilanteeseen parhaiten sopiva Mielenterveystalon omahoito-ohjelma ja seuranta varmistaa hoidon etenemisen ja mahdollisen hoidon tehostamisen tarpeen. Monelle tämä on ollut myös helpotus: verkkoalustalla toimiva omahoito-ohjelma ja itsenäinen työskentely madaltavat kynnystä käsitellä omia tunteita.
Aina ei jaksa istua vastapäätä terveydenhuollon ammattilaista ja puhua. Mielen haasteet tarvitsevat erilaisia tuen muotoja. Navigaattori auttaa jäsentämään omaa oloaan ja antaa tunteen, että ehkä en olekaan ihan yksin tämän kanssa. “
Anna-Kaisa Puusaari
Kuvassa Anna-Kaisa Puusaari, kuvaaja Mikko Törmänen/ Oulun yliopisto
Muutoksen ydin: Oulu valmensi organisaationsa ajattelemaan mielenterveyttä uudella tavalla
Terapiat etulinjaan -mallin käyttöönotto ei ollut vain työterveyden sisäinen prosessi. Oulun kaupungissa ymmärrettiin heti alussa, että muutos koskee koko organisaatiota ja ennen kaikkea esihenkilöitä, joiden tapa kohdata työntekijöitä määrittää varhaisen tuen onnistumisen.
– Uskallus puhua näistä asioista ei synny yhdellä intrauutisella. Esihenkilöt tarvitsevat myös välineitä puhua mielenterveydestä arjen tilanteissa. Tätä olemme rakentaneet yhdessä, pienin askelin ja toistuvalla viestinnällä, kertoo Puusaari.
Esihenkilöitä tuetaan myös konkreettisissa tilanteissa: miten ottaa huoli puheeksi ja kertoa matalan kynnyksen vaihtoehdoista, miten ohjata työntekijä Terapianavigaattorin täyttöön ja miten esihenkilönä huolehtia myös omasta jaksamisesta. Esihenkilöiden kouluttaminen tähän rooliin on Oulussa yksi suurimmista onnistumisen avaimista.
– Ilman esihenkilöiden varhaista välittämistä ja tukea oikea-aikainen ohjautuminen ei toteudu, kuvaa Puusaari.
Myös Hyrynkangas näkee esihenkilöiden roolin keskeisenä.
– Esihenkilö on usein ensimmäinen, joka näkee muutoksen työntekijän jaksamisessa, mutta työterveys on se, joka varmistaa ammatillisen tuen oikeaan aikaan. Ilman sujuvaa yhteistyötä nämä kaksi näkökulmaa jäävät irrallisiksi ja silloin myös työntekijän tilanne voi jäädä huomaamatta.
Muutos vaati esihenkilöiltä myös entistä selkeämpää rajojen tunnistamista. Mielenterveysasioista voi ja pitää puhua, mutta esihenkilön ei tarvitse olla terapeutti.
Mielenterveydestä arkipuhetta
Osana muutosta Oulu loi kokonaan uusia rakenteita, joissa mielenterveyden tuki pysyy näkyvänä ja arkeen kytkeytyvänä osana.
– Uudet työntekijät saavat nykyisin perehdytyksessä tiedon mielenterveyden tukimalleista, minkä myötä mielen hyvinvoinnista on tullut osa kulttuuria jo ensimmäisestä päivästä lähtien. Lisäksi työhyvinvoinnin, työkykyjohtamisen ja työsuojelun teemoista keskustellaan säännöllisesti esimerkiksi esihenkilöiden ”porinoissa”, jotta asiat pysyvät esillä eivätkä häviä arjen kiireeseen, kuvaa Puusaari.
Tulokset näkyvät jo: mielenterveyspoissaolot selkeässä laskussa
Vaikka uutta toimintamallia on takana vasta reilut puoli vuotta, tulokset ovat lupaavia. Mielenterveysperusteiset sairauspoissaolot ovat laskeneet arviolta 10 %. Työntekijät ovat saaneet apua tilanteeseensa jo varhaisemmassa vaiheessa.
– Viestinnän merkityksen huomaa hyvin, sillä ensijäsennysten määrä on startin jälkeen jo kaksinkertaistunut. Luonnollisesti ensijäsennysten kasvun myötä ohjattujen omahoito-ohjelmien määrä on kasvanut tasaisen voimakkaasti ja tarjonnut siten henkilöstöllemme työkaluja itsenäiseen työskentelyyn mielenterveyshaasteiden parissa ja juuri heille sopivaa tukea, kuvaa Puusaari.
Myös kulttuurinmuutoksen vaikutukset näkyvät työssä joka päivä. Esihenkilöt puhuvat mielenterveydestä avoimemmin, työntekijöiden helpompi hakea apua ja hoitopolut etenevät nyt aiempaa sujuvammin.
–Tämä on lisännyt vuorovaikutusta, vahvistanut työkykyjohtamista ja tuonut mielenterveyden tuen aidosti lähelle arjen tilanteita. Kyseessä ei ole irrallinen temppu, vaan olennainen osa jokaisen esihenkilön työtä, Puusaari tiivistää.
Kuva: Mikko Törmänen/ Oulun yliopisto
Anna-Kaisan vinkit muille organisaatioille Terapiat etulinjaan -mallin hyödyntämiseen
1. Valmenna esihenkilöt
Kouluta, keskustele, sparraa ja jatka tätä säännöllisesti. Uudet mallit vaativat aikaa juurtuakseen.
2. Luo rakenteet, jotka pitävät aiheen näkyvänä
Porinapaikat, työhyvinvoinnin foorumit ja toistuvat viestit tukevat kulttuurimuutosta.
3. Korosta viestinnässä: Oikean suuruinen apu oikean suuruiseen huoleen
Terapiat etulinjaan -mallissa työterveyshoitajien ammattitaito loistaa. He tukevat omahoito-ohjelmissa, osaavat ohjata eteenpäin hoitopolulla tilanteen niin vaatiessa ja ovat luonteva yhteys työnantajaan.
4. Yhteistyö on A ja O
Työterveyden, esihenkilöiden ja HR:n on toimittava saumattomasti. Yksikään ei voi vastata asiasta yksin.
5. Älä odota täydellisiä prosesseja – aloita
Vuoden kuluttua tiedämme enemmän, kolmen vuoden päästä nähdään pysyvämpiä vaikutuksia. Pääasia on, että aloittaa.
Uuden asiakkaan ETU: Palvelumaksut 0 € vuoden 2026 ajan!
Tule yritysasiakkaaksemme. Tee työterveyssopimus kanssamme nyt ja saat koko loppuvuoden palvelumaksut veloituksetta. Tutustu monipuolisiin palveluihimme ja hyödynnä etusi. Toimi nopeasti, etu on voimassa 31.3.2026 asti.