Punkki levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta.

Punkki eli puutiainen on pieni hämähäkkieläin — borrelioosi ja puutiaisaivotulehdus tarttuvat ihmiseen punkin pureman kautta

Punkki eli puutiainen on hämähäkkieläimiin kuuluva loinen, joka levittää pääasiassa borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta. Puutiaisaivotulehdus (TBE) on viruksen aiheuttama virusinfektio, jota vastaan voi suojautua ottamalla punkkirokotteen. Punkkirokote ei anna suojaa borrelioosia eikä punkkeja vastaan. Niiltä voi suojautua peittävällä pukeutumisella ja päivittäisellä punkkitarkastuksella. Tässä tietopaketissa käsitellään punkkien levittämiä tauteja, niiden hoitoa ja suojautumista tauteja vastaan.

Sisällysluettelo

Suojaudu puutiaisaivotulehdukselta punkkirokotteella.

Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua ottamalla punkkirokotteen eli TBE-rokotteen.

Voit varata ajan rokotukseen joko itsellesi tai koko perheen rokottamista varten. Yhdellä vastaanottoajalla voidaan rokottaa kaksi perheenjäsentä.

Punkki eli puutiainen

Punkki eli puutiainen (ixodes ricinus) on punkkeihin kuuluva pieni hämähäkkieläin.

Puutiaiset levittävät tartuntatauteja ihmiseen ja muihin nisäkkäisiin pureman välityksellä.

Suomessa yleisimmät puutiaisen levittämät taudit ovat:

  • Borrelia burgdorferi -bakteerin aiheuttama borrelioosi eli Lymen tauti
  • puutiaisaivotulehdus eli TBE tai puutiaisaivokuume

Borrelioosi on yleisempi kuin puutiaisaivotulehdus, mutta puutiaisaivotulehduksen esiintyvyys on lisääntynyt Suomessa viime vuosina. Terveyden ja hyvinvoinnin laitokselle ilmoitetaan vuosittain arviolta 2000 borrelioositapausta.

Puutiaiset levittävät myös jänisruttoa (tularemia), jota esiintyy pääasiassa eläimillä. Jänisrutto voi kuitenkin tarttua ihmiseen puutiaisen ja muiden pistävien eläinten, kuten hyttysen, paarman ja mäkärän välityksellä.

Puutiaisten esiintyvyys Suomessa

Puutiaisia ja niiden levittämiä tartuntatauteja esiintyy Suomessa lähes koko maassa aina Etelä-Lappiin asti. Punkit viihtyvät etenkin pusikoissa ja heinikoissa.

Eniten puutiaisia esiintyy rannikko- ja saaristoalueilla, etenkin Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa. Ilmastonmuutoksen arvellaan vaikuttaneen siihen, että puutiaisten määrä on kasvanut Suomessa ja Euroopassa runsaasti viime vuosina.

Punkkien elinikä on 2-4 vuotta. Punkkien elämänkaaressa on kolme vaihetta: toukka, nymfipunkki ja aikuisvaihe. Jokainen punkin elämänvaihe kestää noin vuoden.

Milloin punkkikausi alkaa?

Punkkikausi alkaa tavallisesti keskilämpötilan ylittäessä 5 °C, useimmiten huhti–toukokuussa ja loppuu tyypillisesti loka–marraskuussa.

Vähälumisina tai lumettomina talvina punkkikausi voi kestää Etelä-Suomessa helmi-maaliskuusta jopa joulukuuhun asti. Borrelioosia ja puutiaisaivotulehdusta havaitaan eniten elokuussa.

Muistilista punkkikauteen

Muista seuraavat asiat, kun punkkikausi alkaa:

  • Ota selvää oleskelualueesi punkkitilanteesta. Riskialueilla oleskelevien kannattaa suojautua TBE-rokotteella.
  • Pukeudu luonnossa liikkuessasi pitkähihaisiin vaatteisiin ja maastossa pitkävartisiin kenkiin. Vaaleista vaatteista erottaa punkin helpoiten.
  • Tee punkkisyyni päivittäin. Muista myös päänahka ja korvantaukset.
  • Tutki lemmikkieläimesi päivittäin, äläkä päästä niitä sänkyyn. Koirassa oleva punkki siirtyy helposti petivaatteiden kautta ihmiseen.
  • Pidä punkkipihdit mukana kesäreissussa ja mökillä. Ihossa olevat punkit tulee poistaa mahdollisimman nopeasti.

Punkin purema

Punkin purema on usein kivuton ja huomaamaton, eikä sitä välttämättä huomaa punkin purressa tai lainkaan. Erityisesti nymfit ja aikuiset punkit purevat ihmisiä, ja suurin osa ihmisten tartunnoista on nymfien puremasta. Nymfien pieni koko vaikeuttaa punkin pureman huomaamista.

Usein pistäessään punkit kiinnittyvät ihoon imukärsän avulla, joten punkin pureman voi huomata siitä, että punkki on kiinni ihossa. Punkki voi pysyä paikallaan päiviä tai jopa yli viikon.

Punkki voi kuitenkin itse irrottautua ihosta, joten infektion voi saada myös ilman, että huomaa punkin olleen kiinni ihossa. Usein punkit purevat lapsilla ylävartaloon tai jalkoihin. Pienillä lapsilla punkin purema voi usein olla niskassa tai päässä. 

Miltä punkin purema näyttää?

Punkin purema ja siitä aiheutuva jälki on usein oireeton ja voi jäädä huomaamatta. Puremakohtaan voi kuitenkin muodostua samankaltaista punoitusta, kuin hyönteisten puremista.

Vaikka puremakohta olisi aluksi oireeton, sitä ja omaa oloa kannattaa seurata muutamien päivien ajan. Lähes jokaisella henkilöllä muodostuu rengasmainen ja punoittava ihottuma puutiaisen puremakohtaan.

Ihottumasta käytetään termiä erythema migrans, joka on suomeksi vaeltava punoitus. Punkin puremakohtaan muodostuva rengasmainen, yli 5 cm läpimittainen punoitus tai laajentuva punoitus ja ihottuma ovat merkki varhaisvaiheen borreliainfektiosta.

Toisinaan punoitus voi olla epämääräinen tai sen sijaan ensioireina voi olla lihas- ja nivelsärkyä tai sairauden tunnetta.

Mitä tehdä, jos punkki on purrut?

Punkki on poistettava mahdollisimman nopeasti siihen tarkoitetuilla punkkipinseteillä tai punkkilassolla. Mitä nopeammin punkki poistetaan, sitä pienempi riski on saada puutiaisen levittämiä tartuntatauteja.

Borrelioosissa tartunnan aiheuttavan bakteerin siirtyminen punkista ihmiseen kestää yleensä 1−2 vuorokautta. Sen sijaan TBE-virus tarttuu jo muutamassa minuutissa, eli käytännössä lähes heti, kun virusta kantava punkki on purrut.

Tämän seurauksena punkkisyynistä ei välttämättä ole apua puutiaisaivotulehdukselta suojautumisessa. Sama punkki voi kantaa sekä borreliabakteeria että TBE-virusta.

Punkin purema ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että on saanut jonkin taudin. Kaikki punkit eivät kanna borreliabakteeria tai puutiaisaivokuumevirusta.

Punkki ihossa – miten poistaa punkki iholta?

Puutiaisen poisto ihosta tulisi tehdä mahdollisimman pian sen jälkeen, kun vartalosta on löytynyt ihoon kiinnittynyt puutiainen. Puutiainen voi levittää tartuntatauteja hyvinkin nopeasti.

Punkki voidaan poistaa punkin poistoon tarkoitetuilla pinseteillä (punkkipinsetit) tai punkkilassolla.

Näin poistat punkin ihosta oikeaoppisesti:

  • tartu punkista kiinni pinseteillä tai punkkilassolla mahdollisimman läheltä ihoa
  • vedä punkkia suoraan ihosta ylöspäin hitaasti ja varovasti desinfioi puremakohta desinfiointiaineella tai saippualla ja vedellä
  • jos punkki ei irtoa kokonaan, odota muutama päivä
  • poista punkin jäänteet pinseteillä tai desinfioidulla neulalla
  • seuraa puremakohtaa muutaman viikon ajan

Milloin lääkäriin jos huomaa punkin purreen?

Punkin pureman tunnistaminen ja oikea-aikainen hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä TBE-rokote ei suojaa puutiaisten levittämältä borrelioosilta.

Lääkäriin on hyvä hakeutua pikimmiten, jos punkin pureman jälkeen:

  • ihossa näkyy vielä viikon kuluttua puremasta läpimitaltaan yli viiden sentin ihottuma punkin puremakohdassa
  • puremakohtaan ilmestyy kasvavia ihottumia vielä muutaman viikon kuluttua puremasta

Borrelioosi eli Lymen tauti

Borrelioosi (Lymen tauti, Lymen borrelioosi) on tartuntatauti, jota levittävät hämähäkkieläimiin kuuluvat puutiainen (ixodes ricinus) ja taigapunkki (ixodes persulcatus).

Borrelioosi on seurausta bakteerin (Borrelia burgdorferi) aiheuttamasta tulehduksesta. Bakteerin alkuperäinen lähde on pienet jyrsijät, joista se leviää ensin puutiaiseen ja sitten puutiaisen pureman kautta ihmiseen.

Lymen tauti -termi viittaa Yhdysvalloissa sijaitsevaan Lymen kaupunkiin. Kaupungissa havaittiin 1970-luvulla sekä lapsilla että aikuisilla taudintapauksia, joiden oireita olivat niveltulehdukset ja ihottuma.

Tutkijat havaitsivat, että valtaosaa tapauksia edelsi erythema migrans -ihottuma. Tänä päivänä borrelioosi on Euroopan ja Yhdysvaltojen yleisin puutiaisten levittämä zoonoosi.

Zoonoosi on tartuntatauti, joka voi tarttua eläimestä ihmiseen tai ihmisestä eläimeen. Borrelioosin itämisaika on punkin puremasta ensimmäisiin oireisiin noin 3–30 vuorokautta.

Borrelioosin oireet — miten borrelioosi oireilee?

Borrelioosin oireet ilmenevät, jos puutiainen ehtii tartuttamaan Borrelia burgdorferi -bakteerin ihmiseen. Bakteeri siirtyy ihmiseen yleensä, kun puutiainen on ollut ihossa kiinni noin vuorokauden.

Borrelioosin ensivaiheen oire on laajeneva ja punoittava ihottuma eli erythema migrans (vaeltava punoitus). Ihottuma muodostuu puutiaisen pureman kohdalle, laajenee ulospäin rengasmaisesti ja häviää lopulta muutamassa viikossa.

Borrelioosin varhaisvaiheessa voi ilmetä myös flunssan kaltaisia oireita, kuten kuumetta, väsymystä, päänsärkyä ja lihassärkyä.

Joskus oireena voi olla myös ihomuutoksia, jotka voivat näkyä esimerkiksi ihottumana, punoituksena tai sinertävän punaisena kyhmynä.

Etenkin lapsilla voi joskus myös toispuoleista kasvohalvausta. Hoitamattomana borrelioosi voi aiheuttaa erilaisia komplikaatioita, kuten hermosto- ja sydänoireita.

Borrelioosin diagnosointi

Borrelioosi todetaan lääkärin vastaanotolla potilaan oireiden ja haastattelun sekä laboratoriokokeiden perusteella. Useimmissa tapauksissa potilas on tietoinen punkin puremasta.

Kun potilaalla esiintyy borrelioosiin liittyvää erythema migrans -ihottumaa, borrelioosin mahdollisuutta lähdetään tutkimaan ja hoitamaan ilman muita altistusta tai oireita.

Varaa aika borrelioosin hoitoon

Borrelioositesti

Borrelioosi voidaan todeta borreliabakteerin IgG-luokan vasta-ainetestillä. Kun borreliabakteeria kantava puutiainen puree ihmistä, ihmisen immuunipuolustusjärjestelmä alkaa tuottamaan vasta-aineita bakteeria vastaan.

Jos elimistöstä löytyy borreliabakteerin vasta-aineita, potilaalla voidaan diagnosoida tuore tai aikaisemmin sairastettu borrelioosi. Borrelioosi voidaan osoittaa vasta-ainetestillä vasta noin kuukauden päästä puutiaisen puremasta.

Tämä johtuu siitä, että elimistöön muodostuu riittävästi vasta-aineita testiä varten noin 3–4 viikon kuluessa. Yleensä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Borrelioositestin luotettavuus kasvaa siinä vaiheessa, kun potilaalla esiintyy borrelioosin myöhäisoireita.

Infektiolääkäri voi määrätä myös muita, harvemmin käytettyjä laboratoriokokeita epäselvissä tilanteissa.

Borrelioosin hoito

Borrelioosia hoidetaan antibiooteilla tilanteen mukaan joko lyhyemmällä tai pidemmällä antibioottikuurilla. Yleissisätautilääkäri tai infektiolääkäri toteaa borrelioosin ja päättää, mikä antibiootti ja missä muodossa soveltuu taudin hoidoksi.

Borrelioosin hoito on tärkeää, sillä tauti voi johtaa hoitamattomana erilaisiin komplikaatioihin ja aiheuttaa esimerkiksi hermosto- ja sydänoireita. Jos potilaalla esiintyy borrelioosiin liittyvää erythema migrans -ihottumaa, lähdetään taudin mahdollisuutta tutkimaan ja hoitamaan ilman muita oireita tai altistusta.

Miten borrelioosilta voi suojautua?

Punkin pureman tunnistaminen ja oikea-aikainen hoitaminen on ensiarvoisen tärkeää, sillä TBE-rokote ei suojaa punkkien levittämältä borrelioosilta.

Borrelioosin ehkäisyssä tärkeää on peittävä pukeutuminen ja oman kehon sekä kotieläinten tarkastaminen punkkien varalta päivittäin. Borrelioosilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaisiin vaatteisiin luonnossa liikkuessa.

Heinikossa tai maastossa kannattaa käyttää myös varrellisia saappaita tai pitää sukkia lahkeiden päällä. Pitkähihaiset vaatteet estävät puutiaisen pääsyn iholle asti.

Vaaleiden vaatteiden käyttäminen puolestaan helpottaa punkkien havaitsemista. Punkkeja vastaan on olemassa myös punkkikarkotetta, jota laitetaan paljaaksi jääville ihoalueille.

Iho on hyvä tarkistaa punkeilta päivittäin, kun ulkoillaan punkkien riskialueilla.

Puutiaisaivotulehdus (TBE, puutiaisaivokuume)

Puutiaisaivotulehdus (TBE, tick borne encephalitis) on puutiaisen levittämä virusinfektio.

Puutiaisaivotulehdus tunnetaan myös nimellä puutiaisaivokuume ja entisellä nimellä Kumlingen tauti. Puutiaisaivotulehdus tarttuu ihmiseen virusta kantavan puutiaisen pureman välityksellä.

Punkit voivat levittää virusta kaikissa elinkaaren vaiheissa, myös toukka- ja nymfivaiheissa, jolloin purema voi olla niin pieni, ettei sitä havaita. Puutiaisaivokuume on yleistynyt Suomessa jatkuvasti. Suomessa on viime vuosina todettu 60-90 tapausta vuodessa.

Puutiaisaivokuumeen oireet

Puutiaisaivokuumeen oireet alkavat usein vasta 4−28 vuorokauden kuluttua puutiaisen pureman jälkeen. Virus on usein oireeton ja vain 10–30 prosentilla tartunnan saaneista henkilöistä ilmenee oireita.

Puutiaisaivokuumeen oireet etenevät kahdessa vaiheessa. Ensimmäisen vaiheen oireet ilmenevät lievänä kuumeena ja yleisoireina, kuten päänsärkynä ja nivelkipuina. Oireet kestävät noin viikon, minkä jälkeen suurin osa sairastuneista parantuu kokonaan.

Kerran sairastettu puutiaisaivotulehdus antaa immuniteetin TBE-virusta vastaan. Noin 30 prosentilla sairastuneista henkilöistä ensimmäisen vaiheen oireet johtavat aivotulehdukseen.

Esiintyvyys

Puutiaiset ovat levinneet Suomessa etenkin rannikkoalueille ja saaristoon. Puutiaisaivotulehdusta esiintyy Suomessa erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa.

Suomen lisäksi puutiaisaivotulehdusta esiintyy myös muun muassa Baltian maissa, Sveitsissä ja Etelä-Saksassa. Tämän vuoksi suositeltavat rokotteet tulee tarkistaa myös ennen mahdollisia ulkomaanmatkoja.

Puutiaisaivotulehduksen riskialueet

Puutiaisaivotulehduksen riskialueita ovat eritoten rannikkoseudut ja saaristo. Puutiaisaivotulehdusta on tavattu erityisesti Ahvenanmaalla ja Turun saaristossa sekä esimerkiksi Kokkolassa, Simossa ja Lappeenrannassa.

TBE-riski on todellinen myös suomalaisten suosimissa matkakohteissa Virossa ja muissa Baltian maissa sekä laajoilla alueilla Keski-Euroopassa. Kesäloman viettoon suuntaavien olisi hyvä tarkistaa, kuuluuko matkakohde TBE:n riskialueisiin.

Puutiaisaivotulehdusta kantavat punkit ovat riesana muissakin suosituissa matkakohteissa kuten:

  • Saksassa
  • Itävallassa
  • Unkarissa
  • Slovakiassa
  • Puolassa
  • Tsekeissä
  • Sloveniassa
  • Kroatiassa

Puutiaisaivokuume on tarttunut Baltian ja Keski-Euroopan maissa punkkien lisäksi pastöroimattoman maidon välityksellä.

Puutiaisaivotulehdukselta suojautuminen

Puutiaisaivotulehdukselta voi suojautua ottamalla TBE-rokotteen eli punkkirokotteen. Rokote ei suojaa punkeilta, vaan nimensä mukaisesti TBE:ltä eli puutiaisaivokuumeelta. Rokote ei siis suojaa borrelioosilta eikä estä punkkeja puremasta.

”Punkkirokote” eli TBE-rokote

Punkkirokote, eli viralliselta nimeltään TBE-rokote, suojaa puutiaisten levittämältä puutiaisaivokuumeelta eli TBE-virukselta. Yleisesti käytetty nimitys punkkirokote on harhaanjohtava, sillä rokote ei suojaa punkkien puremilta tai muilta niiden levittämiltä taudeilta, kuin puutiaisaivotulehdukselta.
TBE-rokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan maksuttomana tietyillä riskialueilla asuville. Myös muiden, pidempiä aikoja riskialueilla oleskelevien ja luonnossa liikkuvien, kannattaa harkita rokottautumista. 

Voit varata ajan myös koko perheen rokottamista varten. Yhdellä vastaanottoajalla voidaan rokottaa kaksi perheenjäsentä. Varaa kaksi aikaa, jos rokotettavia on 3-5 tai kolme aikaa, jos rokotettavia on 6-7. Ilmoita rokotettavien henkilötiedot ajanvarauksen yhteydessä, niin rokotuskäynti sujuu ripeästi.

TBE-rokote – tehosteet

TBE-perusrokotesarjaan kuuluu kolme rokotetta. Ensimmäinen rokote suojaa noin 40−50 % ja toisen jälkeen suoja on jo 97−98 %. Kolmen rokotteen sarja antaa suojan kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen suojaa tulisi tehostaa aina 3−5 vuoden välein. 

Punkkirokotteen perussarja ja tehosteet tulisi ottaa seuraavasti:

  • Toinen annos n. 1 kk ensimmäisen pistoksen jälkeen
  • Kolmas annos 5−12 tai 9−12 kk toisen annoksen jälkeen valmisteesta riippuen
  • Kolmannen annoksen jälkeen suojaa tulisi tehostaa 3−5 vuoden välein

Tehosteiden ottaminen ajallaan on tärkeää suojan ylläpitämisen vuoksi.

Punkkirokotteen hinta

Punkkirokotteen hinta on 68,10 € / yksi rokotuskäynti. Hinta rokotuskäyntiä kohden on kokonaishinta, joka sisältää rokotteen (Encepur tai Ticovac), pistoksen ja palvelumaksun.

Milloin TBE-rokote kannattaa ottaa?

Puutiaisaivokuumeelta suojaava TBE-rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen punkkikauden alkua, jotta ehtii ottaa rokotetehosteet ja suoja on mahdollisimman hyvä punkkikaudella. Punkkikausi alkaa Suomessa jopa helmi-maaliskuussa lumettomina vuosina. TBE-rokote kannattaakin ottaa mieluiten jo kylmänä kautena ennen punkkien aktivoitumista. Borrelioosia ja TBE:tä havaitaan eniten elokuussa, mutta punkkeja esiintyy lämpötilan noustessa päivällä yli viiden asteen.

Punkkien levinneisyys Suomessa

Punkkien levinneisyys ulottuu Suomessa lähes koko maahan aivan pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Eniten punkkeja esiintyy rannikkoseuduilla ja saaristossa. Ilmastonmuutoksen arvellaan vaikuttaneen siihen, että punkkien määrä on kasvanut Suomessa ja Euroopassa runsaasti.

Punkki ihossa – miten poistaa punkki iholta?

Punkki tulisi poistaa ihosta mahdollisimman nopeasti sen huomaamisen jälkeen, koska se voi tartuttaa tauteja jo hyvin nopeasti. Punkki kannattaa poistaa punkkilassolla tai kapeakärkisillä punkkipinseteillä.

Näin poistat punkin oikein:

  1. Tartu punkista mahdollisimman läheltä ihoa.
  2. Vedä punkkia suoraan ihosta ylöspäin hitaasti ja varovasti. 
  3. Desinfioi puremakohta desinfiointiaineella tai saippualla ja vedellä. 
  4. Jos punkki ei irtoa kokonaan, odota muutama päivä. Poista punkin jäänteet pinseteillä tai desinfioidulla neulalla.
  5. Seuraa puremakohtaa muutaman viikon ajan. 

Jos punkin puremasta jää iholle rinkulamainen, läpimitaltaan yli 5 cm jälki, iholle ilmestyy muuten ihottumaa vielä muutaman viikon kuluttua puremasta tai sinulle ilmaantuu muita oireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. 

Näin poistat punkin

Näin suojaudut punkkien levittämiltä taudeilta

Punkit ja borrelioosi

Punkeilta ja niiden syljestä tarttuvalta borrelioosilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaisiin vaatteisiin luonnossa liikkuessa. Heinikossa tai maastossa kannattaa käyttää myös varrellisia saappaita tai pitää sukkia lahkeiden päällä. Pitkähihaiset vaatteet estävät punkin pääsyn iholle asti. Vaaleista vaatteista punkit on helpompi havaita. Punkkeja vastaan on olemassa myös punkkikarkotetta, jota laitetaan paljaaksi jääville alueille. 

Tarkista iho punkeilta päivittäin, kun ulkoilet punkkialueilla. Punkit purevat lapsia usein ylävartaloon. Punkit voivat kuitenkin kiinnittyä myös päänahkaan tai korvantauksiin, joten on tärkeää käydä läpi koko keho päästä varpaisiin niiden varalta.
Punkkiaikana on hyvä pitää myös punkkipinsetit lähettyvillä, jotta mahdolliset punkit saadaan irrotettua mahdollisimman nopeasti ihosta. Mitä nopeammin punkki saadaan poistettua, sitä epätodennäköisempää on tartunnan saaminen. 

Puutiaisaivokuume

Puutiaisaivokuumeelta, eli TBE:ltä, voi suojautua rokotteella muun punkeilta suojautumisen lisäksi. Puutiaisrokote ei suojaa punkkien puremilta eikä borrelioosilta, mutta ehkäisee TBE-viruksen tarttumista, eli puutiaisaivotulehdukseen sairastumista.

Muistilista punkkikauteen

Muista nämä, kun punkkikausi alkaa keväällä:

  • Ota selvää oleskelualueesi punkkitilanteesta. Riskialueilla oleskelevien kannattaa suojautua TBE-rokotteella.
  • Pukeudu luonnossa liikkuessasi pitkähihaisiin vaatteisiin ja maastossa pitkävartisiin kenkiin. Vaaleista vaatteista punkin erottaa helpommin.
  • Tee punkkisyyni päivittäin. Muista myös päänahka ja korvantaukset!
  • Tutki lemmikkieläimesi päivittäin, äläkä päästä niitä sänkyyn. Jos esim. koiralla on punkki, se siirtyy helposti petivaatteiden kautta ihmiseen.
  • Pidä punkkipihdit mukana kesäreissussa ja mökillä. Ihossa olevat punkit tulee poistaa mahdollisimman nopeasti!

Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: