Likinäköisyys eli myopia sumentaa kaukonäköä

8.10.2025

Likinäköisyys eli myopia on yleinen silmän taittovirhe, jossa silmä näkee lähelle tarkasti, mutta kaukana olevat kohteet näyttävät sumeilta. Likinäköinen silmä taittaa valoa liikaa tai se on rakenteeltaan liian pitkä, jolloin valo ei tarkennu verkkokalvolle vaan sen eteen.

Likinäköisyys on yleistynyt viime vuosikymmeninä merkittävästi erityisesti lapsilla ja nuorilla. Runsas Näyttöpäätetyöskentely voi lisätä sen kehittymisen riskiä. Likinäköisyys alkaa yleensä lapsuudessa ja voi voimistua nuoruusvuorien ajan. Jos huomaat muutoksia näössäsi, on hyvä hakeutua näöntarkastukseen. Terveystalon silmälääkärit tekevät kattavia näöntutkimuksia ja määräävät tarvittaessa silmälasi- tai piilolinssireseptejä.

Sisällysluettelo

Likinäköisyyden oireet

Likinäköisyys voi kehittyä vähitellen, jolloin oireet jäävät helposti huomaamatta. Ensimmäisiä merkkejä likinäköisyydestä ovat usein vaikeus nähdä tarkasti kaukana olevia kohteita, kuten tienviittoja tai luokkahuoneen liitutaulua. 

Tyypillisiä oireita likinäköiselle ovat: 

  • kaukonäön sumeus
  • tarve siristellä nähdäkseen tarkasti kauas
  • silmien rasittuminen, etenkin katsoessa kauas pitkään
  • päänsärky tai silmien väsymys, etenkin iltaisin 

Likinäköisyyttä esiintyy usein samanaikaisesti hajataitteisuuden kanssa, mikä voi heikentää näöntarkkuutta entisestään. 

Mistä likinäköisyys johtuu?

Likinäköisyyden aiheuttaa silmän rakenteellinen poikkeama: silmämuna on suhteessa taittovoimaan liian pitkä tai silmän taittavat osat (sarveiskalvo ja mykiö) taittavat valoa liikaa. Tällöin katsottavan kohteen kuva muodostuu verkkokalvon etupuolelle eikä sen pinnalle, mikä aiheuttaa kaukonäön sumentumisen. 

Likinäköisyydelle voi altistaa muun muassa: 

  • perinnöllisyys, sillä vanhempien likinäköisyys lisää lapsen taittovirheen riskiä
  • pitkäaikainen lähityöskentely, lukeminen, ja ruutuajan määrä
  • vähäinen ulkoilu ja luonnonvalolle altistuminen
  • nopeasti etenevät nuoruuden kasvuvaiheet 

Likinäköisyyttä voi esiintyä missä iässä tahansa, mutta se kehittyy yleisimmin kouluiässä ja voi edetä aikuisuuteen saakka. 

Likinäköisyyden kehittyminen ja seuranta

Likinäköisyyden kehitys alkaa yleensä lapsuudessa ja voimistuu lapsen varttuessa. Taittovirheen eteneminen voi pysähtyä nuoruusiässä, mutta joillain se jatkuu vielä aikuisena. 

Säännöllinen näöntarkastus on tärkeää erityisesti likinäköisille lapsille ja nuorille, sillä voimakas tai nopeasti etenevä likinäköisyys voi lisätä riskiä myöhemmille silmän vaivoille, kuten verkkokalvon rappeumalle tai irtaumalle 

Likinäköisyyden toteaminen

Likinäköisyys todetaan silmälääkärin tekemässä näöntutkimuksessa, jossa määritellään näön tarkkuus ja silmän terveydentila kartoitetaan perusteellisesti. Tutkimuksessa selviää, miten hyvin silmä näkee eri etäisyyksille ja kuinka voimakas taittovirhe on. 

Silmälääkärin tutkimuksissa silmän taittovoima voidaan mitata ns. Autorefraktometrilla tai skiaskopialla. Näiden tutkimusten avulla määritetään sopivat silmälasit koekehysten tai foropterin avulla. Lähinäkö tutkitaan lähitestitaululla ja tarvittava lähilisän määrä mitataan. 

Likinäköisyyden hoito

Likinäköisyys on helposti ja tehokkaasti korjattavissa. Hoitomenetelmät ja korjaavat toimenpiteet valitaan silmälääkärin kanssa yksilöllisesti taittovirheen voimakkuuden, oireiden, oman mieltymyksen, iän ja elämäntavan perusteella. 

Yleisimmin likinäkö korjataan miinuslaseilla tai -piilolinsseillä, joiden vahvuus riippuu taittovirheen voimakkuudesta. Linssien vahvuudet voivat ajansaatossa tarvita päivitystä, sillä näkö muuttuu usein vuosien kuluessa. Taittovirheiden muutokset kannattaa tarkistaa säännöllisesti näöntutkimuksessa. 

Likinäköisyys voidaan korjata myös pysyvästi silmäleikkauksella. Nuorempien likinäköisyyttä harvemmin korjataan kirurgisesti, sillä näkö vakiintuu vasta täysi-ikäisenä.  

Likinäköisyyden etenemisen hidastamiseen voidaan harkita hoidoksi silmätippoja. Näille tipoille on myös Suomessa myönnetty myyntilupa. Hoitona voidaan harkita matalapitoista atropiinitippaa. Hoidon tavoitteena on hidastaa silmän pituusmitan kasvua. 

Milloin näöntutkimukseen?

Näöntutkimukseen on syytä hakeutua, jos: 

  • kaukonäkösi on sumea tai näkeminen vaatii siristelyä
  • kärsit silmien rasituksesta johtuvasta päänsärystä
  • edellisestä näöntutkimuksesta on kulunut useita vuosia 

Likinäköisyyden tunnistaminen ja oikeanlainen korjaus helpottavat arkea, lisäävät jaksamista ja vähentävät silmien kuormitusta. 


Säännöllinen näöntarkastus auttaa löytämään taittovirheet ja ehkäisee silmien rasittumista. Oireiden ilmaantuessa on hyvä hakeutua tutkimuksiin Terveystalossa autamme näön hyvinvointiin liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti. 

Varaa aika silmälääkärille

Asiantuntija
Matti Seppänen

Silmätautien erikoislääkäri, Ylilääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi silmäsairauksien erikoislääkäri ja ylilääkäri Matti Seppänen.