Kaukonäköisyys eli hyperopia sumentaa lähinäköä
8.10.2025
Kaukonäköisyys eli hyperopia on silmän taittovirhe, jossa katse tarkentuu helpommin kaukana oleviin kuin lähellä oleviin kohteisiin. Lähinäkö voi tuntua sumealta, erityisesti näön tarkkuutta vaativissa tehtävissä, kuten lukiessa, kirjoittaessa tai tietokonetta käyttäessä. Taittovirhe johtuu useimmiten silmän rakenteesta: silmä voi olla hieman liian lyhyt tai sen taittovoima liian heikko, jolloin valo ei tarkennu verkkokalvolle vaan sen taakse.
Kaukonäkö on yleinen näkövirhe, jonka oireet voivat vaihdella lievistä näköhäiriöistä selkeään näön epäselvyyteen ja silmien rasittumiseen. Jos huomaat muutoksia näössäsi, on hyvä hakeutua näöntarkastukseen. Terveystalon silmälääkärit tekevät kattavia näöntutkimuksia ja määräävät tarvittaessa silmälasi- tai piilolinssireseptejä.
Sisällysluettelo
Kaukonäköisyyden oireet
Moni ei välttämättä huomaa lievää kaukonäköisyyttä, etenkin jos silmän mukautumiskyky kompensoi taittovirhettä tehokkaasti. Oireita alkaa kuitenkin usein ilmetä, kun silmä rasittuu toistuvasti tai mukautumiskyky heikkenee iän myötä. Lievä kaukonäköisyys tulee aikuisiällä usein esiin siinä vaiheessa kun ikänäköisyys (ns. Presbyopia) alkaa kehittyä.
Tyypillisiä oireita ovat:
- Lähinäön ja kaukonäön sumeus tai epätarkkuus
- kirjojen, puhelimen tai tietokoneruudun tekstin hahmottamisen vaikeus
- silmien rasittuminen lukiessa tai muussa silmän tarkkuutta vaativassa toimessa
- päänsärky erityisesti otsan ja ohimoiden alueella
- silmien kirvely, vetistely tai kuivuuden tunne
- tarve siristellä lukiessa tai muussa silmän tarkkuutta vaativassa toimessa
Lapsilla kaukonäköisyys voi ilmetä keskittymisen vaikeutena koulutehtävissä, lukemisen välttelynä tai silmien siristelynä sekä usein myös päänsärkynä. Joskus se voi johtaa myös karsastukseen, joka edellyttää silmälääkärin arviota.
Mistä kaukonäköisyys johtuu?
Kaukonäköisyys johtuu silmän taittovoiman ja pituuden epäsuhdasta. Yleisin syy on, että silmämuna on hieman normaalia lyhyempi tai silmän taittavat osat (sarveiskalvo ja mykiö) eivät taita valoa oikeaan kohtaan silmän verkkokalvolla.
Kaukotaitteisuuden seurauksena katseltavan kohteen kuva ei tarkennu suoraan verkkokalvolle, vaan sen taakse. Täten lähellä olevat kohteet näyttävät sumeilta, erityisesti kun silmä ei enää jaksa korjata tilannetta omin voimin.
Kaukonäköisyyden kehittyminen ja ikä
- Lapsilla kaukonäköisyys on usein luonnollinen osa silmän kehitystä, sillä pienillä lapsilla silmän pituuskasvu on vielä kesken. Lapsen luontainen kaukonäköisyys korjaantuu yleensä iän myötä silmän kasvaessa normaaliin mittaan.
- Nuorilla aikuisilla kaukotaittoisuuden oireita ei välttämättä huomaa, sillä nuoren silmä pystyy yleensä mukautumaan tehokkaasti taittovirheeseen.
- Aikuisilla ja iäkkäillä silmän kyky tarkentaa heikkenee luonnostaan. Tällöin myös piilevä kaukonäköisyys voi alkaa oireilla, erityisesti lähelle katsottaessa.
- Yli 40-vuotiailla oireita voi olla vaikea erottaa ikänäöstä (presbyopia), joka oireilee kaukotaitteisuuden tavoin. Nämä kaksi taittovirhettä voivat myös esiintyä samanaikaisesti.
Kaukonäköisyyden toteaminen
Kaukonäköisyys todetaan silmälääkärin tekemässä näöntutkimuksessa, jossa määritellään näön tarkkuus ja silmän terveydentila kartoitetaan perusteellisesti. Tutkimuksessa selviää, miten hyvin silmä näkee eri etäisyyksille ja kuinka voimakas taittovirhe on.
Silmälääkärin tutkimuksissa silmän taittovoima voidaan mitata ns. Autorefraktometrilla tai skiaskopialla. Näiden tutkimusten avulla määritetään sopivat silmälasit koekehysten tai foropterin avulla. Lähinäkö tutkitaan lähitestitaululla ja tarvittava lähilisän määrä mitataan.
Kaukonäköisyyden hoito
Kaukonäköisyys on helposti ja tehokkaasti korjattavissa. Hoitomenetelmät ja korjaavat toimenpiteet valitaan silmälääkärin kanssa yksilöllisesti taittovirheen voimakkuuden, oireiden, oman mieltymyksen, iän ja elämäntavan perusteella.
Yleisimmin kaukonäkö korjataan pluslaseilla tai -piilolinsseillä, joiden vahvuus riippuu taittovirheen voimakkuudesta. Linssien vahvuudet voivat ajansaatossa tarvita päivitystä, sillä näkö muuttuu usein vuosien kuluessa. Taittovirheiden muutokset kannattaa tarkistaa säännöllisesti näöntutkimuksessa.
Kaukonäköisyys voidaan korjata myös pysyvästi silmäleikkauksella. Nuorempien kaukonäköisyys korjataan useimmin laserleikkauksella, mutta taittovirheen ollessa voimakas, se voidaan korjata myös silmän sisäisellä piilolinssillä ICL-leikkauksessa. Kaukonäköisyyttä voidaan hoitaa myös linssileikkauksella tai kaihileikkauksen yhteydessä silmään asetettavan keinomykiön avulla
Milloin näöntutkimukseen?
Näöntutkimukseen on syytä hakeutua, jos:
- näkö tuntuu epätarkalta, erityisesti lähietäisyydellä
- lukeminen, puhelimen käyttö tai näyttöpäätetyöskentely aiheuttaa päänsärkyä
- silmät rasittuvat helposti tai tuntuvat kuivilta
- joudut siristelemään lukiessasi
Terveystalossa näöntutkimuksen tekevät kokeneet silmälääkärit. Saat tarvittaessa suosituksen silmälaseista, piilolinsseistä tai leikkausarviosta.
Säännöllinen näöntarkastus auttaa löytämään taittovirheet ja ehkäisee silmien rasittumista. Oireiden ilmaantuessa on hyvä hakeutua tutkimuksiin – Terveystalossa autamme näön hyvinvointiin liittyvissä asioissa luotettavasti ja asiantuntevasti.
Silmätautien erikoislääkäri, Ylilääkäri
Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi silmäsairauksien erikoislääkäri ja ylilääkäri Matti Seppänen.