Jodi on elimistölle välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhasen hormonituotantoon

Jodi on elimistölle välttämätön ravintoaine, jota tarvitaan kilpirauhasen hormonituotantoon

Jodi on ravintoaine, joka toimii kilpirauhashormonien rakenneosana. Kilpirauhashormonit turvaavat keskushermoston normaalin kasvun ja säätelevät aineenvaihduntaa. Tässä tietopaketissa kerrotaan, mistä jodia saa ja mitkä ovat sen saantisuositukset. Saat myös tietoa jodin puutoksen ja liikasaannin oireista sekä siitä, miten sinun tulee toimia, jos epäilet itselläsi kilpirauhasen toimintahäiriötä.

Sisällysluettelo

Jodi on välttämätön ravintoaine, jota elimistö tarvitsee kilpirauhashormonin valmistamiseen. Kilpirauhasen normaali toiminta edellyttää riittävää jodin saantia ravinnosta.

Kilpirauhasen toimintahäiriötä epäillessäsi voit varata ajan kilpirauhasen tutkimuspaketin näytteenottoon, johon ei tarvita lääkärin lähetettä.

Kilpirauhasen tutkimuspaketti sisältää aivolisäkkeen tuottaman tyreotropiini (S-TSH) -hormonin pitoisuusmittauksen sekä kilpirauhasen tuottaman vapaan tyroksiinin (S-T4-V) -hormonin pitoisuusmittauksen.

Mitä on jodi?

Jodi on ihmiselle välttämätön ravintoaine, joka ylläpitää elimistön kasvua ja kehitystä. Jodi toimii kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroonin, rakenneosana. Kilpirauhashormonit auttavat keskushermoston normaalissa kasvussa ja kehityksessä sekä aineenvaihdunnan säätelyssä.

Maailmanlaajuisesti jodin riittämätön saanti on suuri ravitsemuksellinen ongelma, mutta Suomessa jodin saanti on parantunut jodioidun ruokasuolan käytön myötä. Suolan käytössä on kuitenkin hyvä muistaa viiden gramman päivittäinen saantisuositus. Jotta suolaa ei tule käytettyä liikaa, on jodin saannin turvaamiseksi hyvä käyttää luontaisia, suolattomia, jodin lähteitä.

Pitkäaikainen ja riittämätön jodin puute aiheuttaa lapsilla kehityksen ja kasvun häiriöitä. Aikuisella jodin puute voi ilmetä suurentuneena kilpirauhasena eli struumana. Myös liiallinen jodin saanti häiritsee kilpirauhasen toimintaa. Jodin liiallinen saanti voi niin ikään aiheuttaa struumaa sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa eli hypotyreoosia tai liikatoimintaa eli hypertyreoosia. Aikuisten ei tule saada jodia yli 600 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Jodin lähteet − mistä ihminen saa jodia?

Jodin saantisuositus on aikuisella 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jodia saadaan yleisimmin jodioidusta ruokasuolasta, maitotuotteista, jodilla täydennetyistä kasvimaitotuotteista, kalasta ja äyriäisistä. Monien ruoka-aineiden jodipitoisuus on verrattain pieni, mutta maaperän jodipitoisuus ja elintarvikkeiden käsittely vaikuttavat niiden jodipitoisuuteen. Esimerkiksi viljatuotteet, joihin on lisätty jodioitua suolaa, ovat hyviä jodin lähteitä.

Myös merilevävalmisteet sisältävät jodia, mutta niiden jodipitoisuudet voivat vaihdella paljonkin. Merilevistä on mitattu myös korkeita raskasmetallipitoisuuksia. Tästä syystä alle kuusivuotiaiden lasten tai raskaana olevien tai imettävien aikuisten ei tule käyttää merilevävalmisteita silloin, jos niiden jodipitoisuus ei ole tiedossa tai raskasmetallipitoisuudet ovat korkealla.

Jodin pääasialliset lähteet ovat:

  • maito ja maitotuotteet
  • kala
  • kananmuna
  • jodioitu ruokasuola
  • viljatuotteet, joiden valmistuksessa käytetään jodioitua suolaa

Kasvisruokavalio ja jodin riittävä saanti 

Jodin riittävästä saannista huolehtiminen on erityisen tärkeää vegaaneille, koska he eivät käytä maitotuotteita, kalaa tai kananmunaa. Myös kasvissyöjien ja maidotonta ruokavaliota noudattavien kannattaa varmistaa riittävä jodin saanti. Tämän voi varmistaa käyttämällä jodilla täydennettyjä kasvimaitotuotteita tai ottamalla jodia lisäravinteena purkista. Ravintolisänä jodia voidaan käyttää suositeltavaa päivittäistä saantia vastaavaa määrää, joka on aikuisella 150 mikrogrammaa.

Tasapainoisen ja terveellisen ruokavalion koostaminen voi olla joskus haastavaa. Erityisesti kasvissyöjän tai vegaanisen elämäntavan alkutaipaleella ruokavalio voi jäädä liian yksipuoliseksi, jolloin elimistölle tärkeät rakennusaiheet jäävät saamatta. Ammattitaitoiset ravitsemusterapeuttimme auttavat sinua onnistuneen kasvisruokavalion suunnittelussa silloin, jos kaipaat lisäapua.

Jodi − saantisuositus

Jodin tarve on aikuisella keskimäärin 150 mikrogrammaa vuorokaudessa. Jodin saantisuositus vaihtelee hieman eri ihmisten välillä muun muassa iän ja sukupuolen mukaan.

Jodin saantisuositus vuorokaudessa mikrogrammoina (µg)

6 -11 kuukauden ikäiset 50
12−23 kuukauden ikäiset 70
2−5-vuotiaat 90
6−9-vuotiaat 120
10−75-vuotiaat 150
yli 75−vuotiaat 150
Raskaana olevat 175
Imettävät 200



 
 
 
 
 
 

Jodin puutosoireet

Pitkäaikainen jodin puute aiheuttaa häiriöitä kehityksessä, kasvussa ja elimistön toiminnassa. Riittämätön jodin saanti voi johtaa sikiön kasvuhäiriöihin ja kasvavan lapsen älyllisen kehityksen ongelmiin. Aikuisella jodin puutosoireet voivat johtaa kilpirauhasen suurentumiseen eli struumaan.

Mitä jodin yliannostus aiheuttaa?

Jodin liikasaanti voi häiritä kilpirauhasen toimintaa. Samoin kuin jodinpuute myös jodin yliannostus voi aiheuttaa kilpirauhasen suurentumista eli struumaa sekä kilpirauhasen vajaatoimintaa tai liikatoimintaa.

Ruokavaliosta ja ravintolisistä saadun yhteenlaskettu jodin suurin turvallisen saannin yläraja aikuisille on 600 mikrogrammaa vuorokaudessa.

Suurin turvallinen jodin saantimäärä vuorokaudessa mikrogrammoina (µg)

1-3-vuotiaat 200
4-6-vuotiaat 250
7-10-vuotiaat 300
11-14-vuotiaat  450
15-17-vuotiaat 500
Aikuiset 600
Raskaana olevat ja imettävät 600

 
 


 
 
 

Radioaktiivinen jodi

Radioaktiivista jodia saattaa päästä ympäristöön ydinonnettomuuden yhteydessä. Radioaktiivinen jodi kerääntyy kilpirauhaseen, jolloin se voi aiheuttaa vajaatoimintaa tai lisätä kilpirauhassyöpään sairastumisen riskiä. Säteilyn aiheuttamalta vaaralta voi suojautua käyttämällä joditabletteja viranomaisten ohjeiden mukaisesti. Joditabletti täyttää kilpirauhasen ei-radioaktiivisella kaliumjodilla. Tällöin radioaktiivinen jodi ei pääse imeytymään kilpirauhaseen vaan se poistuu kehosta luonnollista tietä virtsan mukana.

Liian aikaisin tai myöhään otettuna joditabletin suojavaikutus heikkenee. Säteilyonnettomuuden sattuessa viranomaiset ilmoittavat, milloin joditabletteja on syytä käyttää. Joditablettien käytössä ajoitus on tärkeää, eikä joditabletteja tule koskaan syödä vain varmuuden vuoksi.

Jodi ja kilpirauhanen

Jodi toimii kilpirauhashormonien, tyroksiinin ja trijodityroonin, rakenneosana. Kilpirauhasen normaali toiminta edellyttää riittävää jodin saantia ravinnosta. Kun kilpirauhanen erittää elimistöön liian vähän tyroksiinia, kyseessä on kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos taas kilpirauhanen erittää liikaa tyroksiinia, kyseessä on kilpirauhasen liikatoiminta.

Kilpirauhasen toimintahäiriötä epäiltäessä on syytä hakeutua yleislääkärin tai sisätauteihin perehtyneen lääkärin vastaanotolle. Kilpirauhasen tutkiminen aloitetaan kartoittamalla potilaan oireet sekä tunnustelemalla kilpirauhasta ja mittaamalla kilpirauhashormonien arvot verikokeella.

Kilpirauhasen toimintahäiriötä epäillessäsi voit varata ajan kilpirauhasen tutkimuspaketin näytteenottoon, johon ei tarvita lääkärin lähetettä. Kilpirauhasen tutkimuspaketti sisältää aivolisäkkeen tuottaman tyreotropiini (S-TSH) -hormonin pitoisuusmittauksen sekä kilpirauhasen tuottaman vapaan tyroksiinin (S-T4-V) -hormonin pitoisuusmittauksen. Näiden tutkimusten avulla voidaan arvioida, onko sinulla kilpirauhasen toimintahäiriö.

Terveystalon laboratoriotutkimusten ja tutkimuspakettien hinnat löydät hinnastostamme.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit: