Vaihdevuodet ja vaihdevuosioireet vaikuttavat naisen elämään monin tavoin, mutta osaavalla hoidolla ja tuella voidaan lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.
Tietopaketti

Vaihdevuodet eli menopaussi – tunnista moninaiset oireet

2.4.2024 | Päivitetty 25.6.2024

Asiantuntija Anna-Mari Heikkinen, synnytys- ja naistentautiopin dosentti

Asiantuntija Eeva Kajalo, Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Gynekologi

Vaihdevuodet tarkoittavat naisen hedelmällisyyden hiipumista ja kuukautisten loppumista. Vaihdevuodet ja vaihdevuosioireet vaikuttavat naisen elämään monin tavoin, mutta osaavalla hoidolla ja tuella voidaan lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua merkittävästi. Tässä tietopaketissa syvennytään vaihdevuosioireiden kirjoon ja tutustutaan erilaisiin hoitovaihtoehtoihin.

Vaihdevuosioireiden hoitoon perehtyneet gynekologimme ovat tukenasi läpi vaihdevuosien. Vaikeitakin oireita voidaan hoitaa tehokkaasti. Jos vaihdevuosioireet haittaavat arkeasi, kannattaa hakeutua vaihdevuosiin perehtyneen gynekologin vastaanotolle.

Lue lisää vaihdevuosien hoidosta

Sisällysluettelo

Vaihdevuodet lyhyesti

  • Vaihdevuodet on ajanjakso, jolloin munasarjojen hormonituotanto vähenee ja lopulta loppuu. Hormonitoiminnan väheneminen aiheuttaa osalle naisista vaihdevuosioireita, joiden laatu ja kesto vaihtelevat yksilöllisesti.
  • Menopaussilla tarkoitetaan myös vaihdevuosia, mutta tarkasti ottaen se tarkoittaa viimeisiä luonnollisesti tulleita kuukautisia. Kuukautisten katsotaan loppuneen, kun ne ovat olleet pois yli vuoden. Suomalaisnaisten menopaussi tulee keskimäärin 51-vuotiaana.
  • Esivaihdevuodet eli premenopaussi on siirtymävaihe ennen varsinaisten vaihdevuosien eli menopaussin alkamista.
  • Vaihdevuodet vaikuttavat naisen elämään monin tavoin, mutta osaavalla hoidolla ja tuella voidaan lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua merkittävästi.
  • Vaihdevuosioireita voidaan helpottaa elintapoja parantamalla ja lääkehoidolla. Gynekologi auttaa löytämään juuri sinulle sopivan hoitomuodon.

Vaihdevuosioireet

Vaihdevuosioireet johtuvat munasarjojen estrogeenituotannon vähenemisestä ja loppumisesta. Yksi näkyvä merkki vaihdevuosista on kuukautisten epäsäännöllistyminen ja loppuminen. Muita hyvin tunnettuja vaihdevuosioireita ovat kuumat aallot ja emättimen limakalvojen kuivuminen. Monimuotoiseen oirekuvaan kuuluu näiden lisäksi liuta fyysisiä ja psyykkisiä oireita, joita ei välttämättä heti osaisi yhdistää vaihdevuosiin. Suurin osa oireista on sellaisia, että ne voivat liittyä muuhunkin kuin vaihdevuosiin, mutta vaihdevuodet lisäävät oiretta.

Vaihdevuosioireita ovat:

Osa naisista selviää vaihdevuosista lievin tai jopa olemattomin oirein, kun taas osalla oireet voivat olla hyvinkin häiritseviä. Tavallisesti vaihdevuosioireet kestävät 5–7 vuotta, mutta niiden jatkuminen jopa vuosikymmeniä on mahdollista.

On tärkeää muistaa, että vaihdevuosioireita voidaan hoitaa ja lievittää tehokkaasti. Jos oireet häiritsevät normaalia elämää, kannattaa hakeutua vaihdevuosiin perehtyneen gynekologin vastaanotolle. Gynekologi auttaa löytämään sopivan hoitomuodon helpottamaan oireita.

Kuumat aallot ja hikoilu

Kuumat aallot ja hikoilupuuskat ovat vaihdevuosien tavallisimpia oireita. Jopa 70–80 % naisista kokee kuumia aaltoja vaihdevuosien aikana. Kuumat aallot voivat tuntua epämukavilta, häiritä unta ja hankaloittaa normaalia elämää.

Kuumat aallot tuntuvat etenkin ylävartalossa, niskassa, kasvoissa ja rintakehässä voimakkaina lämpöryöppyinä ja hikoilupuuskina. Lämmön haituessa voi tuntua palelua ja iho saattaa tuntua nihkeältä. Monesti kuumiin aaltoihin liittyy myös kasvojen punoitus ja sydämen tykyttely.

Kuumia aaltoja voi esiintyä yllättäen päivällä tai yöllä, ja ne voivat kestää muutamasta sekunnista muutamaan minuuttiin. Toiset saavat kuumia aaltoja vain harvoin, mutta toiset ovat alttiimpia lämpötilavaihteluille, jolloin he voivat kärsiä kuumista aalloista useamman kerran päivässä vuosien ajan.

Emättimen limakalvojen kuivuus

Estrogeenituotannon loppuminen aiheuttaa emättimen limakalvon ohenemista ja kuivumista, jonka seurauksena emättimessä voi tuntua kirvelyä, kutinaa ja arkuutta. Tyypillisiä oireita ovat pienet haavaumat, yhdyntäkipu ja lisääntynyt valkovuoto. Myös virtsaamisvaivat, kuten tiheävirtsaisuus ja virtsankarkailu, voivat johtua limakalvojen kuivuudesta. Lisäksi toistuvien emätintulehdusten ja virtsatietulehdusten mahdollisuus kasvaa.

Tehokas hoito oireisiin on paikallisesti emättimeen käytettävä estrogeenivalmiste. Näitä valmisteita myydään apteekissa ilman reseptiä. Valmisteet ovat turvallisia käyttää, eivätkä ne lisää esimerkiksi rintasyöpäriskiä.

Unihäiriöt ja väsymys

Unihäiriöt ja niistä johtuva väsymys ovat tavallisia vaihdevuosioireita. Unihäiriöt voivat ilmetä nukahtamisvaikeutena, katkonaisena unena tai liian aikaisena heräämisenä. Ongelmat voivat liittyä yölliseen hikoiluun ja kuumiin aaltoihin tai esiintyä ilman muita vaihdevuosioireita. Unihäiriöt voivat heikentää merkittävästi päivittäistä toimintakykyä, aiheuttaa väsymystä ja ärtyneisyyttä sekä vaikuttaa mielialaan ja kokonaisvaltaiseen hyvinvointiin.

Gynekologin kanssa voi keskustella, sopisiko hormonilääkitys vaihdevuosi-iässä ilmenevään unihäiriöön. Aina unihäiriö ei kuitenkaan johdu hormonitoiminnasta, jolloin hormonilääkitys ei ole sopiva tai riittävä ratkaisu. Tarvittaessa gynekologi voi ohjata univaikeuksista kärsivän asiakkaan univalmentajan vastaanotolle.

Mielialaoireet ja alavireisyys

Moni vaihdevuosi-ikäinen nainen kokee erilaisia mielialaoireita, kuten alakuloisuutta, itkuherkkyyttä, masentuneisuutta, ahdistuneisuutta, mielialan vaihtelua, ärtyneisyyttä, hermostuneisuutta tai itsetunnon heikentymistä. Mielialaoireet eivät tutkimusten mukaan suoranaisesti johdu vaihdevuosien hormonimuutoksista. Selittävä tekijä voi löytyä muista vaihdevuosioireista, kuten kuumista aalloista ja unihäiriöistä, jotka heijastuvat herkästi mielialaan. Esimerkiksi unettomuudella ja masennuksella on todettu olevan yhteys vaihdevuosi-ikäisillä naisilla.

Muistin ja keskittymiskyvyn heikentyminen, aloitekyvyttömyys

Vaihdevuosi-ikäisillä naisilla kognitiiviset kyvyt saattavat heikentyä. Muisti voi pätkiä, keskittymiskyky olla hukassa ja asioiden aloittaminen tuntua vaikealta. Kognitiivisten taitojen heikentyminen ei suoranaisesti liity vaihdevuosiin, mutta se on usein yhteydessä mielialaoireisiin, kuten masentuneisuuteen ja ahdistuneisuuteen, sekä unihäiriöihin.

Luukato, lihas- ja nivelkivut

Estrogeenituotannon väheneminen heikentää luustoa. Luuntiheyden alentuessa osteoporoosin riski kasvaa. Vaihdevuosien aikana saattaa esiintyä myös muita tuki- ja liikuntaelimistön oireita, kuten nivelkipuja, nivelten arkuutta ja lihassärkyä.

Seksuaalinen haluttomuus

Osa naisista kokee vaihdevuosien yhteydessä seksuaalista haluttomuutta. Halukkuuden ja estrogeenitasojen välillä ei ole selvää yhteyttä, mutta vaihdevuosiin liittyvät oireet yhdessä elämäntilanteeseen ja ikääntymiseen liittyvien asioiden kanssa voivat lisätä haluttomuutta. Esimerkiksi uupumus, muutokset omassa vartalossa ja itsetunnon heikentyminen voivat lisätä seksuaalista haluttomuutta. Toisaalta myös emättimen limakalvon ohentuminen ja kuivuminen voi aiheuttaa yhdyntäkipua sekä hankaloittaa seksuaalisen nautinnon kokemista.

Muut oireet

Vaihdevuosiin voi liittyä myös muita epämääräisiä oireita, kuten esimerkiksi päänsärkyä, verenpaineen nousua, ihon ja hiusten ohenemista, muutoksia karvoituksessa, painon nousua ja ummetusta. Monia vaihdevuosioireita ei välttämättä heti osaisi yhdistää vaihdevuosiin. Kaikista oireista kannattaa kuitenkin mainita lääkärille, niin niihin voidaan etsiä sopiva hoito.

Esivaihdevuodet eli premenopaussi

Esivaihdevuodet ovat siirtymävaihe ennen varsinaisten vaihdevuosien eli menopaussin alkamista.

Tyypillisin merkki esivaihdevuosien alkamisesta on kuukautiskierron muuttuminen epäsäännölliseksi. Kuukautiskierto voi lyhentyä tai pidentyä, jolloin kuukautisten välissä voi olla pidempiä tai lyhyempiä taukoja. Myös vuodon määrä ja kesto voivat vaihdella.

Osalla munasarjojen hormonitoiminta loppuu nopeasti. Tällöin esivaihdevuosioireita ei tule. Osalla naisista taas hormonitoiminta hiipuu hitaasti ja vaihtelevasti. Oireet riippuvat siitä, onko estrogeenin vai keltarauhashormonin tuotannossa laskua. Osalla naisista ilmenee vuotohäiriöiden lisäksi myös muita vaihdevuosioireita jo ennen varsinaista menopaussia. Esivaihdevuosien aikana oireet ovat yleensä lieviä ja niitä ilmenee vain ajoittain, osalla oireita ei esiinny ollenkaan.

Kuumia aaltoja, hikoilupuuskia ja sydämen tykyttelyä voi esiintyä jo vuosia ennen kuukautisten päättymistä. Myös PMS-oireilun lisääntyminen, unihäiriöt ja väsymys ovat tyypillisiä esivaihdevuosioireita. PMS-oireet voivakin ennakoida vaihdevuosioireita.

Esivaihdevuodet alkavat yleensä 5–10 vuotta ennen menopaussia, eli tavallisesti naisen ollessa noin 40–50-vuotias. Joillakin oireet voivat alkaa jo aikaisemmin. Satunnaisia hormonitoiminnan häiriöistä johtuvia oireita on kaikilla ja kaiken ikäisillä. Esivaihdevuosista voi olla kyse, jos oireet jatkuvat pitkään. Kun kuukautiset ovat olleet poissa yhden vuoden ajan, kyseessä on virallisesti menopaussi, ja esivaihdevuodet päättyvät.

Esivaihdevuosien hoito

Elintavoilla voi vaikuttaa oireisiin, joten niihin kannattaa kiinnittää huomiota. Tupakointi ja runsas alkoholinkäyttö lisäävät oireita, joten niitä olisi hyvä välttää. Säännöllinen liikunta ja riittävä unensaanti auttavat monilla pitämään lievät oireet kurissa.

Jos elintapamuutoksilla ei saada riittävästi apua esivaihdevuosioireisiin, kannattaa hakeutua gynekologin vastaanotolle keskustelemaan hoitovaihtoehdoista.

Koska esivaihdevuosioireet johtuvat omien hormonitasojen laskusta, on tehokkaine hoito hormonilääkitys. Lääkityksen valinta riippuu siitä, tarvitaanko ehkäisyä ja onko vuotohäiriöitä. Keltarauhashormoniehkäisy (hormonikierukka, minipillerit tai ehkäisykapseli) hoitaa tehokkaasti vuotohäiriön. Estrogeenin puutteesta johtuviin vaihdevuosioireisiin auttaa estrogeeni joko keltarauhashormoniehkäisyn lisänä taikka erillisenä estrogeenia ja keltarauhashormonia sisältävänä valmisteena. 

Vaihdevuosien toteaminen

Vaihdevuosien toteamiseksi ei tarvita erityisiä tutkimuksia − kuukautisten loppuminen ja tyypilliset oireet riittävät määrittämään vaihdevuosien alkaneen. Kuukautisten katsotaan loppuneen, kun ne ovat olleet pois yli vuoden. Jos kuukautiset ovat loppuneet jo ennen vaihdevuosia, esimerkiksi kohdun poiston tai hormonikierukan takia, todetaan vaihdevuodet oireiden perusteella.

Jos kuukautiset jäävät pois useaksi kuukaudeksi, eikä kyseessä ole raskaus tai vaihdevuodet, on hyvä hakeutua gynekologin vastaanotolle selvittelemään asiaa.

Verenvuoto vaihdevuosien jälkeen on tavallista, mutta vaatii syyn selvittämisen. Niukkakin vuoto vaati jatkotutkimuksia, jos sitä esiintyy puolen vuoden kuluttua kuukautisten päättymisestä eikä se johdu sellaisesta hormonilääkityksestä, jonka on tarkoitus saada vuoto aikaan. Tutkimukset ovat aiheellisia aiemminkin, jos kuukautiset käynnistyvät tauon jälkeen uudelleen ja ovat aiempaa pitkäkestoisemmat sekä samoin pitkittyneiden tiputteluvuotojen ilmaantuessa.

Hormonikorvaushoito

Tehokkain hoito vaihdevuosioireisiin on hormonikorvaushoito eli estrogeenihoito. Vaihdevuosioireet johtuvat estrogeenituotannon vähenemisestä ja loppumisesta. Siksi estrogeenilääke auttaa oireisiin tehokkaasti.

Hormonikorvaushoidon hyödyt ja haitat

Ennen hormonihoidon aloitusta keskustellaan gynekologin kanssa ja punnitaan hoidon hyötyjä ja riskejä. Myös muut sairaudet ja ikä vaikuttavat riskien arviointiin.

Hormonihoidon hyödyt

  • Hormonihoito auttaa tehokkaasti ja nopeasti kaikkiin estrogeenin puutteesta johtuviin oireisiin.
  • Estrogeenin annosteluun on monta tapaa: tabletti, laastari, geeli ja suihke. Pääsääntöisesti kaikille vaihdevuosioireista kärsiville löytyy sopiva vaihtoehto ja annostus.
  • Jos kohtua ei ole poistettu, keltarauhashormoni annostellaan hormonikierukkana, tablettina, estrogeenitablettiin tai -laastariin liitettynä yhdistelmänä
  • Hormonihoito vähentää riskiä sairastua osteoporoosiin, paksusuolen syöpään, kohtusyöpään, virtsatietulehduksiin ja emätintulehduksiin.
  • Hormonihoidolla vaikuttaisi olevan suotuisia vaikutuksia myös uneen.
  • Hormonihoito vaikuttaa positiivisesti sokeri- ja rasva-aineenvaihduntaan. Hormonilääkityksen ei ole tutkimuksissa todettu lihottavan.
  • Hormonihoidolla on positiivisia vaikutuksia myös seksielämään limakalvojen kunnon parantuessa. Sillä voi olla myös positiivista vaikutusta halukkuuteen.

Hormonihoidon haitat

  • Hormonihoidon vasta-aiheita ovat aiemmin sairastettu rintasyöpä tai laskimotukos, todettu tukostaipumus, vaikea maksasairaus tai vaikea perussairaus, joka altistaa laskimotukokselle. Nämä eivät ole aina ehdottomia esteitä hoidolle ja hoito voidaan tarvittaessa aloittaa gynekologin harkinnan perusteella.
  • Hormonihoito voi nostaa riskiä sairastua laskimotukokseen tai rintasyöpään. Laskimotukosriski on korkeimmillaan hoidon alussa ja korostuu suun kautta otettavien lääkkeiden kohdalla. Yli 3–5 vuotta jatkuva hormonihoito lisää myös hieman rintasyöpäriskiä.
  • Oikean annostuksen löytäminen voi olla haastavaa, mikäli oma hormonitoiminta on vielä käynnissä. Lisäksi estrogeenin yliannostuksen oireet voi joskus olla samankaltaisia kuin hormonin puutteesta aiheutuvat oireet, jolloin voi olla vaikeaa jäljittää oireiden alkuperää. Kokeilemalla oikea annos kuitenkin löytyy. Hormonitason mittauksista ei tavallisesti ole hyötyä hoidon aloituksen yhteydessä.

Hormonikorvaushoidon aloitus ja seuranta

Jos gynekologin kanssa päädytään aloittamaan hormonikorvaushoito, voidaan seuraavaksi punnita sopivaa annostelutapaa. Estrogeeni voidaan ottaa suun kautta tabletteina tai ihon kautta laastarin, geelin tai suihkeen muodossa. Voit keskustella gynekologin kanssa, mikä olisi sopivin tapa. Estrogeenin annostelussa pyritään pienimpään mahdolliseen annokseen, joka pitää oireet kurissa.

Estrogeenin lisäksi hormonihoidossa on käytettävä keltarauhashormonia eli progestiinia, joka estää kohdun limakalvon liikakasvun. Jos kohtu on poistettu, keltarauhashormonia ei tarvita. 

Hormonihoidon tehokkuutta ja sopivuutta seurataan säännöllisillä seurantakäynneillä hoitavan lääkärin arvion mukaan noin 1–2 vuoden välein.

Jos mietit hormonikorvaushoidon sopivuutta itsellesi, varaa aika gynekologille. Vastaanotolla keskustellaan estrogeenihoidon mahdollisuudesta ja tarvittaessa myös muista hoitovaihtoehdoista.

Vaihdevuosioireiden hoito elintapoja parantamalla

Vaihdevuosioireisiin voidaan vaikuttaa myös elintavoilla. Elintapahoidolla tarkoitetaan esimerkiksi ravitsemuksen, liikunnan, mielen hyvinvoinnin, unen laadun ja seksuaalisuuden tukemista. Kaikkiin näihin saat apua Terveystalon asiantuntijoilta.

Elintapahoitoa voidaan käyttää, jos hormonikorvaushoito ei ole mahdollinen tai jos toiveena on hormoniton hoitokeino. Joskus vaihdevuosioireet voivat olla myös niin lieviä, että hormonihoitoa ei kannata aloittaa.

Ruokavalio ja ravitsemusterapia

Terveellinen ja monipuolinen ruokavalio edistää yleistä terveyttä ja voi lievittää myös vaihdevuosioireita.

Painonhallinta on tärkeää monien sairauksien ennaltaehkäisemisen kannalta. Se on suositeltavaa myös vaihdevuosioireiden hoidossa, sillä ylipainoisilla on esimerkiksi enemmän vaihdevuosiin liittyvää hikoilua kuin normaalipainoisilla. Ravitsemusterapeutti voi auttaa ruokavalion suunnittelussa ja painonpudotuksessa. Vaihdevuosi-ikäisen naisen kannattaa kääntyä ravitsemusterapeutin puoleen myös esimerkiksi huonojen yöunien ja kohonneiden veren rasva-arvojen vuoksi, mikä on yleistä vaihdevuosissa.

Mikäli kaipaat asiantuntijan apua ruokavaliosi suunnitteluun tai painonpudotukseen, voit varata ajan ravitsemusterapeutille. Ravitsemusterapeutilta saat apua nykyisen ruokavaliosi arviointiin ja muutosten suunnittelemiseen, yksilölliset tarpeesi huomioiden.

Ravitsemusterapeutin vinkit vaihdevuosioireiden hoitoon:

  • Suosi kasvipainotteista ja kuitupitoista ruokavaliota.
  • Muista syödä kevyt kuitupitoinen iltapala – se parantaa unen laatua.
  • Vältä sokeria ja kovia rasvoja.
  • Syö kohtuullisen kokoisia annoksia.
  • Noudata säännöllistä ateriarytmiä.
  • Vältä ruokia ja juomia, jotka voivat laukaista kuumia aaltoja: esimerkiksi kuumat ja voimakkaasti maustetut ruoat, kahvi, tee ja alkoholi.
  • Huolehdi riittävästä kalsiumin ja D-vitamiinin saannista.

Sirpa Soini, ravitsemusterapeutti

Lue lisää ja varaa aika: Ravitsemusterapia

Liikunta ja fysioterapia

Liikunnalla voidaan vähentää vaihdevuosioireita, kuten kuumia aaltoja, lihas- ja nivelkipuja, univaikeuksia ja mielialaoireita. Oireet eivät välttämättä poistu liikunnan avulla kokonaan, mutta oireiden pienikin väheneminen voi vaikuttaa merkittävästi hyvinvointiin ja jaksamiseen. Lisäksi tietyillä liikuntamuodoilla voidaan ehkäistä osteoporoosia.

Jos kaipaat apua sopivan harjoitteluohjelman laatimiseen, liikunnan aloittamiseen tai asiantuntijan arviota omasta tilanteestasi, voit varata ajan fysioterapeutille.

Fysioterapeutin vinkit vaihdevuosioireiden hoitoon:

  • Harrasta reipasta liikuntaa muutaman kerran viikossa. Reipas kävely, rauhallinen hölkkä, portaissa kulkeminen, aerobic ja kuntosaliharjoittelu ovat hyviä lajeja etenkin osteoporoosin ehkäisyyn.
  • Voimaharjoittelu on todella tärkeää vaihdevuosi-ikäiselle. Estrogeenitasojen laskiessa lihasten ja kudosten elastisuus heikkenee, jonka vaikutuksesta voimatasot alenevat selkeästi. Voimaharjoittelulla voit ehkäistä tätä.
  • Kokeile univaikeuksiin rauhallisempia lajeja, kuten joogaa tai kävelyä.
  • Virtsankarkailua ja muita lantionpohjan toimintahäiriöitä voidaan hoitaa tehokkaasti lantionpohjan fysioterapiaan perehtyneen fysioterapeutin ohjaamalla harjoittelulla.

Johanna Koppinen, OMT-fysioterapeutti, seksuaaliterapeutti

Lue lisää ja varaa aika: Fysioterapia

Mielialaoireiden hoito

Vaihdevuosien aikana mieli käy läpi suuria muutoksia: lasten lentäminen pesästä, hedelmällisen iän loppuminen, seksuaalisen halun muutokset, omista vanhemmista huolehtiminen ja seksuaalisuuden muutokset. On luonnollista, jos mieli alkaa oireilla muutosten myllertäessä.

Suurin osa naisista kokee saavansa vaihdevuosista liian vähän tietoa ja kokee jäävänsä ilman tukea. Valitettavasti aihe on edelleen vaiettu.

On tärkeä saada tietoa vaihdevuosista. Oireisiin on mahdollista saada helpotusta ja mielialaoireita voidaan hoitaa tehokkaasti. Terveystalon psykologit ja psykoterapeutit ovat apuna ja tukena kaikissa mielen haasteissa.

Psykologin vinkit parempaan mielen hyvinvointiin vaihdevuosien aikana:

  • Huomaa mielialaoireet. Vaihdevuosien aikana tyypillisiä mielen oireita ovat esimerkiksi masennus, ahdistuneisuus, ärtyneisyys ja tunteiden säätelyn vaikeus. Joskus vaihdevuodet voi laukaista masennusta tai aikaisemmin sairastettu masennus- tai ahdistuneisuushäiriö voivat alkaa uudestaan.
  • Hae apua ammattilaiselta. Psykologit ja psykoterapeutit auttavat mielialaoireissa. Psykologille tai psykoterapeutille voi hakeutua ilman lähetettä. Avun hakemista ei kannata viivyttää ja sinnitellä liian pitkään, koska vaihdevuodet voivat kestää vuosia ja apua on saatavilla.
  • Tunnista muutoksen tuomat mahdollisuudet. Elämän taitekohdat ovat mahdollisuuksia tutustua itseen ja omaan elämäntarinaan paremmin.
    Mielen asiantuntijoiltamme voit saada tukea ja tietoa vaihdevuosien aikana, sekä löytää keinoja lievittää oireita ja parantaa elämänlaatua.

Lotta Heiskanen, alueen johtava psykologi

Lue lisää: Psykologin palvelut

Unen laadun parantaminen ja univalmennus

Vaihdevuosi-ikäisellä unihäiriöt ovat yleisiä ja voivat johtua hormonitoiminnan muutoksesta. Joskus unettomuus on ainoa vaihdevuosi-iän oire.

Mikäli hormonilääkitys ei ole sopiva tai riittävä ratkaisu unen parantamiseen, tulee uniongelman taustalta etsiä muita syitä. Uniongelman taustaa tulee arvioida laaja-alaisesti. Syinä voivat olla elimelliset unihäiriöt, kuten uniapnea, tai monet muut sairaudet tai oireyhtymät, kuten levottomat jalat oireyhtymä, kilpirauhasen hormonitoiminnan muutokset, sydän- verisuonisairaudet, keuhkosairaudet tai kiputilat. Vaihdevuosi-iässä uniapnean riski nousee naisilla samalle tasolle miesten kanssa, jolloin epäiltäessä uniapneaa tulee se poissulkea kotona tehtävällä uniapneatutkimuksella tai laajalla unitutkimuksella. 

Jos unettomuuden taustalta on suljettu pois elimelliset syyt, kannattaa kääntyä univalmentajan puoleen.  Univalmentajat ovat erikoistuneet erilaisten uniongelmien hoitoon, oli unettomuus sitten nukahtamisvaikeutta, yöllisiä heräämisiä, uudelleen nukahtamisen vaikeutta tai liian varhaista aamuyön heräämistä.

Univalmentaja käyttää erilaisia kognitiivis-käyttäytymisterapeuttisia menetelmiä, joiden avulla tutkitaan, arvioidaan ja muutetaan ajatusmalleja, uskomuksia ja toimintatapoja, jotka liittyvät uneen, unettomuuteen ja vireystilaan. Lisäksi univalmentaja tarkastelee elämäntapoihin ja työhön liittyviä tekijöitä, jotka voivat ylläpitää unettomuutta. Tämän lisäksi univalmennuksessa oppii keinoja kehon ja mielen ylivireyden laskemiseen erilaisin rentoutus- ja hengitysharjoituksin.

Uniasiantuntijan vinkit parempaan uneen:

  • Tärkein vinkki: Viilennä huone ja hanki hengittävät vuodevaatteet. Vaihdevuosi-ikäisen uni häiriintyy erityisesti yöhikoilusta ja kuumista aalloista. Täten kevyt peitto ja huoneen viilennys noin 18–20 asteeseen voivat tuoda jo hieman helpotusta.
  • Nauti iltapala, mutta muista syödä kevyesti. Liian tuhti ilta-ateria voi häiritä nukahtamista ja yöunta.
  • Kokeile aikaistaa päiväaikaista liikuntaa, ja muista liikkua päivittäin. Luonnossa oleminen ja liikunta laskevat stressiä, nopeuttavat nukahtamisviivettä ja lisäävät syvän unen määrää.

Eevert Partinen, unen asiantuntijalääkäri

Lue lisää ja varaa aika: Univalmentaja

Seksuaalisuuden tukeminen

Seksuaalineuvojan tai -terapeutin puoleen kannattaa kääntyä aina, jos seksuaaliterveyden tai seksuaalisuuden osa-alueilla on haasteita. Voit saada apua esimerkiksi seksuaaliseen haluttomuuteen tai nautinnon puuttumiseen, oman kehon ja ikääntymisen hyväksymiseen, parisuhteeseen liittyviin teemoihin ja seksuaaliterveyttä tukeviin elintapoihin.

Tyypillinen vaihdevuosiin ja seksuaalisuuteen liittyvä haaste on kuivat ja arat limakalvot, jolloin seksistä nauttiminen voi olla vaikeaa. Tällöin kannattaa aloittaa paikallisestrogeenihoito. Toisin kuin aiemmin on ajateltu, paikallisestrogeeni sopii lähes kaikille.

Myös muut vaihdevuosioireet, kuten huonot yöunet, nivelkivut ja mielialan vaihtelut, voivat vähentää seksihaluja. Nämä oireet voivat aiheuttaa ajatuksia seksuaalisuuden menettämisestä. On kuitenkin hyvä muistaa, että seksuaalisuuden ylläpito on mahdollista minkä ikäiseksi tahansa – voit saada siihen apua seksuaaliterapeuteilta ja -neuvojilta.

Seksuaalineuvojan vinkit vaihdevuosi-ikäisille:

  • Pohdi, mistä voisit nauttia juuri tässä hetkessä. Omaa ajattelutapaa seksistä ja seksuaalisuudesta kannattaa tutkia, ja tarvittaessa muuttaa matkan varrella.
  • Suhtaudu muuttuvaan kehoon myötätuntoisesti. Omaa ja kumppanin ikääntyvää kehoa saa katsoa kehuen ja rakastaen.
  • Puhu kumppanin kanssa. On tärkeää puhua seksuaalisuudesta ja vaihdevuosioireista kumppanin kanssa ja pohtia yhdessä, miten voisitte nauttia seksuaalisuudesta jatkossakin.
  • Jos seksuaalista halua ei ole, niin voi pohtia, haluaako haluta, jolloin apua on ehdottomasti saatavilla!

Reetta Osara, auktorisoitu seksuaalineuvoja

Lue lisää ja varaa aika: Seksuaaliterapia

Vaihdevuodet − milloin lääkäriin?

Vaihdevuosioireiden kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Vaikeitakin oireita voidaan hoitaa tehokkaasti. Jos vaihdevuosioireet häiritsevät tavallista elämää, kannattaa hakeutua vaihdevuosiin perehtyneen gynekologin vastaanotolle.

Lue lisää vaihdevuosien hoidosta

Kysymyksiä ja vastauksia vaihdevuosista

Tutustu webinaarissa esitettyihin vaihdevuosiaiheisiin kysymyksiin. Vastaajana toimi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologi Eeva Kajalo.

Jos oireet ovat sellaisia, että ne tekevät elämästä kurjaa, vaikuttavat työkykyyn ja elämäniloon, kannattaa viimeistäänkin hakea apua. Lievimpiäkin oireita voidaan hyvin hoitaa, jos ne häiritsevät elämää. Hoidon aloittaminen arvioidaan yhdessä lääkärin kanssa. Jos oireet ovat lieviä eivätkä haittaa elämää, ei niitä kannata hoitaa.  

Endometrioosi ei ole este hormonihoidolle. Tällöin hoidossa pyritään vuodottomuuteen, mikä voi vaatia enemmän keltahormonia tai esimerkiksi hormonikierukan estrogeenin lisäksi.

Aurallinen migreeni ei myöskään estä hormonihoitoa, mutta isot estrogeeniannokset voivat lisätä migreeniauroja. Jos naisella on migreeni, pyritään tasaisiin hormoniannoksiin ja estrogeeni annostellaan mieluiten ihon kautta.

Sydämentykytys on tyypillinen vaihdevuosioire, ja vaihdevuosiin liittyvänä se on vaaraton. 

Riippuu oireista. Liikunnasta voi saada apua unettomuuteen ja mielialaoireisiin. Omasta hyvinvoinnista huolehtiminen voi tehdä oireiden kanssa elämisen helpommaksi.

Muitakin lääkkeitä kuin estrogeeni on. Kuumiin aaltoihin on olemassa uusi lääke fetsolinetantti. Mielialaoireisiin voidaan saada apua mielialalääkkeistä ja jotkut näistä auttavat myös kuumiin aaltoihin. Tykyttelyitä voidaan hoitaa betasalpaajalla. Lievää emättimen kuivuutta voi hoitaa paikallisilla voiteilla ja yhdynnässä liukaste voi viedä oireet pois. Emättimen kuivuutta voi usein hoitaa paikallisella estrogeenilla, vaikka estrogeeni koko elimistöön annettuna ei käykään, koska paikallisestrogeenit eivät juurikaan imeydy verenkiertoon.

Mikään estrogeenin käytön vasta-aiheista (esimerkiksi sairastettu rintasyöpä) ei ole aivan ehdoton käytön este, jos oireet ovat todella vaikeat. Tällöin riskit ja hyödyt punnitaan yhdessä erikoislääkärin kanssa.

Oireiden yleisyydestä ei ole tarkkaa tietoa vaihdevuosiin liittyen, koska lihas- ja nivelkivut ovat yleisiä oireita väestössä kaiken kaikkiaan. Liikunta helpottaa oireita ja on tärkeää muistaa myös riittävä palautuminen. Hormonihoito myös yleensä auttaa oireisiin.  

Seksuaalisuus on osa ihmisen kokonaisvaltaista olemusta. Se miten vaihdevuodet vaikuttavat seksuaalisuuteen, liittyy paljon kulttuuriin ja naisen kokemukseen itsestään seksuaalisena henkilönä. Jos on hiki, unettomuus vaivaa, mieliala ailahtelee ja on kaiken kaikkiaan kurja olo, voi olla vaikea samalla kukoistaa seksuaalisesti. Myös ajatukset ikääntymisestä voivat vaikuttaa siihen, kuinka viehättäväksi itsensä kokee. Seksuaaliset halut voivat vähentyä näiden kokemusten myötä.

Estrogeenin puute aiheuttaa limakalvojen kuivuutta ja se voi tehdä seksistä hankalampaa ja kivuliasta, joka voi vaikuttaa halukkuuteen. Miten hormonitasojen lasku vaikuttaa aivoissa seksihaluihin, on taas monimutkaisempi asia tutkia. Yhdyntöjen määrä laskee väestössä iän myötä, mutta näyttäisi siltä, ettei vaihdevuosissa ole erityistä notkahdusta yhdyntöjen määrässä. Jos seksi on toimivaa ja mieluisaa ennen vaihdevuosia, se on mieluisaa yleensä vaihdevuosien aikana ja niiden jälkeenkin. Tämä tosin edellyttää isolla osalla naisista paikallisten estrogeenivalmisteiden käyttöä, jotta limakalvot eivät arista. Liukasteet myös lisäävät seksuaalista nautintoa.

Osalla haluttomuus voi olla selvä vaihdevuosioire, joka ei selity pelkällä limakalvokuivuudella. Tällöin koko elimistöön vaikuttava hormonihoito voi auttaa. Itsestä huolehtiminen liikunnan, levon ja itselle ja mahdolliselle kumppanille mieluisien seksuaalisten aktiviteettien tai ajatusten muodossa on seksuaalisuudelle hyväksi. Elämässä on myös vaiheita, jolloin seksuaalisuus ei ole se tärkein asia elämässä ja se on myös aivan ok.  

Jos nainen on lähes vuodoton, niin hormonikierukkaa ei tarvitse enää vaihtaa 50 ikävuoden jälkeen. Se poistetaan, kun arvellaan, että vaihdevuodet ovat ohi eikä sitä tarvita muun hormonihoidon takia. Vaihdevuosissa epäsäännölliset, runsaat ja vaihtelevat vuodot ovat tavallisia ja näitä hormonikierukka hoitaa hyvin. Koska kierukka ei muuten juurikaan vaikuta naisen hormonitoimintaan ja siinä ei ole estrogeenia, ei sillä ole juurikaan vaikutusta muihin vaihdevuosioireisiin. 

Jos naisella on hormonikierukka ja tarvitaan vaihdevuosien estrogeenihoitoa, riittää, että aloitetaan pelkkä estrogeeni, koska kierukasta tulee keltahormonia kohtua suojaamaan.

Vaihdevuosien aikaan hormonitasot vaihtelevat runsaasti ja tähän liittyen voi olla rintojen arkuutta tai kuukautiskiertoon liittyvä rintojen arkuus voi korostua. Kun hormonitoiminta vähenee ja lopulta loppuu, rinnat myös yleensä pienevät ja arkuus vähenee. Rintojen arkuus on yleensä vaaraton oire. Sen sijaan, jos löydät kyhmyn, pitää selvittää, onko kyseessä rintasyöpä.  

Vaihdevuosissa on tavallista, että uni kevenee ja ilmenee erityisesti aamuyön heräilyä, jota kuumat aallot ja hikoilu yleensä pahentavat. Tämä johtuu estrogeenin määrän vähenemisestä. Hyvä unihygienia ja sopiva päiväaktiivisuus auttavat uneen. Jos univaikeudet häiritsevät ja haittaavat elämää, niin kannattaa kokeilla auttaisiko vaihdevuosien hormonihoito. Terveystalossa voit varata ajan myös univalmentajalle, joka hoitaa unettomuutta lääkkeettömin keinoin.  

Hormonihoitoa on tutkittu perusteellisesti vuosikymmeniä ja sen vaikutuksista on kertynyt paljon tietoa. Merkittävin haitta on rintasyöpäriskin nousu (6–8 ylimääräistä rintasyöpää 1000 käyttäjää kohden 5–10 vuoden hoidossa) sekä laskimotukosriskin nousu, joka liittyy erityisesti tablettimuotoiseen estrogeeniin. Turvallisuus pohditaan yksilöllisesti potilaskohtaisesti ja useimmiten hyödyt ylittävät riskit eli hormonihoitoa on turvallista käyttää.

Hormonihoidon käytölle ei ole yläikärajaa. Jos oireet palaavat hoidon lopettamisen jälkeen hankalina ja elämää häiritsevinä ja arvioidaan, että hyödyt edelleen ylittävät riskit, voidaan hormonihoito aloittaa uudestaan. Tämä kuitenkin kannattaa tehdä vuoden sisällä hoidon lopettamisyrityksestä.  

Samat konstit pätevät vaihdevuosien aikaan kuin painonhallinnassa muutenkin. Energian tarve vähenee iän myötä, joten annoskokoja joutuu yleensä pienentämään. Kannattaa opetella kuulostelemaan, onko todella edelleen nälkä, vai syökö saman annoksen kuin aiemmin ihan silkasta tottumuksesta.

Painonhallinnassa ruokavalio näyttäisi olevat liikuntaa tärkeämpää, mutta liikunnalla saa hyvää mieltä, se auttaa uneen ja hoitaa kipuja, joten sitä on hyvä olla päivittäin. Liikuntarutiinien rakentaminen (työmatkaliikunta, portaat hissin sijaan, istumisen katkaisu jaloittelemalla tai taukojumpalla) auttavat ylläpitämään riittävää liikuntaa.

Ei ole näyttöä, että vaihdevuosien hormonihoidolla voitaisiin estää painon nousua väestössä. Hormonihoito voi myös nostaa painoa, ja tällöin hoitoa pitää räätälöidä paremmaksi. Toisaalta, jos vaihdevuosioireet hankaloittavat elämänhallintaa, saattaa niiden hoitaminen auttaa myös painonhallinnassa.

Vaihdevuosioireet ovat yleensä pahimmillaan kuukautisten päättymisen jälkeen noin vuoden ajan. Tämä on kuitenkin hyvin yksilöllistä. Kuumat aallot kestävät keskimäärin 7–8 vuotta, mutta pienellä osalla ne voivat jatkua koko loppuelämän. Mielialaoireet ovat usein voimakkaimmillaan vaihdevuosien alkaessa ja lievittyvät ajan myötä. Limakalvojen kuivuus vaatii paikallishoitoa usein loppuelämän.

Jos hoito on ollut käytössä useamman vuoden, voidaan lopettamista tai annoksen vähentämistä kokeilla. Jos oireita ei enää tule, ei hoitoa enää tarvita. Toimi hoitavalta lääkäriltä saamiesi ohjeiden mukaan.

Vaihdevuodet vaikuttavat mielialaan todennäköisesti sekä puhtaasti hormonimuutosten ja välillisesti elämää häiritsevien muiden vaihdevuosioireiden takia. Niinpä niillä voi olla hyvinkin selvä yhteys uupumukseen ja väsymykseen. Jos elämässä on paljon kuormitusta muutenkin, saattavat lievemmätkin vaihdevuosioireet olla se viimeinen pisara, joka saa maljan vuotamaan yli. Toisaalta vaihdevuosioireet voivat uuvuttaa myös naista, jolla muuten elämä on täysin järjestyksessä.

FSH-mittausta tarvitaan varsin harvoin vaihdevuosioireiden diagnostiikassa tai hoidon suunnittelussa, eikä käytännössä koskaan hoidon seurannassa. Jos nainen on vuodoton hormonikierukan tai kohdunpoiston takia ja on epäselvää, ovatko kyseessä vaihdevuodet, saattaa mittauksesta olla hyötyä, mutta se voi myös johtaa harhaan. FSH heilahtelee päivien ja viikkojen sisällä jopa yli menopaussin ja sen takia esimerkiksi edellisellä viikolla otettu FSH ei välttämättä kerro mitään siitä, mikä tilanne on nyt.

Asiantuntija
Anna-Mari Heikkinen

synnytys- ja naistentautiopin dosentti

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi synnytys- ja naistentautiopin dosentti Anna-Mari Heikkinen.

Näytä tiedot
Asiantuntija
Eeva Kajalo

Naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, Gynekologi

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi naistentautien ja synnytysten erikoislääkäri, gynekologi Eeva Kajalo.

Näytä tiedot