Endometrioosin hoito

Endometrioositautia on neljää eri tyyppiä

• Pinnallinen vatsakalvon endometrioosi eli peritoneaalinen endometrioosi: Pesäkkeet ovat vatsaontelon tai vatsakalvon pinnalla. Niiden määrä, koko ja paikka vaihtelevat.
• Munasarjaendometrioosi: Endometrioosi muodostaa verta sisältäviä rakkuloita munasarjoihin (endometriooma eli ”suklaakysta”).
• Syvä endometrioosi: Yli 5 mm kokoisia arpimaisia pesäkkeitä esiintyy esimerkiksi emättimen ja peräsuolen välisessä tilassa tai suolen ja virtsarakon seinämässä.
• Kohtulihaksen endometrioosi eli adenomyoosi: Kohdun seinämässä on endometrioosipesäkkeitä.

Nämä endometrioosin eri muodot voivat esiintyä yhdessä tai erikseen.

Endometrioosin oireet

Pari päivää ennen kuukautisia alkava tai paheneva kipu on tyypillinen endometrioosin oire. Kipua voi olla myös ovulaation aikaan ja pitkin kuukautiskiertoa, mutta paheneminen ennen vuodon alkua on tyypillistä. Kivun paikka vaihtelee sen mukaan, missä muutoksia esiintyy. Endometrioosi voi olla myös oireeton.

Tavallisimmat oireet ovat:

• Kivuliaat kuukautiset ja alavatsakipu
• Kipu alkaa pari päivää ennen kuukautisvuotoa ja vaihtelee muutenkin kuukautiskierron mukaan
• Särkylääke ei auta kipuun
• Ulostamiskipu
• Virtsaamiskipu
• Yhdyntäkipu
• Tärinäkipu
• Vuotohäiriöt (tiputteluvuoto).

Endometrioosi voi hidastaa raskaaksi tulemista ja joskus aiheuttaa lapsettomuutta, mutta ei välttämättä vaikuta hedelmällisyyteen.

Lue lisää endometrioosista ja sen oireista.

Endometrioosin toteaminen

Endometrioosi todetaan tyypillisten oireiden perusteella. Gynekologisessa tutkimuksessa tuntuva kipu on tyypillinen löydös. Kipu ja arkuutta voi tuntua emättimessä, kohdussa, kohdun takapinnalla tai munasarjoissa. Emättimen ja peräsuolen välissä sekä kohdun takapinnalla olevat pesäkkeet tutkitaan peräsuolen kautta tunnustelemalla. Lääkärin pitäisikin osata epäillä endometrioosia aina, jos gynekologinen tutkimus on poikkeuksellisen kivulias. Isoimmat endometrioosipesäkkeet ja endometrioosin kohtuun liimaamat kudokset voivat näkyä emättimen kautta tehdyssä gynekologisessa ultraäänitutkimuksessa.

Mikäli sinulla on oireita kuukutiskiertoon liittyviä elämää häiritseviä kipuja kannattaa varata aika gynekologin vastaanotolle. Kirjaa ylös kuukautiskiertosi ja se, missä kierron vaiheessa kipua esiintyy, ja milloin se on pahin. Kirjaa myös ylös käyttämäsi hormoni- ja ehkäisyvalmisteet ja niiden vaikutus kipuun. Kirjaa ylös mitä kipulääkettä olet ottanut, milloin, kuinka paljon ja oliko siitä apua. Endometrioosi voidaan yleensä todeta näiden tietojen, gynekologisen sisätutkimuksen ja emättimen kautta tehtävän ultraäänitutkimuksen avulla. Hoitokokeilu hormonilääkkeillä varmistaa diagnoosin.

Magneettitutkimuksesta voi olla apua, jos epäillään syvää endometrioosia muualla kuin kohdun läheisyydessä.

Diagnostista laparoskopiaa eli nukutuksessa tehtävää tähystysleikkausta käytettiin aiemmin endometrioosin toteamisessa, mutta nykyisin se on tarpeen endometrioosin toteamiseksi vain epätyypillisten tai huonosti hoitoon reagoivien oireiden takia. Jos laparoskopiaan päädytään, pyritään pesäkkeet samalla leikkaamaan.

Endometrioosin hoito

Lääkehoito on aina tärkein ja ensimmäinen hoito, koska endometrioosin on hormoniriippuvainen sairaus. Endometrioosia hoidetaan hormonitoimintaan vaikuttavilla lääkkeillä. Lääkityksessä keltarauhashormoni on avainasemassa: Sillä voidaan vaikuttaa oireita aiheuttavaan, omasta estrogeenituotannosta johtuvaan reaktioon. Kaikki hormonaaliset ehkäisyvalmisteet sisältävät keltarauhashormonia, joten niitä kaikkia voi käyttää endometrioosin hoitoon. Tärkeintä on saada vuoto loppumaan tai tulemaan mahdollisimman harvoin. Tämä onnistuu usein ehkäisypillereillä: Lumetabletit ja taukoviikot jätetään pois. Ehkäisyrengas, -laastari, -kapselit ja hormonikierukka ovat myös vaihtoehtoja endometrioosin hoitoon.

Jos ehkäisyvalmisteista ei ole apua, voidaan aloittaa hoito keltarauhashormoneilla tai hormonitoimintaa salpaavilla lääkkeillä.

Endometrioosin leikkaus tapahtuu laparoskooppisesti. Koska pesäkkeet syntyvät oman hormonitoiminnan seurauksena, ei niiden poisto valitettavasti aina auta, ne uusiutuvat herkästi. Peritoneaalisia pesäkkeitä on tavallisesti paljon, eikä niiden kaikkien poisto aina ole mahdollista. Pienet pesäkkeet eivät välttämättä edes näy leikkauksessa.  Leikkaushoitoa harkitaan syvässä endometrioosissa, jollei lääkehoito auta kipuun.

Leikkauksessa poistetaan syvän endometrioosin kudoksiin tekemiä pesäkkeitä. Leikkaus voi olla vaativa: syvän endometrioosin leikkaukset onkin Suomessa keskitetty yliopistosairaaloihin

Munasarjojen kookkaat endometrioomat poistetaan leikkauksessa. Kohtulihaksen endometrioosia eli adenomyoosi voi vaatia kohdunpoistoleikkauksen siinä vaiheessa, kun raskaus ei enää ole suunnitelmissa. Leikkauksen jälkeenkin tarvitaan tavallisesti hormonihoitoa.

Vaikea endometrioosikipu vaatii myös muuta tukihoitoa kuin lääkitystä tai leikkauksen. Lantionpohjan kipua hoidetaan kivun hoitoo perehtyneen fysioterapeutin toimesta. Endometrioosin moniammatillisen ryhmän palveluja tarjoavat endometrioosin hoitoon keskittyneet julkisen puolen sairaalat. Terveystalolta gynekologisi ohjaa sinut tarvittaessa lähetteellä endometrioositiimin hoitoon.