”Työpaikkana täysin uniikki” Laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä kehittää työssään suomalaisten terveydenhuollon vaikuttavuutta ja laatua
Tekemisen tunnetta ja meininkiä. Mielettömän fiksu, lahjakas ja älykäs tiimi, joka on kaiken lisäksi vielä mukava. Näin kuvailee työyhteisöään Terveystalon laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälä, jonka ydintehtävä on seurata ja parantaa yhä edelleen Terveystalossa annettavien hoitojen ja tutkimusten laatua, vaikuttavuutta ja turvallisuutta. Osana tätä työtä Ämmälän tiimi on kehittänyt Terveystalon digitaalisia hoitopolkuja ja tehnyt samalla pitkäjänteistä, tuloksekasta työtä suomalaisten sairauspoissaolojen vähentämisen eteen.
Terveystalo on Suomen suurin yksityinen terveyspalveluiden tuottaja, joka tarjoaa hoitoa vuosittain 1,3 miljoonalle suomalaiselle yli 8 miljoonalla asiointikerralla. Tämä tarkoittaa sitä, että melkein joka 4. suomalainen asioi Terveystalossa joka vuosi. Hoidon laadun ja tuloksellisuuden jatkuvalla kehittämisellä onkin valtava vaikutus suomalaisten terveyteen. Tieto oman työn vaikuttavuudesta motivoi laatuylilääkäri Antti-Jussi Ämmälää suuresti työarjessa:
– Minulla on todella hieno ja ainutlaatuinen työ. Saan olla mukana todella monessa ja pääsen yhdessä tiimin kanssa näkemään työmme tuloksen. Oma tehtäväni sisältää paljon viranomais-, potilasasiamies- ja hygieniatoimintaan sekä lääkehuoltoon liittyviä asioita sekä lääketieteellistä raportointia. Toimin paljon sisäisten kumppanien kanssa ja suunnittelemme yhdessä koulutuksia, ohjeita, palveluita ja viestintää, Ämmälä avaa työnkuvaansa laatuylilääkärinä.
Digitaalisista hoitopoluista kiistaton hyöty ammattilaiselle ja potilaalle
Terveystalossa on reilun kahden vuoden ajan kehitetty digitaalisia hoitopolkuja ammattilaisten työtä helpottamaan ja nopeuttamaan sekä potilaan itsehoitoa tukemaan. Ämmälän omassa tiimissä työskentelee viisi osaajaa, ja hänen toinen kotinsa löytyy digitaalisen kehityksen puolelta, jossa hoitopolkuja suunnittelee iso joukko eri alojen ammattilaista.
Hoitopolkujen tarkoituksena on paitsi helpottaa ja nopeuttaa vastaanoton kulkua, myös tasalaatuistaa potilaiden saamaa omahoito-ohjeistusta. Sen sijaan, että jokainen lääkäri joutuisi itse etsimään ja tulostamaan potilaalle hoito-ohjeet jokaiseen vaivaan, digitaalisen hoitopolun ansiosta tarkasti viimeisimmän tutkitun tiedon pohjalta koostetut ohjeet lähtevät suoraan tämän mobiililaitteeseen. Potilasta myös muistutetaan hoidon toteutuksesta vastaanottojen välillä. Tällä hetkellä valmiina on seitsemän isompaa ja 20 pienempää hoitopolkua.
– Tarkastelemme paljon lääkärin työn ja asiakasprosessien kulkua, niiden kipukohtia ja sitä, mitä niissä voitaisiin automatisoinnilla helpottaa. Olemme myös hakeneet ratkaisuihin benchmarkia täysin toisilta toimialoilta. Esimerkiksi rakennusteollisuudessa monien prosessien haastavat paikat ovat samoja kuin meillä: jos lääkärin pitää ottaa kantaa jatkohoitoon ennen kuin tutkimustulokset ovat valmistuneet, on prosessin näkökulmasta kyse samankaltaisesta tilanteesta kuin rakennustyömaalla, jossa parketti tulee työmaalle ennen kuin lattia on valettu. Näitä ongelmia voidaan ratkaista muun muassa digitaalisten hoitopolkujen avulla, Ämmälä sanoo.
Moniammatillisuus on avain onnistumiseen
Kehitystyötä on tehty alusta saakka moniammatillisessa yhteistyössä. Yhteen on kokoontunut suuri joukko potilaita arjessaan hoitavia ihmisiä: yleislääkäreitä, psykologeja, ravitsemusterapeutteja, erikoislääkäreitä ja ylilääkäreitä pohtimaan, mitä potilaan hoidossa kannattaisi parantaa.
Kaikkea ei voida tehdä yhdellä kertaa, mutta paljoon pystytään vaikuttamaan. Mukaan tulevat myös desginerit ja sovelluskehittäjät, jotka pohtivat hoitopolun vaatimaa koodausta ja sopivuutta tietojärjestelmiin. Data-analyytikko puolestaan kertoo, mistä tarvittavaa tietoa voisi löytyä ja miten sitä kannattaisi poimia.
– Tämän jälkeen vielä tuotetaan sisällöt yhdessä oikeiden asiantuntijoiden kanssa ja testataan vielä kaikki mahdollinen ja mahdoton. On siis aika pitkä polku siihen, että päästään laukaisemaan asiakkaan puhelimeen viesti omahoito-ohjeista, paljastaa Ämmälä.
Laatua ja vaikuttavuutta
Alun perin Ämmälä tuli Terveystaloon psykiatrian erikoisalajohtajaksi - silloinkin päätökseen tosin vaikuttivat laatuasiat. Ämmälälle Terveystalon laatu- ja vaikuttavuustyö sattui nimittäin olemaan tuttua, ja ne houkuttelivat hänet uuteen työntekopaikkaan.
– Yksi tehtävistäni nykyisessä työssäni onkin kertoa näistä asioista ulospäin. Meillä tehdään ihan mielettömän hyvää laatua, mutta olemme olleet vähän liian vaatimattomia siitä kertomaan. Tarkoitus olisi, että siitä tiedettäisiin ulkopuolella vielä nykyistäkin laajemmin, Ämmälä kertoo.
Ämmälän tiimin tekemää työtä onkin noteerattu laajasti myös talon ulkopuolella: esimerkiksi joulukuussa 2022 Mediuutiset valitsi Ämmälän vuoden 100 terveysalan vaikuttajan listalle. Ämmälä itse muistuttaa, että tunnustus on annettu koko tiimin uraauurtavasta työstä:
– Työtä hoitopolkujen parissa on ollut tekemässä lähemmäs 50 terveystalolaista oman alansa huippuosaajaa. Otimme tunnustuksen koko tiimin yhteisenä huomionosoituksena, vaikka siinä lukikin vain minun nimeni. Tämä oli yhteinen saavutus, jota ei voi kukaan omia, Ämmälä kiteyttää.
Monipuolisia motivaattoreita
Itse työtehtävien lisäksi omassa työssään parasta Ämmälän mukaan ovatkin ihmiset. Moniammatillisessa tiimissä jokainen voi oppia joka päivä jotain uutta. Ämmälä kertoo, että monesti hän saa työpäivän aikana kohtaamiensa henkilöiden kanssa todellisia ahaa-elämyksiä. Töitä laatukehityksessä tehdään yhdessä tosissaan, mutta ei liian totisesti. Työporukassa viljellään huumoria ja nauretaan yhdessä, ja kun onnistumisia tulee, niitä juhlitaan.
– Kukaan ei jaksa tauotonta paahtamista jatkuvasti. Osaamme hyvin säädellä tekemistä, jotta kukaan ei pala loppuun. Tekemisen pitää tuntua mielekkäältä, ja sitä se kyllä on. Olen suorastaan kutsumustyössäni! Ämmälä sanoo.
Ämmälää motivoi myös työstä asiakkailta ja ammattilaisilta saatu kiitos. Hoitoviestejä päästiin lähettämään viime vuonna lähes 400 000, ja palautekanavaa pitkin saatiin potilailta yli 600 palautetta. Asteikolla 1–5 niiden keskiarvo on ollut 4,5.
– Työssäni tärkeä kehityskohde on myös ammattilaisten kokemuksellinen laatu. Me haluamme, että lääkärin on parasta tehdä töitä juuri meillä ja että meiltä löytyvät alan parhaat työkalut.
– Lääkärit ovat todella tyytyväisiä siihen, että talon puolesta tuetaan heidän rutiinityötään tällaisilla automatisoinneilla. Omahoidon kynnyksen mataloittaminen tukee potilaan työskentelyä vastaanottojen välillä ja ammattilaisellekin on motivoivaa nähdä seuraavan kerran hoidossa edistyneempi potilas. Tyytyväisillä ammattilaisilla on tyytyväiset asiakkaat, summaa Ämmälä.
Lue lisää aiheesta
Seniorituki, erot julkiseen sektoriin, työmahdollisuuksien paljous – terveystalolaiset vastasivat nuoria lääkäreitä askarruttaviin kysymyksiin Jodelissa
Terveystalon yleislääketieteen ylilääkäri Emil Heinäaho ja ura-asiantuntija Roosa Niemi päivystivät nuorten suosimassa Jodel-sovelluksessa viisi tuntia vastaten lääkäreitä ja opiskelijoita pohdituttaviin huoliin ja visaisiin kysymyksiin lääkärin työstä sekä Terveystalon työmahdollisuuksista. Kommentteja kertyi yli 260, ja yksittäisiä keskustelijoita langalla oli lähes 100. Erityisesti kysyjiä pohdituttivat työssä jaksaminen, seniorituki ja työmahdollisuuksien konkreettinen anti omalle uralle ja osaamiselle.
”Tämä on juuri minun työni” Laboratoriohoitaja Tuulikki Malon työn monipuolisuus on vailla vertaa
Organisointia, analysointia, näytteenottotyötä, potilaskohtaamisia, tutkimuslaitteiden datan purkua, ongelmanratkaisua ja erilaisten analyysilaitteiden käyttöä. Ihania työkavereita, kannustava ja tukeva esihenkilö, vuorotyön vaihtelua, uuden oppimista ja paljon iloista huumoria. Tätä ja paljon muuta sisältää laboratoriohoitaja Tuulikki Malon työ Oulun Terveystalon laboratorioyksikössä, jossa Tuulikki tiimeineen tekee elintärkeää työtä yksikön ensiluokkaisen diagnostiikan parissa ottaen ja tutkien päivittäin satoja eri näytteitä.
Ura-asiantuntija Joanna Kulkki tekee työtä terveemmän elämän puolesta
Terveystalolaiset ovat omien alojensa huippuosaajia aina koodareista kirurgeihin. Ura-asiantuntijana työskentelevä Joanna kulkki rekrytoi työkseen lääkäreitä ja tekee työtä terveemmän elämän puolesta.
Gastrokirurgi Paulina Salminen American College of Surgeons -kunniajäseneksi
Amerikan kirurgiyhdistys American College of Surgeons (ACS) on valinnut kirurgian ja vatsaelinkirurgian erikoislääkärin, professori Pauliina Salmisen kunniajäsenekseen. ACS on myöntänyt kunniajäsenyyksiä vuodesta 1913 kansainvälisesti merkittäville kirurgeille sekä kirurgeille, jotka ovat kansainvälisesti arvostettuja kirurgian asiantuntijoita, jotka ovat tehneet merkittävää työtä lääketieteellisen tutkimuksen parissa. Professori ja erikoislääkäri Pauliina Salmisen uraauurtavat tutkimukset akuutin appendisiitin ja vaikean lihavuuden kirurgisesta hoidosta ovat mullistaneet sairauksien hoitoa globaalilla tasolla.
Ikääntyneiden vastuulääkäri, lääketieteen tohtori Mia Monnius on ikääntyneiden hoidon erityisosaaja
Terveystalon vastuulääkärit hoitavat valtakunnallisesti tuhansia tehostetun palveluasumisen piirissä olevia ikäihmisiä. Pääasiassa etänä tehtävä työ on joustavaa ja sopii hyvin muun työn oheen. Ikääntyneiden vastuulääkäri Mia Monnius vei loppuun lääketieteen tohtorintutkintonsa vastuulääkärin työn ohessa. Hän työskentelee suurimmaksi osaksi etänä kotonaan Oulussa ja tekee parin kuukauden välein lähikiertoja ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköissä Vaasassa.
Viidessä kaupungissa työskennellyt hammaslääkäri Tero Puolakkainen: ”Joustavat työvuorot tuovat vapautta”
Hammaslääkäri Tero Puolakkainen on tehnyt Terveystalon päivystyksiä ja yksityisvastaanottoja lähes kahdeksan vuoden ajan, viidessä eri kaupungissa. Joustavat työvuorot ovat lisänneet vapautta eri elämänvaiheisiin ja tehneet Puolakkaisesta paremman hammaslääkärin.