Artikkeli

Röntgenhoitaja Antti Hukkanen on säteilynkäytön ja puhetyön ammattilainen

Puheliaaksi pohjoiskarjalaiseksi itseään kuvaileva, sittemmin tamperelaistunut Antti Hukkanen on röntgenhoitajana elementissään. Antin työ Tampereen Terveystalossa on hänen näköisensä sekoitus ihmisten aitoa kohtaamista ja auttamista, oman ammattitaidon ylläpitämistä ja kehittämistä sekä parhaan mahdollisen asiakaskokemuksen luomista – mahtavaa työporukkaa unohtamatta. Mukautuva työ jättää tilaa myös muille Antin elämässä tärkeille asioille, kuten omasta hyvinvoinnista huolehtimiselle, matkustelulle ja liikunnalle.

Röntgenhoitaja Antti Hukkanen työskentelee Tampereen Rautatienkadun Terveystalossa natiivi- eli luukuvantamisen vastuuhoitajana. Yksikössä käytetään lisäksi ultraääni- ja magneettikuvausta ja tehdään kktt-kuvantamista sekä mammografioita. Monipuolisen palvelutarjonnan ansiosta Antti pääsee työssään pitämään yllä ammattiosaamistaan monissa kuvantamisen menetelmissä, minkä hän lukee yhdeksi työnsä ehdottomista eduista.

Röntgenhoitajana Antti on lääketieteellisen säteilynkäytön sekä puhetyön ammattilainen: ilman kummankin osaamista työssä ei tule toimeen. Kun potilas saapuu kuvantamiseen, Antille on tärkeää päästä keskittymään täysillä hänen kohtaamiseensa. Monia saattaa jännittää hämärään huoneeseen tai ahtaaseen magneettiputkeen tuleminen sekä erilaiset äkilliset äänet ja valot. Röntgenhoitajana Antti on avainasemassa mahdollisimman mukavan ja miellyttävän kuvantamiskokemuksen luomisessa.

– Ei ole todellakaan kivaa, kun on vaikka selkä kipeä tai olet kaatunut ja ranteeseen sattuu. Haluan, että kun potilas tulee meille Terveystalolle, kaikki on sujuvaa ja tilanteeseen nähden mahdollisimman miellyttävää: esimerkiksi epäillyn murtuman kanssa pääset nopeasti lääkärille, tulet kuvantamiseen, radiologi lausuu kuvat, tulee kipsaus ja jatkohoito-ohjeet.

– Olemme kuvantamisessa todella tärkeä osa ihmisen hoitopolkua. Jos on kärsinyt esimerkiksi pitkään yskästä, on todella helpottavaa päästä kuviin ja mahdollisesti saada selitys oireille. Mikäli potilaalta sitten keuhkojen röntgenkuvassa löytyy vaikkapa keuhkokuume, hän saa tuloksen samana päivänä, ja sitä päästään heti hoitamaan, Antti kertoo.

Röntgenhoitaja Antti työkoneella
Tamperelaistunut Antti kuvailee itseään puheliaaksi joensuulaiseksi. Hän uskoo päätyneensä röntgenhoitajan ammattiin pitkälti sen takia, että siinä saa olla ja jutella ihmisten kanssa niin paljon. Kuvassa Antin kanssa kollega Emmi-Noora Määttä. Vapaa-ajalla Antille on erityisen tärkeää palautuminen ja liikunta: hän käy aktiivisesti kuntosalilla, pyöräilee, lenkkeilee ja ui ulkovesissä ympäri vuoden. Antti nauttii myös matkustelusta eritysesti Aasian suunnilla.

Substanssin ja vuorovaikutuksen moniosaaja

Röntgenhoitajan työ sisältää paljon potilaiden ohjaamista ja heidän kanssaan keskustelua. Jokainen potilas otetaan vastaan, tarkastetaan lääkärin tekemä lähete, potilaan henkilöllisyys, punnitaan säteilynkäytön oikeutus ja varmistetaan suunnitellun kuvantamismenetelmän oikeellisuus. Sen jälkeen ohjataan potilasta ottamaan kaikki metallit pois ja riisumaan vaatteet kuvattavalta alueelta. Röntgenhoitajan vastuulla on myös ohjata ja asetella asiakas kuvaan, rajata kuva ja antaa tarvittaessa hengitysohjeet. Lopuksi varmistetaan, että jatkot ovat selvillä ja että potilas pääsee lähtemään hyvävointisena.

– Onnistuneiden kuvien, turvallisuuden ja potilastyytyväisyyden kannalta keskustelutaidot ovat hyvin tärkeitä. Kerron aina potilaalle, mitä teemme, mitä tulee tapahtumaan ja varmistan, että jatkot lähettäneen lääkärin kanssa on sovittu. Vaikka asiakasvirta on meillä runsas, ihmisten kanssa ei voi työskennellä kuin liukuhihnalla: empaattisuus ja kuunteleminen ovat avainasemassa. Pitää olla läsnä, valaa ihmisiin uskoa ja toivoa.

Antti röntgenkuvauslaitteella
Asiakkaita kohdatessa yhteinen kieli on tärkeä. Viimeisimpänä Antti on opiskellut hieman ukrainaa entisen kollegan ja Duolingon avustuksella. Hän osaa opastaa asiakkaita koko kuvantamisen ajan ukrainaksi, aina riisuutumisesta hengitysohjeisiin saakka. ”On mahtavaa nähdä, kun ihmisen silmät oikein syttyvät, kun hän tulee ymmärretyksi ja saavat edes vähän kuulla omaa kieltään. Viimeksi ukrainalainen asiakas innostui näyttämään minulle kuvia lapsenlapsestaan ja kertomaan tämän kesäkuulumisia”, Antti kertoo.

Omannäköistä, vaihtelevaa arkea

Tampereen Rautatieaseman yksikön kuvantaminen on auki klo 7–22, ja siellä kuvannetaan potilaita kolmessa vuorossa siellä mistä tarvitaan, päästä varpaisiin. Antti pitääkin työssään myös sen mahdollistamasta vaihtelusta ja vuorokausirytmistä. Hän kuvailee itseään iltavirkuksi, josta on mukavaa nukkua hieman pidempään, käydä treenaamassa, syödä hyvin, hoitaa kotiaskareet ja viettää vapaa-aikaa ennen töihin tuloa hyvin levänneenä. Myös mahdollisuus vaikuttaa työvuoroihin saa Antilta kiitosta:

– Omaa hyvinvointiani lisää todella paljon se, että saan sellaisia työvuoroja kuin pyydän. Toiveet eivät voi tietenkään aina toteutua, mutta on tosi tärkeää, että halua joustaa löytyy puolin ja toisin, sanoo Antti.

Antin työpäivän sisältö vaihtelee paitsi työvuoron, myös potilaiden mukaan. Milloinkaan ei voi täysin varmaksi tietää, mitä päivä tuo tullessaan. Aamulla tarkastetaan listoilta, mitä milläkin kuvauspisteellä on tiedossa ja tarvitseeko niitä varten konsultoida radiologia. Haastavimmat, kuten ajastetut tai varjoainepistoja vaativat kuvaukset ajoitetaan päiväajalle, jolloin kuvantamisessa on radiologi paikalla ja enemmän hoitajia töissä. Illalla taas tehdään rutiinimpaa kuvantamista ja valmistellaan seuraavaa päivää esimerkiksi tarkastamalla listoja, jotta työkavereilla sujuisi kaikki mukavasti aamuvuorossa.

Tärkeintä ovat ihmiset

Työssä Antille erityisen tärkeää ovat ihmiset: niin potilaat kuin oma työyhteisökin. Tampereen seudun kuvantamisen tiimissä työskentelee noin 20 röntgenhoitajaa, ja tiiviiseen työporukkaan kuuluvat myös radiologit, joiden kanssa yhteistyö samoissa tiloissa sujuu saumattomasti. Radiologeja on helppo konsultoida, ja tarvittaessa käydä pohdintaa, onko esimerkiksi lisäkuville tarvetta. Porukalla tehdään töitä vakavien asioiden äärellä, mutta yhteisen huumorin avulla vaikeistakin tilanteista selvitään.

Jo opiskeluajoilta saatu hyvä kokemus mukavasta työyhteisöstä oli yksi syistä, jotka saivat Antin alun perin myös hakeutumaan Terveystalolle. Alun perin joensuulainen Antti opiskeli aikanaan röntgenhoitajaksi Kuopiossa ja aloitti uransa Joensuussa, kunnes ystävät ja elämä toivat hänet Tampereelle. Kun Rautatienkadulle sitten aukesi vapaa paikka, päätös hakemisesta oli helppo.

– Eikä mennyt aikaakaan, kun huomasin, että ilmapiiri ja ihmiset täällä ovat ihan mahtavia. Myös työnkuva osoittautui mieluisaksi. Päätin aika lailla heti, että tänne jään, ja niin on jäänyt moni muukin. Meillä on ollut näinä vuosina tosi pieni vaihtuvuus, vaikka totta kai elämäntilanteet muuttuvat, ja aina joku vaihtaa työpaikkaa. Moni pitää meidän työyhteisöämme tiiviinä, tukevana ja kertoo kokevansa, että voi olla oma itsensä. Maailman mullistustenkin keskellä voin olla onnellinen siitä, että oikeasti tykkään työstäni, Antti päättää.

***

Kiinnostaako röntgenhoitajan työ Terveystalossa? Tutustu tarkemmin uramahdollisuuksiin sekä avoimiin työpaikkoihin!

Tarinoita tärkeimmän tekijöistä

Kaksi ihotautilääkäriä juttelee keskenään iloisesti Artikkeli

Valttina visuaalisuus – ihotautien erikoislääkärin tärkein työväline on harjaantunut silmä

Ihotautilääkäri tutkii ja hoitaa allergioita, ihon sairauksia sekä iholla ilmeneviä yleissairauksia sekä tekee monesti ihon pientoimenpiteitä. Moni potilas ei tiedä, että ihotautilääkärin työ poikkeaa monen muun lääkärin työstä usealla tapaa: diagnoosi perustuu usein silmällä tehtävään arviointiin, ja laboratoriokokeita tarvitaan ani harvoin. Ihotautilääkärin työssä vuorovaikutustaidot nousevat erityisellä tavalla keskiöön – monelle ehkä yllättävästäkin syystä. Dermatologit Ave Kokk ja Eriika Mansikka ovat nyt luvanneet kertoa työstään ja paljastaa, mikä siinä on heidän mielestään kaikkein tärkeintä.

Terveystalon työterveys sai NLY:n koulutuspaikkakyselyssä jälleen 5 tähteä Artikkeli

Terveystalon työterveys sai NLY:n koulutuspaikkakyselyssä jälleen 5 tähteä

Jo kuudetta kertaa tehty selvitys listaa Suomen parhaat erikoistuvien lääkäreiden koulutuspaikat. Kyselyn tulos paljastaa, että Terveystalon työterveys on erikoistuvien lääkäreiden mielestä 5 tähden arvoinen koulutuspaikka – koko Suomen laajuisesti.

Mieshammaslääkäri katsoo kameraan ja hymyilee työpisteellä Artikkeli

Hammaslääkäri Jonni löysi unelmatyönsä Terveystalosta – johtamisen laatu löi ällikällä: ”Saan toteuttaa itseäni”

Jonni Nykänen löysi Terveystalosta työpaikan, jossa hän saa vapaasti toteuttaa itseään hammaslääkärin työssä. Nyt hän kertoo, miten hyvä johtaminen ja selkeät prosessit helpottavat työarkea ja auttavat keskittymään olennaiseen.

Nuori mieshoitaja mittaa asiakkaan verenpainetta Artikkeli

Terveystalon sotealalle kouluttava ja sitouttava juniorityö sai tunnustusta Rekrygaalassa 2023

Terveystalon sotealalle kouluttava ja sitouttava juniorityö sai tunnustusta Rekrygaalan Vuoden rekrytointiteko -ehdokkaana. Vuoden rekrytointiteon finalistit julkistettiin 11.10. ja voittaja palkittiin 2.11. järjestetyssä Rekrygaalassa, joka palkitsee vuosittain rekrytointialan parhaat teot ja tekijät.

Väentungosta Terveystalon Lääkäripäivillä Artikkeli

Terveystalon Lääkäripäivillä 2023 kouluttauduttiin ja viihdyttiin

Terveystalon suuren suosion saavuttaneita Lääkäripäiviä vietettiin 29.9.2023 Tampere-talolla. Päivillä Terveystalon lääkärit ja kutsuvieraat pääsivät kouluttautumaan viidessä ajankohtaisessa koulutusstreamissa aamusta iltaan. Koulutusten lomassa nautittiin hyvästä ruuasta ja kollegojen seurasta sekä monipuolisesta kumppanitarjonnasta.

Terveydenhuollon ammattilaiset valitsivat Terveystalon jälleen alan houkuttelevimmaksi työntekopaikaksi Artikkeli

Terveydenhuollon ammattilaiset valitsivat Terveystalon jälleen alan houkuttelevimmaksi työntekopaikaksi

Terveys- ja lääkealan ammattilaisten mielestä Terveystalo on terveyspalvelualan houkuttelevin työntekopaikka jo neljättä vuotta peräkkäin. Kaikkien terveys- ja lääkealan työnantajien joukossa Terveystalo oli toisella sijalla. Tutkimuksessa osallistujat arvioivat tuntemiaan työnantajia muun muassa maineeseen, työpaikkakulttuuriin, ura- ja kehittymismahdollisuuksiin sekä palkkaan ja etuihin liittyvien kysymysten avulla. Saadun datan perusteella muodostuu kattava kuva suomalaisten sote-alan työnantajien houkuttelevuudesta alan ammattilaisten keskuudessa.