4 asiaa, jotka kannattaa tietää siitä, mitä aivoissa tapahtuu unen aikana
Tiede ei ole osannut selittää täsmällistä syytä, miksi ihmiset ja eläimet nukkuvat, mutta tiedämme jo aika hyvin mitä unen aikana aivoissamme tapahtuu. Turun Fokus Unen vastaava lääkäri Miia Aro kertoo, mitä unen aikana tapahtuu.
1. Unen aikana aivot puhdistuvat
”Aivot käyttävät päivän aikana paljon energiaa ja tämän energiankäytön seurauksena niihin kertyy jätteitä. Unen aikana aivojen viemärijärjestelmä ikään kuin huuhtelee ne. Illalla unipaine syntyy, kun aivoihin on kertynyt tarpeeksi jätettä. Silloin järjestelmä tavallaan ilmoittaa, että kovalevy on täynnä ja kaipaa puhdistusta, jolloin ihminen tuntee itsensä väsyneeksi. Toki asiaan vaikuttavat myös muut seikat, kuten ulkoiset ärsykkeet, esimerkiksi valo. Tämä väsymysaikaikkuna on vain noin 15 minuuttia, ja sen aikana on hyvä mennä nukkumaan, sillä ei koskaan tiedä, milloin seuraava tulee.”
2. Nukkuvan aivot käsittelevät päivänaikaisia ärsykkeitä
”Unen aikana aivot myös järjestelevät hermoyhteyksiä: mitkä päivänaikaiset ärsykkeet ovat tärkeitä ja mitkä voi päästää pois muistista. Yhden päivän aikana kertyy loputon määrä aistiärsykkeitä, joista suurta osaa emme edes huomaa. Ei ole mitään järkeä painaa muistiin esimerkiksi, että iltapäivällä viereisessä autossa oli vilkku päällä. Pitkäaikaismuistiin siirtyminen on monimutkainen mekanismi, mutta arvellaan, että se perustuu hermosolujen välisiin impulsseihin. Jos jotain väliä on käytetty usein eli ajateltu paljon, se säästetään. Vastaavasti jos jossain on vain käväisty, se poistetaan. Tämä on tarpeellista, jotta olemme aamulla virkeitä ottamaan vastaan uusia asioita.”
3. Unen eri vaiheissa aivoissa tapahtuu eri asioita
”Unisyklissä kevyt uni, syvä uni ja REM-uni vaihtelevat ja niiden aikana tapahtuu eri asioita. Sykli kestää puolitoista - kaksi tuntia ja käynnistyy sen jälkeen uudelleen. Syvä uni ajoittuu enimmäkseen alkuyölle, ja aivojen huuhtelu tapahtuu enimmäkseen sen aikana. REM-uni taas näyttää unikäyrässä enemmän valveelta ja sen aikana tapahtuu enemmän muistettavien asioiden käsittelyä.”
4. Aivot pitävät säännöllisestä nukkumaanmenoajasta
”Aivojen kannalta on tärkeää pitää unisykli hyvänä, mikä onnistuu pitämällä nukkumaanmenoajat mahdollisimman säännöllisinä. Ihmisen kehossa on tosin olemassa mekanismi, jonka avulla tilanteessa, jossa syvä uni jää vähäiseksi, sitä otetaan takaisin seuraavana yönä eli silloin tulee tavallista enemmän syvää unta. Pidemmän päälle tämä ei kuitenkaan toimi, ja siksi kannattaa mennä aina suunnilleen samaan aikaan nukkumaan.”
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Tilaa terveysvinkit suoraan sähköpostiisi
Uutiskirjetilaajanamme saat asiantuntijoiden neuvoja ja vinkkejä terveytesi ja hyvinvointisi tueksi sekä vaihtuvia etuja ja tarjouksia palveluistamme.
Lue lisää aiheesta
Mikä on riittävä määrä syvää unta?
Yleislääketieteen erikoislääkäri Sirkku Käsmä vastaa elokuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unen vaiheista.
Seitsemän hoitokeinoa uniapneaan
Uniapnea vaikuttaa merkittävästi elämänlaatuun ja terveyteen. Onneksi hoitokeinoja on useita – ja tietyissä tapauksissa uniapneasta voi parantua kokonaan. Terveystalon korva-, nenä- ja kurkkutautien erikoislääkäri, dosentti Karin Blomgren kertoo seitsemän tehokasta tapaa hoitaa uniapneaa.
Voiko ravintolisistä olla apua unettomuuteen?
Ravitsemusterapeutti Mikko Rinta vastaa heinäkuun Unen uutiskirjeeseen tulleisiin kysymyksiin unesta ja ravintolisistä.
”Mihin se ei vaikuttaisi?” – verenpaine on ehkä tärkein terveyden mittari
Valtaosalla yli 55-vuotiaista on korkea verenpaine. Sydän- ja aivoninfarktien lisäksi se lisää esimerkiksi muistisairauksien riskiä. Onneksi verenpainetta on helppo hoitaa, sanoo lääkäri Kaisa Sotamaa.
Kuinka usein terveydelle tärkeitä arvoja tulisi mitata yli 60-vuotiaana? Johtava lääkäri vastaa
Useimmat tietävät, että oman terveyden mittareita, kuten verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria tulisi aikuisiällä seurata säännöllisesti. Mutta mitä säännöllisyys käytännössä tarkoittaa? Katso ennaltaehkäisevän terveydenhuollon johtavan lääkärin Ilse Rauhaniemen suuntaa antavat ohjeet.
Totta vai tarua: levottomat jalat lisääntyvät ikääntyessä
Totta. Levottomat jalat -oireyhtymä on yleensä yli 40-vuotiaiden vaiva ja sen yleisyys lisääntyy iän myötä. Terveystalon neurologi ja unilääkäri kertoo, miten oireyhtymän voi tunnistaa ja miten sitä hoidetaan.