Vatsatauti voi aiheuttaa niin oksentelua kuin ripulia

Oksennustauti ja ripuli ovat molemmat lapsille tyypillisiä vatsavaivoja, jotka aiheutuvat yleensä viruksista. Vatsatauti leviää herkästi ja sitä esiintyy usein ryppäissä esimerkiksi päiväkodissa. Tavallisin tarttumistapa on kosketuksen kautta tapahtuva tartunta. Tässä tietopaketissa keskitymme avaamaan erityisesti lasten vatsataudin syitä ja oireita, ja kerromme, miten lapsen sairastuessa tulisi toimia. 

Äiti silittää väsynyttä lastaan, jolla on vatsatauti

Sisällysluettelo 

  1. Mikä on vatsatauti?
  2. Vatsataudin oireet
  3. Mikä aiheuttaa vatsataudin?
  4. Vatsataudin hoito – milloin lääkäriin?
  5. Miten aikuisen vatsatauti eroaa lasten vatsataudista?
  6. Vatsataudin ehkäiseminen

Lue lisää lastenlääkärin chat-palvelusta

Varaa aika lastenlääkärille

Lapsen oireista voi tiedustella lastenlääkäri-chatissa ilman ajanvarausta. Perusteellisempi tutkimus on mahdollinen niin lähivastaanotolla, videovastaanotolla kuin puhelinvastaanotolla. Vastaanottojemme ajankohtaiset hinnat ovat nähtävissä hinnastostamme. Lapsen puolesta asiointi onnistuu nyt kätevästi sekä Oma Terveys -sovelluksessa että verkkopalvelussa. Lue lisää lapsen kanssa etäasioinnista tästä.

Mikä on vatsatauti?

Vatsatautiin voi kuulua sekä oksentelu että ripulointi. Tyypillisin lapsen vatsataudin aiheuttaja on virus. Vatsatauti tarttuu tyypillisesti kosketuksen kautta, eli esimerkiksi lapsen koskiessa pesemättömillä käsillä toista lasta. Käsihygienialla onkin suuri merkitys taudin ennaltaehkäisemisessä. Vatsatautia aiheuttavat virukset leviävät herkästi myös pintojen kautta sekä pisaratartuntana.

Vatsataudin oireet

Vatsataudin oireisiin kuuluvat oksentelu, ripuli ja vatsakipu. Taudin yltyessä voi oireeksi tulla myös kuume, päänsärky tai lihaskivut. Oireet ilmenevät yleensä nopeasti tartunnan jälkeen, tavallisesti muutaman vuorokauden sisään. Virusperäinen vatsatauti kestää yleensä parista päivästä viikkoon, mutta tauti voi olla pidempikestoisempikin. 

Vatsatauti – oireet: 

  • Oksentelu
  • Ripuli
  • Vatsakipu
  • Myös kuume, päänsärky ja/tai lihaskivut mahdollisia

Mikä aiheuttaa vatsataudin?

Aiemmin yleisin vatsatautia aiheuttanut virus eli rotavirus on nykyään harvinainen rotavirusrokotteen ansiosta. Nykyään yleisin vatsataudin aiheuttavista viruksista on norovirus. Norovirusinfektiossa sekä ripuli että oksentelu voi olla voimakasta. Mitä pidempään oireita on ja mitä pienemmästä lapsesta on kyse, sitä herkemmin voi kehittyä merkittävää kuivumista. Nesteytys olisikin tärkeää pitää runsaana läpi sairastamisen.

Norovirus voi esiintyä sekä aikuisilla että lapsilla. Yleisiä vatsataudin aiheuttajia ovat myös tavalliset hengitystievirukset, kuten adenovirus tai enterovirukset. Muidenkin virustautien, kuten sapoviruksen ja astroviruksen aiheuttamien tautien yhteydessä voi esiintyä oksentelua ja löysiä ulosteita, mutta oireet ovat lyhytkestoisemmat ja lievemmät kuin varsinaisissa vatsataudeissa.

Yksi epätavanomaisempi syy lapsen vatsaoireille voi olla myös ulkomailta saatu bakteeri, kuten salmonella tai kampylobakteeri. Jos lapsi oireilee lomamatkan jälkeen, on hyvä konsultoida lääkäriä. Tauti saattaa tässä tapauksessa vaatia antibioottikuurin. 

Vatsataudin hoito – milloin lääkäriin?

Lääkärin tehtävä on arvioida vatsatautipotilaan kuivuman aste ja suunnitella hoito tilanteen mukaan. Jos vauva on alle puolivuotias, tulee lapsi aina viedä lääkäriin. Alle puolivuotiaat lapset kuuluvat vatsatautitapauksissa sairaalahoitoon, samoin kuin epätyypillisistä oireista kärsivä tai kovin kuivunut lapsi. Lisäksi, jos taudinkuvaan liittyy rajuja oireita, kuten korkeaa kuumetta, jatkuvaa oksentelua tai ripulointia, lapsen voimattomuutta tai äkillistä painonlaskua, on tärkeää konsultoida lääkäriä. 

Jos lapsen vatsataudin yhteydessä ilmenee korkeaa kuumetta, lapsen voimattomuutta, äkillistä painonlaskua, virtsaamisen vähenemistä, veristä ulostetta tai hyvin runsasta oksentelua ja ripulointia, joka kestää pidempään kuin 3-4 päivää, tulee kääntyä lääkärin puoleen. Myös, jos lapsi on alle puolivuotias tai kotinesteytys ei onnistu, tulee hakeutua lääkäriin.

Mitä ravintoa vatsatautipotilaalle tulisi antaa? 

Monesti vatsatauti hoituu kotikonstein, ja hoitoon riittää nesteytys ja lepo. Vatsatautipotilaan olisi tärkeä saada syötyä ja juotua mahdollisuuksien mukaan. Tärkkelyspitoiset ruoat, kuten peruna, murot ja puuro imeytyvät helposti. Myös voileipäkeksit ovat hyvä vaihtoehto. Vatsataudin aikana on hyvä välttää vahvasti sokeripitoisia juomia, sillä ne voivat pahentaa ripulia. Nesteytystä kannattaa antaa aktiivisesti, mutta varovasti ja pienissä erissä, jolloin minimoidaan oksennusriski.

Vatsataudin hoidon ruoka- ja juomasuosituksina ovat tärkkelyspitoinen ruoka, kuten murot tai peruna, sekä hyvä nesteytys vedellä tai laimealla mehulla.

Tarvittaessa tukihoitona voi käyttää maitohappobakteeri- tai hiivapohjaisia probiootteja, joita saa apteekista ilman reseptiä. Jos ripulointi on runsasta, kannattaa lapselle antaa ns. ripulijuomaa, jota saa apteekista ilman reseptiä. Pakkausselostetta ja lääkärin ohjeita tulee noudattaa tarkasti.

Lue lisää lastenlääkärin chat-palvelusta

Varaa aika lastenlääkärille

Lapsen oireista voi tiedustella lähivastaanotolla, video- tai puhelinvastaanotolla sekä lastenlääkäri-chatin kautta. Lähi- ja etävastaanottoon tarvitaan ajanvaraus. Chat-palvelussa vapaa lastenlääkäri palvelee heti ilman ajanvarausta.

Lapsen puolesta asiointi

Lapsen puolesta asiointi on nyt entistä helpompaa Terveystalon sovelluksessa. Uuden päivityksen myötä alaikäisen lapsen asioita voi hoitaa verkkoselainversion lisäksi näppärästi myös mobiilissa. Kytkemällä lapsen tiedot omaan profiiliinsa huoltaja voi tarkastella sovelluksessa lapsen terveystietoja, varata lapsen puolesta aikoja ja maksaa lapsen puolesta käyntejä mobiilimaksulla. Uudistus mahdollistaa myös lapsen puolesta etäasioinnin niin chatissa kuin ajanvarauksellisella video- ja puhelinvastaanotollakin. Lue lisää lapsen kanssa etäasioinnista tästä.

Miten aikuisten vatsatauti eroaa lasten vatsataudista? 

Vatsatauti voi iskeä sekä aikuiseen että lapseen. Tauti on kuitenkin aikuisille usein lievempi kuin lapsille, eikä aikuisen yleensä tarvitse hakeutua esimerkiksi sairaalahoitoon. Useimmiten aikuisilla riittää hoidoksi lepo ja nesteytys. Jos vatsatautiin liittyy veristä ulostetta tai oksennusta, erittäin voimakasta päänsärkyä ilman migreenitaipumusta, tai jos kunto heikkenee nopeasti, tulee ottaa yhteyttä lääkäriin. Myös siinä tapauksessa, jos epäilee kyseessä olevan ulkomailta mukaan tarttunut bakteeri tai parasiitti, on hakeuduttava lääkäriin.

Vatsataudin ehkäiseminen

Vatsataudin ehkäisemisessä käsihygienialla on suurin rooli. Käsien peseminen tai tarvittaessa käsidesin käyttö on ensisijaisen tärkeää. Tartunnanlähteinä voi olla myös ripulista tai oksennuksesta likaantuneet tekstiilit, kuten vaatteet tai lakanat. Nämä tulisi pestä kuumassa vedessä. Myös vessan ja kylpyhuoneen pintojen puhtauteen tulee kiinnittää erityistä huomiota. Päivähoitoon voi palata, kun oksentelu on loppunut ja ulosteet normalisoituneet.