Punkki levittää borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta

Punkkia ei suotta kutsuta Suomen vaarallisemmaksi eläimeksi. Punkki levittää pääasiassa borrelioosia ja puutiaisaivokuumetta, joita on havaittu Suomessa kasvavissa määrin. Puutiaisaivokuumetta vastaan voi suojautua TBE-rokotteella, eli ”punkkirokotteella”. Sen sijaan borrelioosia ja punkkeja itseään vastaan ei ole rokotetta, mutta niiltä voi suojautua peittävällä pukeutumisella ja päivittäisellä punkkisyynillä punkkikauden aikana. Tästä tietopaketista löydät kattavasti tietoa punkista ja sen levinneisyydestä sekä borrelioosista ja puutiaisaivokuumeesta. Lisäksi saat tietoa TBE-rokotteesta sekä vinkit punkilta suojautumiseen.

Kuvassa nainen istuu laiturilla luonnon keskellä. Punkit viihtyvät etenkin rannikkoalueilla ja saaristossa.

Sisällysluettelo

  1. Punkki
  2. Punkin purema
  3. Borrelioosi
  4. Borrelioosin oireet
  5. Borrelioosi – ihottuma
  6. Borrelioosin toteaminen
  7. Borrelioositesti
  8. Borrelioosin hoito
  9. Puutiaisaivokuume
  10. Puutiaisaivokuume  oireet
  11. Puutiaisaivokuumeen esiintyvyys
  12. ”Punkkirokote” eli TBE-rokote
  13. TBE-rokote  tehosteet
  14. Punkkirokotteen hinta
  15. Milloin punkkirokote kannattaa ottaa?
  16. Punkkien levinneisyys Suomessa
  17. Punkkirokotetesti
  18. Miten poistaa punkki iholta?
  19. Näin suojaudut punkkien levittämiltä taudeilta
  20. Muistilista punkkikauteen

Varaa aika punkkirokotteeseen

Punkki

Punkki eli puutiainen on yleinen, ympäri Suomen levittäytynyt pieni hämähäkkieläin. Punkin levittämiin tauteihin sairastuu vuosittain tuhansia ihmisiä, ja sitä voidaankin kutsua Suomen vaarallisimmaksi eläimeksi. Suomessa noin 1-2 % riskialueiden punkeista kantaa TBE-virusta, joka aiheuttaa vakavaa puutiaisaivokuumetta.

Pusikoissa ja heinikoissa viihtyvät punkit levittävät pääasiassa kahta tautia: borrelioosia sekä puutiaisaivotulehdusta eli TBE:tä. Borrelioosi on huomattavasti puutiaisaivotulehdusta yleisempi, mutta molempien sairauksien määrä on kasvanut viime vuosina. Punkkikausi kestää Suomessa  huhti-toukokuusta loka-marraskuuhun  asti, Etelä-Suomessa helmi-maaliskuulta jopa joulukuulle vähälumisina talvina. Borrelioosia ja TBE:tä havaitaan eniten elokuussa, mutta punkkeja esiintyy lämpötilan noustessa päivällä yli viiden asteen. 

Punkkien elinikä on 2-4 vuotta. Punkkien elämänkaaressa on kolme vaihetta: toukkavaihe, nymfivaihe, sekä aikuisvaihe. Jokainen punkin elämänvaihe kestää noin vuoden. 

Punkin purema

Punkin purema on usein kivuton ja huomaamaton, eikä sitä välttämättä huomaa punkin purressa tai lainkaan. Erityisesti nymfit ja aikuiset punkit purevat ihmisiä, ja suurin osa ihmisten tartunnoista on nymfien puremasta. Nymfien pieni koko vaikeuttaa punkin pureman huomaamista.

Usein pistäessään punkit kiinnittyvät ihoon imukärsän avulla, joten punkin pureman voi huomata siitä, että punkki on kiinni ihossa. Punkki voi pysyä paikallaan päiviä tai jopa yli viikon. Punkki voi kuitenkin itse irrottautua ihosta, joten infektion voi saada myös ilman, että huomaa punkin olleen kiinni ihossa. Usein punkit purevat lapsilla ylävartaloon tai jalkoihin. Pienillä lapsilla punkin purema voi usein olla niskassa tai päässä. 

Punkin ollessa kiinni ihossa, se tulee poistaa heti kun mahdollista. Ensimmäisen vuorokauden aikana borrelioositartunnan riski on pieni, mutta puutiaisaivokuume voi tarttua jopa minuuteissa.  Punkin poisto välittömästi onkin ensisijaisen tärkeää. Katso ohjeet punkin oikeaoppiseen poistamiseen. Punkin purema ei kuitenkaan automaattisesti tarkoita, että on saanut jonkin taudin. Kaikki punkit eivät kanna borreliabakteeria tai puutiaisaivokuumevirusta. 

Miltä näyttää punkin purema?

Punkin purema ja siitä aiheutuva jälki on usein huomaamaton ja oireeton. Puremakohtaan voi kuitenkin muodostua samankaltaista punoitusta, kun muiden hyönteisten puremista. Vaikka puremakohta olisi aluksi oireeton, sitä ja omaa oloa kannattaa seurata muutamien päivien ajan.

Punkin puremakohtaan muodostuva rengasmainen, yli 5 cm läpimittainen punoitus tai laajentuva punoitus ja ihottuma ovat merkki varhaisvaiheen borreliainfektiosta. Toisinaan punoitus voi olla epämääräinen tai sen sijaan ensioireina voi olla lihas- ja nivelsärkyä tai sairauden tunnetta.

Borrelioosi

Borrelioosi on yleisin punkin levittämä infektiotauti, joka siirtyy ihmiselle borreliabakteeria kantavan punkin pureman kautta. Borrelioosin toinen nimitys on Lymen tauti, ja sen aiheuttaa Borrelia burgdorferi -bakteeri. Borrelioosi on punkin levittämistä taudeista huomattavasti yleisempää, kuin puutiaisaivotulehdus.

Borrelioosi tarttuu puutiaisen pureman välityksellä. Borreliabakteerin tartuntariski kasvaa, kun punkki on ollut kiinni ihossa yli vuorokauden. Borrelioosin itämisaika on punkin puremasta ensimmäisiin oireisiin 3-30 vuorokautta.  

Borrelioosin oireet

Borrelioosin oireet voivat olla alkuvaiheessa vähäiset tai tartunnan saanut voi olla myös täysin oireeton. Noin puolella borrelioositartunnan saaneista puremakohtaan ilmestyy punoittavaa ihottumaa rinkulana (halkaisija yli 5 cm), joka leviää pikkuhiljaa. Ensioireena voi olla myös vilustumisoireita. 

Borrelioosin oireita on:

  • Punainen laajeneva ihottuma
  • Kuumetta
  • Väsymystä
  • Sairauden tunnetta
  • Oireita keskushermostossa (esim. päänsärky, pahoinvointi, raaja- tai selkäkipuja)
  • Niveloireita (esim. kipua ja turvotusta)

Joskus oireena voi olla myös ihomuutoksia, jotka voivat näkyä esimerkiksi ihottumana, punoituksena tai sinertävän punaisena kyhmynä. Etenkin lapsilla voi joskus myös toispuoleista kasvohalvausta. Hoitamattomana borrelioosi voi aiheuttaa erilaisia komplikaatioita, kuten hermosto- ja sydänoireita.

Borrelioosi – ihottuma

Borrelioosin yleinen ensioire on punertava, kehämäinen ihottuma punkin puremakohdassa. ilmaantuu noin puolelle borrelioositartunnan saaneista. 
Tyypillisesti puremakohdasta leviää ihottumaläiskä, erythema migrans. joka tarkoittaa "vaeltavaa punoitusta” suomeksi. Borrelioosi voi aiheuttaa myös muita ihomuutoksia. 

Borrelioosin toteaminen

Borrelioosi todetaan lääkärin vastaanotolla potilaan oireisiin ja haastatteluun sekä laboratoriokokeisiin perustuen. Usein potilas tietää punkin pistäneen.  

Borrelioosin toteaminen perustuu lääkärin vastaanotolla tiedossa olevaan altistukseen eli siihen, että potilas on liikkunut punkkialueella, borrelioosiin sopiviin oireisiin sekä laboratoriolöydöksiin.  Kun potilaalla esiintyy borrelioosiin liittyvää erythema migrans -ihottumaa, eli leviävä punainen, läpimitaltaan yli 5 cm rengasmainen ihottuma puremakohdassa, borrelioosin mahdollisuutta lähdetään tutkimaan ja hoitamaan ilman muita altistusta tai oireita.

Varaa aika borrelioosin hoitoon

Borrelioositesti

Borrelioosia epäiltäessä borrelioosi voidaan todeta borreliabakteerin IgG-luokan vasta-ainetestillä. Kun borreliabakteeria kantava punkki puree, ihmisen elimistö alkaa tuottaa immuunipuolustuksessa vasta-aineita bakteeria vastaan. Jos elimistöstä löytyy borreliabakteerin vasta-aineita, potilaalla voidaan diagnosoida tuore tai aikaisemmin sairastettu borrelioosi.

Borrelioosi voidaan osoittaa vasta-ainetestillä vasta noin kuukauden päästä punkin pistosta, sillä vasta-aineita muodostuu elimistöön testiä varten riittävästi noin 3-4 viikon kuluessa, yleensä viimeistään kolmen kuukauden kuluessa. Testi onkin luotettavampi siinä vaiheessa, kun potilaalla esiintyy borrelioosin myöhäisoireita. IgG-vasta-ainemäärityksen lisäksi epäselvissä tilanteissa infektiolääkäri voi määrätä myös muita, harvemmin käytettyjä laboratoriokokeita.

Borrelioosin hoito

Borrelioosin hoito tapahtuu infektiolääkärin johdolla. Borreliaa hoidetaan antibiooteilla borrelioosin tilanteen mukaan lyhyemmällä tai pidemmällä antibioottikuurilla.Borrelioosi on tärkeää hoitaa, sillä se voi hoitamattomana johtaa erilaisiin komplikaatioihin ja aiheuttaa esimerkiksi hermosto- ja sydänoireita.

Varaa aika borrelioosin hoitoon

Puutiaisaivokuume (TBE)

Puutiaisaivokuume (TBE, Tick borne encephalitis) on punkkien levittämä aivotulehdus, joka aiheutuu TBE-viruksesta. Puutiaisaivokuumeesta käytetään myös nimeä puutiaisaivotulehdus sekä Kumlingen tauti. Puutiaisaivokuume on harvinainen sairaus, mutta voi olla pahimmillaan hyvin vakava ihmisellä. Puutiaisaivokuume on tarttunut Baltian ja Keski-Euroopan maissa punkkien lisäksi pastöroimattoman maidon välityksellä. 

TBE-virus leviää punkin pureman välityksellä ja tarttuu jopa muutamassa minuutissa punkin syljestä. Punkit voivat levittää virusta kaikissa elinkaaren vaiheissa, myös toukka- ja nymfivaiheissa, jolloin purema voi olla niin pieni, ettei sitä havaita. Puutiaisaivokuume on yleistynyt Suomessa jatkuvasti. Suomessa on viime vuosina todettu 60-90  tapausta vuodessa. Punkit ovat levinneet etenkin rannikkoalueille ja saaristoon, ja Suomessa punkkien levittämää puutiaisaivotulehdusta esiintyy erityisesti Ahvenanmaalla sekä Turun saaristossa.

Puutiaisaivokuume – oireet

Puutiaisaivokuumeen oireet alkavat usein vasta 4-28 vuorokauden kuluttua punkin pureman jälkeen. Oireita ilmenee kuitenkin vain 10-30 % tartunnan saaneista, joten virus on usein oireeton. 
Puutiaisaivokuumeen oireet etenevät kahdessa vaiheessa. 

Puutiaisaivotulehduksen ensimmäisen vaiheen oireita ovat:

  • Lämpöinen olo tai lievä kuume
  • Päänsärky
  • Nivelsärky

Oireet kestävät noin viikon, minkä jälkeen suurin osa sairastuneista parantuu kokonaan. Kerran sairastettu puutiaisaivotulehdus antaa immuniteetin TBE-virusta vastaan.

Noin 30 % puutiaisaivokuumeen saaneista ensimmäisen vaiheen oireet johtavat keskushermostotulehdukseen. Tällöin oireina on kuumetta, pahoinvointia, päänsärkyä, niskan jäykkyyttä sekä neurologisia oireita, kuten tajunnanhäiriöitä tai halvausoireita. Aivokuumepotilaat tarvitsevat aina sairaalahoitoa. 

Puutiaisaivokuumeeseen ei ole parantavaa lääkehoitoa. Toipumisaika on usein pitkä, ja jopa 40 % tartunnan saaneista kärsii pitkäaikaisista oireista, kuten päänsärystä, halvauksista, heikentyneestä kuulosta sekä muisti- ja tasapainohäiriöistä.

Puutiaisaivokuumeelta voi suojautua ns. punkkirokotuksella, eli TBE-rokotteella. TBE-rokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan maksuttomana tietyillä riskialueilla asuville. Myös muiden, pidempiä aikoja riskialueilla oleskelevien ja luonnossa liikkuvien, kannattaa harkita rokottautumista. 

Puutiaisaivokuumeen esiintyvyys

Puutiaisaivokuumetta eli TBE-virusta esiintyy Suomessa mm. seuraavilla alueilla : 

  • Ahvenanmaa
  • Turun saaristo (mm. Parainen ja Kustavi)
  • Lohjanjärven alue
  • Kotkan saaristo
  • Kemin 
  • Simo
  • Lappeenrannan Sammonlahti
  • Preiskarin saari 

TBE on huomattavasti yleisempi jo Virossa. Myös muualla Baltiassa sekä useissa Keski-Euroopan maissa on kohonnut puutiaisaivokuumeen riski.
Ajantasaisen listauksen alueista, joilla puutiaisaivokuumetta esiintyy, löydät THL:n sivuilta.

”Punkkirokote” eli TBE-rokote

Punkkirokote, eli viralliselta nimeltään TBE-rokote, suojaa puutiaisten levittämältä puutiaisaivokuumeelta eli TBE-virukselta. Yleisesti käytetty nimitys punkkirokote on harhaanjohtava, sillä rokote ei suojaa punkkien puremilta tai muilta niiden levittämiltä taudeilta, kuin puutiaisaivotulehdukselta.
TBE-rokote kuuluu kansalliseen rokoteohjelmaan maksuttomana tietyillä riskialueilla asuville. Myös muiden, pidempiä aikoja riskialueilla oleskelevien ja luonnossa liikkuvien, kannattaa harkita rokottautumista. 

Varaa aika punkkirokotteeseen

Voit varata ajan myös koko perheen rokottamista varten. Yhdellä vastaanottoajalla voidaan rokottaa kaksi perheenjäsentä. Varaa kaksi aikaa, jos rokotettavia on 3-5 tai kolme aikaa, jos rokotettavia on 6-7. Ilmoita rokotettavien henkilötiedot ajanvarauksen yhteydessä, niin rokotuskäynti sujuu ripeästi.

TBE-rokote – tehosteet

TBE-perusrokotesarjaan kuuluu kolme rokotetta. Ensimmäinen rokote suojaa noin 40-50 % ja toisen jälkeen suoja on jo 97-98 %. Kolmen rokotteen sarja antaa suojan kolmeksi vuodeksi, jonka jälkeen suojaa tulisi tehostaa aina 3-5 vuoden välein. 

Punkkirokotteen perussarja ja tehosteet tulisi ottaa seuraavasti:

  • Toinen annos n. 1 kk ensimmäisen pistoksen jälkeen
  • Kolmas annos 5-12 tai 9-12 kk toisen annoksen jälkeen valmisteesta riippuen
  • Kolmannen annoksen jälkeen suojaa tulisi tehostaa 3-5 vuoden välein

Tehosteiden ottaminen ajallaan on tärkeää suojan ylläpitämisen vuoksi.

Punkkirokotteen hinta

Punkkirokotteen hinta on 68,10 € / yksi rokotuskäynti. Hinta rokotuskäyntiä kohden on kokonaishinta, joka sisältää rokotteen (Encepur tai Ticovac), pistoksen ja palvelumaksun.

Varaa aika punkkirokotteeseen

Milloin TBE-rokote kannattaa ottaa?

Puutiaisaivokuumeelta suojaava TBE-rokote kannattaa ottaa hyvissä ajoin ennen punkkikauden alkua, jotta ehtii ottaa rokotetehosteet ja suoja on mahdollisimman hyvä punkkikaudella. Punkkikausi alkaa Suomessa jopa helmi-maaliskuussa lumettomina vuosina. TBE-rokote kannattaakin ottaa mieluiten jo kylmänä kautena ennen punkkien aktivoitumista. Borrelioosia ja TBE:tä havaitaan eniten elokuussa, mutta punkkeja esiintyy lämpötilan noustessa päivällä yli viiden asteen.

Punkkien levinneisyys Suomessa

Punkkien levinneisyys ulottuu Suomessa lähes koko maahan aivan pohjois-Lappia lukuun ottamatta. Eniten punkkeja esiintyy rannikkoseuduilla ja saaristossa. Ilmastonmuutoksen arvellaan vaikuttaneen siihen, että punkkien määrä on kasvanut Suomessa ja Euroopassa runsaasti. 

Punkkirokotetesti

Miten poistaa punkki iholta?

Punkki tulisi poistaa ihosta mahdollisimman nopeasti sen huomaamisen jälkeen, koska se voi tartuttaa tauteja jo hyvin nopeasti. Punkki kannattaa poistaa punkkilassolla tai kapeakärkisillä punkkipinseteillä.

Näin poistat punkin oikein:

  1. Tartu punkista mahdollisimman läheltä ihoa.
  2. Vedä punkkia suoraan ihosta ylöspäin hitaasti ja varovasti. 
  3. Desinfioi puremakohta desinfiointiaineella tai saippualla ja vedellä. 
  4. Jos punkki ei irtoa kokonaan, odota muutama päivä. Poista punkin jäänteet pinseteillä tai desinfioidulla neulalla.
  5. Seuraa puremakohtaa muutaman viikon ajan. 

Jos punkin puremasta jää iholle rinkulamainen, läpimitaltaan yli 5 cm jälki, iholle ilmestyy muuten ihottumaa vielä muutaman viikon kuluttua puremasta tai sinulle ilmaantuu muita oireita, kuten kuumetta ja päänsärkyä, on syytä ottaa yhteyttä lääkäriin. 

Näin poistat punkin oikein

Näin suojaudut punkkien levittämiltä taudeilta

Punkit ja borrelioosi:
Punkeilta ja niiden syljestä tarttuvalta borrelioosilta voi suojautua pukeutumalla pitkähihaisiin vaatteisiin luonnossa liikkuessa. Heinikossa tai maastossa kannattaa käyttää myös varrellisia saappaita tai pitää sukkia lahkeiden päällä. Pitkähihaiset vaatteet estävät punkin pääsyn iholle asti. Vaaleista vaatteista punkit on helpompi havaita. Punkkeja vastaan on olemassa myös punkkikarkotetta, jota laitetaan paljaaksi jääville alueille. 

Tarkista iho punkeilta päivittäin, kun ulkoilet punkkialueilla. Punkit purevat lapsia usein ylävartaloon. Punkit voivat kuitenkin kiinnittyä myös päänahkaan tai korvantauksiin, joten on tärkeää käydä läpi koko keho päästä varpaisiin niiden varalta.
Punkkiaikana on hyvä pitää myös punkkipinsetit lähettyvillä, jotta mahdolliset punkit saadaan irrotettua mahdollisimman nopeasti ihosta. Mitä nopeammin punkki saadaan poistettua, sitä epätodennäköisempää on tartunnan saaminen. 

Puutiaisaivokuume:
Puutiaisaivokuumeelta, eli TBE:ltä, voi suojautua rokotteella muun punkeilta suojautumisen lisäksi. Puutiaisrokote ei suojaa punkkien puremilta eikä borrelioosilta, mutta ehkäisee TBE-viruksen tarttumista, eli puutiaisaivotulehdukseen sairastumista.

Muistilista punkkikauteen

Muista nämä, kun punkkikausi alkaa keväällä:

  • Ota selvää oleskelualueesi punkkitilanteesta. Riskialueilla oleskelevien kannattaa suojautua TBE-rokotteella.
  • Pukeudu luonnossa liikkuessasi pitkähihaisiin vaatteisiin ja maastossa pitkävartisiin kenkiin. Vaaleista vaatteista punkin erottaa helpommin.
  • Tee punkkisyyni päivittäin. Muista myös päänahka ja korvantaukset!
  • Tutki lemmikkieläimesi päivittäin, äläkä päästä niitä sänkyyn. Jos esim. koiralla on punkki, se siirtyy helposti petivaatteiden kautta ihmiseen.
  • Pidä punkkipihdit mukana kesäreissussa ja mökillä. Ihossa olevat punkit tulee poistaa mahdollisimman nopeasti!

Varaa aika punkkirokotteeseen