Koliikki eli selittämätön itkuisuus lähtee itsestään ajan kanssa

Koliikki on yleinen ongelma, josta kärsii joka kymmenes vauva. Koliikki-itku kuulostaa kipuitukulta, jonka syytä ei löydetä ja, joka ei laannu rauhoitteluyrityksistä huolimatta. Koliikki voi olla perheelle hyvin kuormittavaa ja vanhempien on tärkeä huolehtia myös omasta jaksamisesta. Tässä tietopaketissa kerromme tarkemmin, miten tunnistat koliikkivaivat ja milloin on syytä kääntyä lääkärin puoleen. 

Iloinen vauva äidin kanssa

Sisällysluettelo

  1. Mikä on koliikki?
  2. Koliikin syyt
  3. Koliikin hoito
  4. Milloin yhteys lääkäriin?

Ota yhteys lastenlääkäriin tästä

Mikäli jaksamisesi on koetuksella tai lapsella esiintyy itkukohtausten lisäksi muita yleisoireita, on hyvä ottaa yhteys lääkäriin. Voit varata ajan vastaanotolle paikan päälle tai valita etävastaanoton. Lapsen puolesta asiointi onnistuu nyt kätevästi sekä Oma terveys- sovelluksessa että verkkopalvelussa. Lue lisää lapsen kanssa etäasioinnista tästä.

Tutustu myös lisää Mielen hyvinvoinnin palveluihin, jos kaipaat tukea jaksamisesi kanssa. Huolten kanssa ei tarvitse jäädä yksin ja on hyvä hakea tukea jo varhain.

Mikä on koliikki?

Koliikki ilmenee lapsen selittämättöminä itkukohtauksina. Koliikki-itku esiintyy kohtausmaisena, kuulostaa läpitunkevalta kipuitkulta, jonka syytä ei löydetä ja joka ei laannu rauhoitteluyrityksistä huolimatta. Tavallisesti koliikkia esiintyy yhden viikon ikäisestä kolmen kuukauden ikäiseen. Koliikkivaivat ovat tavallinen ongelma ja sitä esiintyy noin 10 %:lla lapsista. 

Koliikkia eli runsasta ja selittämätöntä itkuisuutta esiintyy:

  • vähintään kolme tuntia, kolmena päivänä viikossa, kolmen viikon aikana
  • painottuen ilta-aikaan (klo 18-24)
  • runsaimmillaan 6-8 viikon iässä

Koliikin esiintyminen

Myös vähäisempi itkun määrä luetaan koliikiksi, jos se on toistuvaa ja painottuu ilta-aikaan. Useimmiten 6-8 viikon jälkeen itkuisuus alkaa vähentyä ja yli kolmen kuukauden ikäiselle koliikkivaivat ovat harvinaisia. Tyypillistä on myös vaihtelevuus päivittäisessä itkun määrässä sekä itkun laadun ja voimakkuuden vaihtelevuus, jolloin vauvan itku saattaa vaihtua kitinästä voimakkaaseen huutoon. Itkuisuuden lisäksi vauvan maha saattaa pömpöttää, vauva vetää itseään kaarelle itkiessään sekä huitoo käsillään. 

Koliikin syyt

Koliikin syitä ei tiedetä ja sen takana voi olla useampiakin erilaisia aiheuttajia. Esimerkkejä koliikin aiheuttajista voivat olla suoliston toiminnan hidas kehittyminen tai hermoston yleinen kehitys. 

Koliikkivaivat ovat rintaruokitulla ja äidinmaidonkorviketta saavilla vauvoilla yhtä yleisiä. Koliikkivaivojen syynä ei myöskään ole vauvan huono hoito vaan itkuisuuden arvellaan kuuluuvan yleisesti vauvan kehitykseen.

Koliikin hoito

Koliikin hoitoon ei ole varsinaisesti tehokasta lääkehoitoa. Koliikkivaivat ovat yleisiä ja ne korjaantuvat itsestään ajan kanssa. Itkuisuuteen auttaa aika ja itkun määrä vähenee vauvan kehittyessä. Lisäksi voidaan kokeilla pienellekin lapselle turvallisia probiootteja, jotka voivat tasapainoittaa suoliston bakteerikantaa.  

Vauvan itkukohtauksen aikana rytminen keinuttelu voi auttaa itkuisuuteen. Pitkiä päiväunia tulisi välttää ennen iltaa, jotta nukkumisrytmi painottuisi yöhön. Joissakin tilanteissa myös tiheät syötön yritykset vain pahentavat tilannetta, joten lasta ei tulisi syöttää jokaisen itkun aikana.

Koliikin hoitoon on olemassa erilaisia suosituksia, joita voi kokeilla itkuisuuden vähentämiseksi. Yksi suositus on "viiden S:n" suositus, joka tulee englantilaisesta kirjallisuudesta. Suosituksen mukaan vauva kapaloidaan, vauvaa kanniskellaan vatsallaan tai kyljellään, kuiskutellaan korvaan suhuääniä, keinutellaan vauvaa pienin liikkein ja imeskellään tuttia, kanniskelijan sormea tai rintaa.  

Milloin yhteys lääkäriin?

Vauvan koliikki voi olla perheelle hyvinkin kuormittavaa, jonka takia onkin tärkeää tunnistaa omat voimavarat. Neuvolan tai lääkärin puoleen on hyvä kääntyä, jos voimat alkavat loppumaan. Vanhempien on tärkeä huolehtia myös omasta jaksamisesta ja huolten kanssa ei tarvitse jäädä yksin. Terveystalon Mielen hyvinvoinnin ammattilaiset ovat tukenasi, mikäli kaipaat apua omaan jaksamiseen liittyvissä asioissa. Tutustu lisää Terveystalon tarjoamiin Mielen hyvinvoinnin palveluihin.

Jos lapsella esiintyy selittämättömän itkun lisäksi muita oireita kuten kuumetta, oksentelua, ihottumia, ripulia, infektion merkkejä, lapsen kasvussa on häiriöitä tai lapsi ei reagoi, on syytä kääntyä lääkärin puoleen. Mikäli itkuisuutta on kestänyt yli neljän kuukauden ajan ympärivuorokautisesti, on syytä sulkea pois maitoallergian mahdollisuus. Voit varata ajan lääkärin vastaanottoon tai ottaa yhteyden lääkäriin etävastaanotolla.

Ota yhteys lastenlääkäriin tästä

Lapsen puolesta asiointi

Lapsen puolesta asiointi non nyt entistä helpompaa Terveystalon sovelluksessa. Uuden päivityksen myötä alaikäisen lapsen asioita voi hoitaa verkkoselainversion lisäksi näppärästi myös mobiilissa. Kytkemällä lapsen tiedot omaan profiiliinsa huoltaja voi tarkastella sovelluksessa lapsen terveystietoja, varata lapsen puolesta aikoja ja maksaa lapsen puolesta käyntejä mobiilimaksulla. Uudistus mahdollistaa myös lapsen puolesta etäasioinnin niin chatissa kuin ajanvarauksellisella video- ja puhelinvastaanotollakin. Lue lisää lapsen kanssa etäasioinnista tästä.