Suonikohjut ovat ihosta kohollaan olevia laajentuneita pintalaskimoita.

Suonikohjut ovat seurausta alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnasta

Suonikohjut ovat yleinen vaiva, erityisesti yli 40-vuotiailla naisilla. Oireettomista suonikohjuista ei tarvitse olla huolissaan, mutta monet pitävät niitä kosmeettisena haittana. Suonikohjujen hoitoon on kuitenkin olemassa useita menetelmiä. Tässä tietopaketissa selvitetään, mitä suonikohjut ovat, mistä ne johtuvat ja miten suonikohjujen hoito tapahtuu.

Jos suonikohjut aiheuttavat kipua tai häiritsevät sinua, ota yhteys lääkäriin. Hoitoon on hakeuduttava viimeistään silloin, jos suonikohjut aiheuttavat toistuvia laskimotulehduksia, verenvuotoa tai iho-oireita, kuten ihottumaa ja värimuutoksia.

Sisällysluettelo

Mitä suonikohjut ovat?

Suonikohjut ovat laajentuneita laskimoita, jotka ilmenevät mutkittelevina ja ihosta kohollaan olevina pintalaskimoina. Väritykseltään ne ovat usein tummanvioletteja tai sinisiä.

Suonikohjuja voi muodostua kaikkialle kehoon, mutta tavallisesti niitä esiintyy pohkeiden, säärien ja reisien alueella.

Suurin osa suonikohjuista on oireettomia. Verisuonten laajentuminen voi kuitenkin aiheuttaa alaraajojen turvotusta ja kipua, jotka pahenevat usein iltaa kohti mentäessä.

Oireet

Tyypillisiä suonikohjuihin liittyviä oireita ovat:

  • alaraajojen turvotus, särky ja krampit
  • painon ja kiristyksen tunne
  • kutina
  • ihomuutokset ja säärihaava
  • levottomat jalat

Mistä suonikohjut johtuvat?

Suonikohjut ovat seurausta alaraajojen laskimoiden vajaatoiminnasta. Laskimoiden sisällä on läppiä, joiden tehtävä on varmistaa, että veri virtaa raajoista kohti sydäntä.

Laskimoiden vajaatoiminta aiheuttaa läppien vioittumisen, minkä johdosta osa verestä voi valua takaisinpäin ja kerääntyä suoniin.

Suoniin kerääntynyt veri nostaa suonensisäistä painetta aiheuttaen verisuonen seinämien venymisen ja lopulta suonikohjujen muodostumisen.

Syytä laskimoiden vajaatoimintaan ei tiedetä, mutta suurimmat riskitekijät ovat naissukupuoli, raskausaika ja perinnöllisyys.

Heikentynyt verenkierto voi joissakin tapauksissa johtaa myös veren hyytymiseen ja veritulpan eli laskimotukoksen muodostumiseen.

Tällöin suonikohju muuttuu kipeäksi, ja iho alkaa punoittamaan. Tilaa kutsutaan laskimotukkotulehdukseksi.

Suonikohjujen syntyyn vaikuttavia tekijöitä ovat:

  • Ikä: Suonikohjut ovat yleisimpiä yli 40-vuotiailla.
  • Sukupuoli: Naiset saavat suonikohjuja todennäköisemmin kuin miehet.
  • Raskausaika: Suonikohjuja voi muodostua raskauden aikana kehon lisääntyneen verimäärän vuoksi.
  • Perinnöllisyys: Jos vanhemmilla on ollut suonikohjuja, myös lapsella on suurempi todennäköisyys niiden esiintymiseen.
  • Paino: Ylipaino tai lihavuus voi aiheuttaa ylimääräistä painetta suoniin.
  • Pitkäaikainen seisominen tai istuminen: Pitkäaikainen paikallaanolo saattaa johtaa veren kerääntymiseen suoniin ja suonikohjujen muodostumiseen.

Suonikohjut tulevat näkyviin usein raskauden aikana

Suonikohjut eivät ole seurausta raskaudesta, mutta raskaus voi tuoda suonikohjut näkyviin. Raskausajan hormonit saavat verisuonet laajentumaan, mikä johtaa verenkierron lisääntymiseen ja joskus suonikohjujen muodostumiseen.

Myös alaraajojen laskimoiden paine on raskausaikana normaalia suurempi, mikä edesauttaa asiaa. Lisääntynyt verenkierto voi pahentaa myös peräpukamia, jotka ovat yleinen raskausajan ongelma.

Voiko nuorella henkilöllä olla suonikohjuja?

Suonikohjuja voi esiintyä myös nuorella henkilöllä, vaikka ne ovatkin yleensä yli 40-vuotiaiden ongelma. Nuorten suonikohjujen taustalla on useimmiten perimä.

Jos vanhemmilla tai isovanhemmilla on ollut suonikohjuja, niitä esiintyy todennäköisemmin myös jälkikasvulla. Joillakin henkilöillä ensimmäiset suonikohjut saattavat näkyä jo teini-ikäisenä.

Suonikohjujen hoito

Suonikohjujen diagnoosi ja hoitosuunnitelma perustuu aina ultraäänitutkimukseen. Nykyaikaiset suonikohjuhoidot perustuvat suonensisäisiin menetelmiin, joilla korjataan vialliset laskimot.

Ensisijaisina hoitomenetelminä suonikohjujen hoidossa käytetään vaahtoruiskutushoitoa ja laserhoitoa. Suonikohjuleikkaus tehdään vain, jos suonensisäiset menetelmät ovat poissuljettuja.

Kehittyneen teknologian ansiosta sairauspoissaolojen tarve on vähentynyt huomattavasti, eikä esimerkiksi vaahtohoidon jälkeen tarvita ollenkaan sairaslomaa.

Seuraavassa on lueteltuna suonikohjujen hoitoon tarkoitetut menetelmät.

Suonikohjujen vaahtoruiskutushoito (skleroterapia)

Suonikohjujen vaahtoruiskutushoito sopii pienten laskimorunkojen ja suonikohjujen hoitoon. Vaahtoruiskutushoidossa viallisiin laskimoihin ruiskutetaan vaahtoa, joka kutistaa laskimot, minkä jälkeen ne kuihtuvat vähitellen pois.

Toimenpide on potilaalle varsin vaivaton, eikä sairauslomalle ole tarvetta. Hoito tapahtuu tavallisesti 2–3 hoitokerran aikana.

Lue lisää: Suonikohjujen vaahtoruiskutushoito

Suonikohjujen laserhoito

Laserhoitoa käytetään vaahtohoidon rinnalla etenkin isojen suonien hoidossa. Periaate on samanlainen kuin vaahtohoidossa: laserkärjen lämpövaikutuksella saadaan aikaan laskimon sisäkautta tapahtuva tuhoutuminen ja tukkiutuminen, minkä jälkeen suoni kutistuu ja lopulta häviää.

Terveystalossa laskimon sisäisiä laserhoitoja tehdään Helsingissä, Jyväskylässä, Kuopiossa, Porissa, Tampereella ja Turussa.

Lue lisää: Suonikohjujen laserhoito

Suonikohjujen radiotaajuushoito

Suonikohjujen radiotaajuushoitoa käytetään laskimorunkojen sekä niiden haarojen tukkimisessa ja kutistamisessa. Radiotaajuushoitoa voidaan käyttää vaahtoruiskutuksen sijaan tai sen ohella.

Lue lisää: Suonikohjujen radiotaajuushoito

Suonikohjuleikkaus

Suonikohjuleikkauksessa poistetaan vialliset laskimot kirurgisesti. Leikkausta käytetään lähinnä poikkeuksellisen suurten suonien hoidossa.

Suonikohjuleikkaus voi olla tarpeen, jos tukisukka ei helpota oireita tai jos laskimon vajaatoiminta johtaa ihomuutoksiin tai säärihaavaan. Leikkaustarve on kuitenkin vähentynyt nykyään huomattavasti laskimonsisäisten hoitojen takia.

Lue lisää: Suonikohjuleikkaus

Suonikohjujen itsehoito – kuusi vinkkiä oireiden helpottamiseen

Suonikohjut ovat seurausta laskimoiden vajaatoiminnasta, jonka tarkkaa aiheuttajaa ei tiedetä. Siksi suonikohjujen ennaltaehkäisyyn ei varsinaisesti ole keinoja, mutta niistä aiheutuvia oireita voidaan lievittää ja hallita seuraavien ohjeiden avulla.

1. Käytä tukisukkia

Tukisukkien käytöllä pyritään lievittämään suonikohjuista johtuvaa kipua ja epämukavuutta. Sukat tukevat pohjelihaspumpun toimintaa, mikä auttaa ylläpitämään normaalia verenkiertoa. On kuitenkin hyvä muistaa, että kompressiohoito ei ennaltaehkäise tai paranna suonikohjuja.

2. Harrasta säännöllisesti liikuntaa

Liikunta auttaa vahvistamaan lihaksia ja parantamaan verenkiertoa. Säännöllinen liikunta voi auttaa vähentämään suonikohjujen muodostumista.

3. Vältä pitkäaikaista seisomista ja istumista

Pitkäaikaista seisomista ja istumista on hyvä välttää etenkin, jos olet raskaana tai jos sinulla on jo suonikohjuja.

Pitkäaikainen seisominen ja istuminen johtaa verenkierron heikkenemiseen, jolloin suoniin kohdistuva paine lisääntyy. Nouse jaloittelemaan tasaisin aikavälein, jotta verenkiertosi ei pääse heikentymään.

4. Nosta jalat koholle

Jalkojen nostaminen sydämen yläpuolelle auttaa vähentämään turvotusta ja muita suonikohjulle tyypillisiä oireita. Voit nostaa jalat esimerkiksi tyynyn päälle, kun istut tai makaat.

5. Vältä tupakointia

Tupakointi vaurioittaa verisuonten seinämiä ja heikentää verenkiertoa. Lisäksi sillä on haitallinen vaikutus veren kolesteroliin.

6. Vältä ylipainoa

Painonpudotus voi vähentää suonikohjujen ja muiden sairauksien riskiä. Ylipaino aiheuttaa lisäpainetta suoniin, mikä lisää riskiä suonikohjujen syntymiselle.

Laihduttaessa myös elimistön aineenvaihdunta kiihtyy, mikä parantaa verenkiertoa.


Sinua saattavat kiinnostaa myös seuraavat tietopaketit:

Jaakko Halonen, yleislääketieteen erikoislääkäri

Asiantuntijana tässä artikkelissa toimi yleislääketieteen erikoislääkäri Jaakko Halonen.