Kilpirauhasen vajaatoiminta

Kilpirauhasen vajaatoiminta eli hypotyreoosi on yleinen sairaus, joka vaikuttaa monella tapaa terveyteen ja hyvinvointiin. Kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisimpiä oireita ovat väsymys, palelu, painonnousu ja ummetus. Kilpirauhasen vajaatoimintaa epäiltäessä kannattaa hakeutua hoitoon, sillä se on hyvin hoidettavissa lääkkeillä. Kilpirauhasarvojen mittaus onnistuu myös ilman lähetettä. Tästä tietopaketista löydät tietoa kilpirauhasen vajaatoiminnasta, sen tutkimisesta sekä hoidosta. Tietopaketissamme on myös lista kilpirauhasen vajaatoiminnan yleisimmistä oireista. 

Kuvassa makaa selällään nurmikolla ja nauraa iloisesti. Kilpirauhasen vajaatoiminta on hyvin hoidettavissa lääkkeillä.

Sisällysluettelo

  1. Kilpirauhanen – toiminta elimistössä
  2. Tyroksiini, trijodityroniini ja tyreotropiini
  3. Kilpirauhasen vajaatoiminnan syyt
  4. Kilpirauhasen vajaatoiminta – oireet
  5. Kilpirauhasen vajaatoiminnan tutkiminen
  6. Kilpirauhasen hormonien viitearvot
  7. Kilpirauhasarvojen mittaus ilman lähetettä
  8. Kilpirauhasen vajaatoiminta – hoito
  9. Muut kilpirauhasen sairaudet
  10. Ohjeet asiointiin

Varaa aika yleislääkärin vastaanotolle

Kilpirauhanen – toiminta elimistössä

Kilpirauhanen on kaulan alaosassa kurkunpään alla sijaitseva rauhanen, joka tuottaa kilpirauhashormoneja. Erittämiensä kilpirauhashormonien avulla kilpirauhanen osallistuu moneen eri elintoimintoon ja sen toiminta on tärkeässä roolissa hyvinvoinnin kannalta. Tärkeimmät kilpirauhasen erittämät hormonit ovat tyroksiini (T4) ja trijodityroniini (T3). Kilpirauhasen hormonintuotantoa säätelee aivolisäkkeen erittämä tyreotropiini (TSH).

Kilpirauhasen erittämät hormonit vaikuttavat esimerkiksi:

  • Aineenvaihduntaan
  • Kasvuun
  • Suoliston toimintaan
  • Kehon lämmönsäätelyyn
  • Muiden hormonien toimintaan.

Tyroksiini, trijodityroniini ja tyreotropiini

Tyroksiini (T4) on tärkein kilpirauhashormoni ja se osallistuu esimerkiksi kehon aineenvaihdunnan säätelyyn. Kun kilpirauhanen erittää elimistöön liian vähän tyroksiinia, kyseessä on kilpirauhasen vajaatoiminta. Jos taas tyroksiinia erittyy liikaa, kyseessä on kilpirauhasen liikatoiminta. Usein kun epäillään kilpirauhasen vajaa- tai liikatoimintaa, tutkitaan vapaan tyroksiinin (T4V) määrä elimistössä. Vapaa tyroksiini ei ole sitoutunut elimistössä kuljettajaproteiineihin vaan liikkuu elimistössä vapaana. Ainoastaan se voi osallistua hormonien tehtäviin, minkä vuoksi sen mittaaminen antaa luotettavamman kuvan kilpirauhasen toiminnallisesta tilasta.

Trijodityroniini (T3) on toiminnaltaan ja vaikutukseltaan samankaltainen kuin tyroksiini, mutta on biologisesti aktiivisempi. Tämän takia se vaikuttaa elimistössä voimakkaammin kuin tyroksiini ja sen pitoisuus elimistössä on alhaisempi. Nimensä mukaisesti trijodityroniini koostuu kolmesta jodiatomista, minkä takia sen erittyminen edellyttää riittävää jodinsaantia ravinnosta.

Tyreotropiini (TSH) on aivolisäkkeen tuottama hormoni, joka säätelee kilpirauhasen toimintaa. Ilman tyreotropiinia kilpirauhanen ei pysty erittämään kilpirauhashormonia eli tyroksiinia normaalisti. Kilpirauhasen toimintahäiriöt vaikuttavat tyreotropiinin määrään elimistössä. Kun aivolisäke huomaa tyroksiinin tuotannon vähentyneen kilpirauhasen vajaatoiminnan seurauksena, se lisää tyreotropiinin eritystä. Tällä aivolisäke yrittää saada kilpirauhasen tuottamaan enemmän tyroksiinia. Kilpirauhasen liikatoiminnassa sen sijaan tyreotropiinin määrä elimistössä vähenee, kun aivolisäke pyrkii rauhoittamaan kilpirauhasen liiallista tyroksiinin tuotantoa.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan syyt

Kilpirauhasen vajaatoiminta on yleinen sairaus, ja sitä esiintyy naisilla useammin kuin miehillä. Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheutuu, kun kilpirauhanen ei pysty tuottamaan kilpirauhashormonia eli tyroksiinia tarpeeksi tai lainkaan. Toimintahäiriö johtuu yleisimmin kilpirauhasen autoimmuunitulehduksesta, jolloin vajaatoiminta kehittyy pikkuhiljaa kuukausien ja vuosien kuluessa. Kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla myös synnynnäinen. Suomessa kaikkien vastasyntyneiden kilpirauhastoiminta seulotaan, minkä ansiosta myös hoito voidaan aloittaa heti.

Harvinaisissa tapauksissa kilpirauhasen vajaatoiminta voi olla myös aivolisäkeperäinen, jolloin aivolisäke ei tuota tarpeeksi kilpirauhashormonin tuotannon kannalta välttämätöntä tyreotropiinia (TSH). Myös kilpirauhasen liikatoiminnan takia tehtävä radiojodihoito sekä kilpirauhasen osittainen poistaminen kasvaimen yhteydessä voivat joskus aiheuttaa kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Kilpirauhasen vajaatoiminta – oireet

Kilpirauhasen vajaatoiminta aiheuttaa monenlaisia oireita – katso alta lista yleisimmistä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireista.

Yleisimpiä kilpirauhasen vajaatoiminnan oireita ovat:

  • Väsymys
  • Painonnousu
  • Palelu
  • Sykkeen hidastuminen
  • Ummetus
  • Silmien, kasvojen ja säärien turvotus
  • Ihon kuivuminen
  • Alavireisyys
  • Heikentynyt rasituksensieto

Pitkälle edennyt kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa muistihäiriöitä ja mielialan muutoksia. Naisilla kilpirauhasen vajaatoiminta voi aiheuttaa myös häiriöitä kuukautisissa, keskenmenoja sekä lapsettomuutta.

Kilpirauhasen vajaatoiminnan tutkiminen

Kilpirauhasen vajaatoimintaa epäiltäessä tutkimukset voidaan aloittaa yleislääkärin vastaanotolta, josta yleislääkäri voi ohjata tarvittaessa sisätautilääkärin tai endokrinologin vastaanotolle. Kilpirauhasen vajaatoiminnan diagnosointi alkaa potilaan oirekuvauksella. Tämän lisäksi lääkäri tunnustelee kilpirauhasta ja ottaa laboratoriokokeet. Laboratoriotutkimuksessa tutkitaan verikokeella yleensä ainakin vapaan tyroksiinin (T4-V) sekä tyreotropiinin (TSH) pitoisuus elimistössä. Yleisin syy vajaatoiminnalle on autoimmuunitauti, jossa kilpirauhasen toiminnan kannalta tärkeän entsyymin, tyreoideaperoksidaasin, vasta-aineet (TPO-va) lisääntyvät elimistössä. Tämän vuoksi myös TPO-va voidaan tutkia epäiltäessä kilpirauhasen vajaatoimintaa.

Varaa aika yleislääkärin vastaanotolle

Kilpirauhasen hormonien viitearvot

Yleisimpien kilpirauhasen toiminnasta kertovien hormonien, tyroksiinin ja tyreotropiinin, viitearvot:

  • Vapaa tyroksiini (S-T4-V): 10–21 pmol/l
  • Tyreotropiini (S-TSH): 0,5–3,6 mU/l

Kilpirauhasarvojen mittaus onnistuu ilman lähetettä

Voit varata ajan kilpirauhasarvojen mittaukseen myös ilman lääkärin lähetettä, mikäli haluat selvittää ne osana kokonaishyvinvointia tai epäilet kilpirauhasen vajaatoimintaa oireiden perusteella. Mikäli laboratoriokokeet ovat oireista huolimatta kunnossa, kannattaa varata aika lääkärin vastaanotolle, jotta oireiden syy voidaan selvittää.

Kilpirauhasarvot mitataan verikokeella. Esimerkiksi kilpirauhasen tutkimuspaketti sisältää aivolisäkkeen tuottaman kilpirauhasen säätelyhormoni tyreotropiinin mittauksen (S-TSH) sekä vapaana olevan kilpirauhashormonin, tyroksiinin, mittauksen (S-T4-V). S-TSH ja S-T4-V selvittävät helposti kilpirauhasen toimintahäiriöitä, minkä lisäksi vapaan tyroksiinin mittaus (S-T4-V) soveltuu myös kilpirauhasen vajaatoiminnan hoidon tehokkuuden seurantaan.

Kilpirauhasarvojen mittaus (tyreotropiini TSH ja tyroksiini T4V) sisältyy myös useisiin muihin laboratoriotutkimuspaketteihimme. Suosittelemme valitsemaan tarpeisiisi sopivan tutkimuspaketin, joka selvittää kattavasti ja kokonaisvaltaisesti elimistösi vointia.

Kilpirauhasarvojen mittaus sisältyy seuraaviin lähetteettöminä tehtäviin tutkimuspaketteihin:

Kilpirauhasen vajaatoiminta – hoito

Kun kilpirauhasen vajaatoiminnan syy on selvitetty, sairautta aletaan hoitaa hormonikorvaushoidolla, jossa käytetään kilpirauhashormonia eli tyroksiinia. Tyroksiinilääke on tärkein ja yleisin kilpirauhasen vajaatoimintaan käytetty lääke, jolla saadaan korvattua elimistön puutteellista tyroksiinintuotantoa. Useimmiten oikealla tyroksiinin annostuksella ja siitä huolehtimisella kilpirauhasen vajaatoimintaan liittyvät oireet helpottuvat ja potilaat voivat hyvin.

Tyroksiinilääkityksen annostus on yksilöllinen. Hoito aloitetaan yleensä pienellä lääkityksen aloitusannostuksella. Annostusta nostetaan hiljalleen, kunnes löydetään sopiva ylläpitoannos, jonka myötä potilaan vointi kohentuu, oireet poistuvat ja kilpirauhasarvot saadaan normaalille tasolle.Kun lääkehoidon annostus on saatu oikealle tasolle, kilpirauhasen vajaatoimintaa seurataan vuosittaisilla kontrollikokeilla (yleensä T4-V ja TSH). Usein lääkitys on pysyvä.

Muut kilpirauhasen sairaudet

Kilpirauhashormonien toimintahäiriöt aiheuttavat erilaisia sairauksia, joista yleisimpiä ovat kilpirauhasen vajaatoiminta ja kilpirauhasen liikatoiminta. Muita kilpirauhassairauksia ovat esimerkiksi suurentunut kilpirauhanen eli struuma sekä kilpirauhasen kasvaimet.

Kilpirauhasen liikatoiminnassa kilpirauhanen tuottaa liikaa tyroksiinia. Yleensä kilpirauhasen liikatoiminta johtuu Basedowin taudista. Liikatoiminnan oireita ovat yleensä esimerkiksi väsymys, heikentynyt kunto, lisääntynyt hikoilu, sydämen tykytys, laihtuminen sekä vilkastunut suolen toiminta. Kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan ensisijaisesti lääkehoidolla, jolla pyritään hillitsemään kilpirauhasen toimintaa. Joissakin tapauksissa kilpirauhasen liikatoimintaa hoidetaan myös radiojodihoidolla tai kilpirauhasleikkauksella.

Struuma, eli suurentunut kilpirauhanen, aiheutuu liian vähäisestä jodin saannista. Sairaus on nykyään kuitenkin harvinainen, sillä jodinsaanti on lisääntynyt, kun pöytäsuolaan alettiin lisätä jodia 1950-luvulta lähtien. Myös nykyään jodin saanti voi olla vähäistä, jos käytetään jodioimatonta suolaa. Struuma ei yleensä aiheuta terveysongelmia, koska se ei vaikuta kilpirauhashormonien tuotantoon. Kuitenkin jos kilpirauhanen on hyvin suurentunut, se voi aiheuttaa nielemis- ja hengitysvaikeuksia ja aiheuttaa ahdistavaa tunnetta kaulalle. Usein struuma aiheuttaa lähinnä kosmeettista haittaa kilpirauhasen suurentuneen koon takia.

Kilpirauhasen kasvaimet ovat kyhmyjä kilpirauhasen molemmilla puolilla. Usein ne ovat sormin tunnusteltavissa tai nähtävissä. Kilpirauhasen kyhmyistä suurin osa on hyvälaatuisia, ja vain alle 5% kilpirauhasen kyhmyistä on syöpiä. Kaulalla olevat kyhmyt tulee kuitenkin aina tutkia.

Elintavoilla ei voi vaikuttaa ennaltaehkäisevästi tai hoitavasti kilpirauhasen toimintaan ja kilpirauhassairauksiin. Lähisukulaisilla todettu vajaatoiminta voi lisätä alttiutta kilpirauhasen vajaatoimintaan.

Ohjeet asiointiin

Kun epäilet kärsiväsi kilpirauhasen vajaatoiminnasta tai sinulla on todettu kilpirauhassairaus, varaa aika sisätautilääkärin tai endokrinologin vastaanotolle. Tyreotropiinilla (TSH) on selvä vuorokausivaihtelu, minkä takia TSH –tutkimus suositellaan otettavaksi klo 9-12 välillä. Mikäli sinulla on kilpirauhaslääkitys, tulee näyte ottaa ennen aamulääkkeen ottoa.

Varaa aika yleislääkärin vastaanotolle

Mikäli haluat selvittää kilpirauhasarvosi osana kokonaisvaltaista hyvinvointiasi, tutustu erilaisiin tutkimuspaketteihimme.