Pitkäaikainen tulehdus suussa voi altistaa sydän- ja verisuonisairauksille

Sydän ja verisuonet voivat hyvin, kun kiinnität terveellisten elämäntapojen ohella huomiota suun terveyteen. Tänään 29.9. Maailman sydänpäivänä puhumme siitä, kuinka huono suun terveys voi lisätä riskiä sairastua myös valtimonkovettumatautiin eli ateroskleroosiin.

Valtimonkovettumatauti osana sydän- ja verisuonitauteja kuuluu suomalaisten kroonisiin kansantauteihin. Se on sairaus, jossa kolesterolia kertyy hiljalleen valtimoiden seinämiin aiheuttaen seinämän paksuuntumista. Näin valtimoiden ontelot kaventuvat, eikä veri enää kierrä entiseen tapaan. Valtimonkovettumatauti kehittyy hitaasti ja sen vaikutukset näkyvät vasta useiden vuosien, jopa vuosikymmenten päästä.

– Valtimonkovettumatauti voi johtaa ajan myötä esimerkiksi sepelvaltimotautiin, sydäninfarktiin, aivohalvaukseen tai alaraajojen verenkierron heikkenemiseen. Valtimonkovettumataudin seuraukset vaikuttavat elämänlaatuun merkittävästi, kertoo Terveystalon suunterveyden ylilääkäri Tanja Ketola-Kinnula.

Suun tulehdukset vaikuttavat muualle kehoon

Miten suun terveys liittyy valtimoiden tukkeutumiseen? Äkkiseltään luulisi, ettei näillä kahdella ole mitään tekemistä keskenään.

– Suun terveyden vaikutukset yleisterveyteen alkavat vähitellen olla ihmisten tiedossa. Uutta tietoa voi olla se, että suomalaisen aikuisen suun yleisin sairaus on hampaiden kiinnityskudoksia tuhoava parodontiitti, ei suinkaan hampaiden reikiintyminen. Parodontiittiin sairastutaan tyypillisesti 22-28-vuotiaana ja vaikea-asteisen parodontiitin ilmaantuvuuden huippu on 38-vuotiaana. Kuten muutkin suun tulehdukset, myös parodontiitti saattaa olla täysin oireeton. Parodontiitti on hampaan kiinnityskudoksia, myös leukaluuta, tuhoava, usein hitaasti etenevä tulehdussairaus, joka saa alkunsa ientulehduksesta, joka useimmiten johtuu bakteeriplakin ärsytyksestä riittämättömän puhdistuksen seurauksena. Yhteenlaskettu verta vuotavan ja märkää erittävän ienkudoksen pinta-ala voi yhdessä suussa olla jopa 20 cm2. Laaja-alaisena ja pitkäaikaisena tulehdus voi olla mukana vaikuttamassa esimerkiksi valtimonkovettumataudin kehittymiseen. Tästä on olemassa tieteellistä näyttöä, Ketola-Kinnula kommentoi.

Parodontiittia potevilla on noin 70 prosenttia suurempi sydän- ja verisuonitautien riski verrattuna heihin, joilla parodontiittia ei ole. Parodontiitti on sepelvaltimotaudin itsenäinen riskitekijä, etenkin alle 60-vuotiailla miehillä. Terveellisten elämäntapojen ohella suun terveydestä kannattaa siis pitää hyvää huolta, jotta myös sydän ja verisuonet voisivat hyvin.

Perusasiat haltuun ja hampaiden harjaus kahdesti päivässä

Valtimonkovettumataudin riskiä voi laskea terveellisillä elämäntavoilla. Säännöllinen kuntoliikunta, kovien rasvojen rajoittaminen ja hyvien suosiminen, tupakoimattomuus, runsas hedelmien ja marjojen syönti sekä alkoholin käytön vähentäminen toimivat hyvänä ohjenuorana.

Suun terveydestä huolehtimisen ohjeistus on sekin tuttu suurimmalle osalle suomalaisista: hampaat tulisi harjata kahdesti päivässä ja hammasvälit puhdistaa kerran päivässä. Erityisen tärkeää omahoito on silloin, kun parodontiitti on todettu. Ammattilaisen hoitotoimenpiteistä on pitkäaikaisesti hyötyä vain, jos omahoito sujuu.

– On tärkeää, että parodontiitti todetaan varhain. Hoito tehoaa silloin parhaiten. Siitä syystä aikuisen ei kannattaisi tarkastusväliä venyttää yli kahden vuoden. Suuta ja hampaita hoitamalla pystytään parantamaan esim. sydämen verisuonten sisäkalvon toimintaa. Valitettavasti osa maamme hammaslääkäreistä laistaa hampaiden kiinnityskudosten systemaattisen tutkimisen ja asianmukaisen havaintojen kirjaamisen. Hammaslääkärillä käydessä kannattaakin asiasta kysyä. Varmistuaksemme siitä, että toimimme Terveystalossa oikein, meillä on jo vuosia ollut käytössämme terveysvaikutteisuuden laatumittari. Laatumittarimme ovat kaikkien nähtävissä Terveystalon laatusivustolla. Edistys on ollut vuosien aikana huimaa. Yksinkertaiselta tuntuvasta toimenpiteestä voi olla arvaamatonta apua, Ketola-Kinnula sanoo.