Yökastelu, kirvely ja tihentynyt pissahätä – lasten yleisimmät virtsavaivat

Pieni lapsi on alkanut juosta leikkien lomassa vessaan tavallista useammin. Hän valittaa kirvelyä pissatessa tai herää aamulla märästä sängystä, vaikka on päivisin pysynyt pitkään kuivana.

Mistä tämä johtuu?

– Todennäköisesti kyseessä on joko virtsatieinfektio tai toiminnallinen rakko-oire. Oireiden voimakkuus ja eteneminen kertovat yleensä, kummasta vaivasta on kyse, lastentautien erikoislääkäri Kira Endén sanoo.

Virtsatieinfektion oireet alkavat yleensä äkillisesti. Virtsatessa voi tuntua kirvelyä tai pistelyä, ja kivun ohessa voi nousta myös kuume.

Toiminnallisilla rakko-oireilla on tapana kehittyä hitaammin. Lapsi voi alkaa kärsiä tihentyneestä virtsaamistarpeesta eikä hän aina ehdi vessaan ajoissa. Päiväkasteluun ei liity tulehdusta eikä siten usein kipua tai kuumettakaan.

– Helpoiten pissavaivojen syy selviää virtsanäytteestä. Lääkäriin kannattaa hakeutua matalalla kynnyksellä, sillä bakteeriperäiset virtsatieinfektiot voivat hoitamattomina edetä munuaistasolle, Endén muistuttaa.

Jos kyseessä on imeväisikäinen lapsi tai lapsen yleinen vointi on huono, virtsaa ei tule lainkaan tai pissan määrät poikkeavat tavallisesta, lääkärin arvioon kannattaa hakeutua vielä samana päivänä.

Diabetes ja ummetus voivat aiheuttaa virtsavaivoja

Toiminnallisten virtsavaivojen oireet ja kastelu ovat pojilla yleisempiä. Tytöt puolestaan kärsivät useammin virtsatieinfektioista.

– Vaikka kyse ei olisikaan terveydellisesti vakavasta asiasta, kastelu tai tihentynyt pissaamistarve on sosiaalisesti merkittävä haitta. Se voi vaikuttaa päiväkoti-ikäisen lapsen itsetuntoon ja aiheuttaa häpeää. Isommilla lapsilla yökastelu voi haitata yökyläilyä kavereiden luona tai estää leireille osallistumisen.

Endén muistuttaa, ettei lapsi pissaa alleen tahallaan. Yökastelu on fysiologinen prosessi, joka liittyy kypsymiseen. Lapsen elimistö ei silloin vielä eritä riittävästi antidiureettista hormonia, joka vähentää luonnostaan virtsan eritystä yöllä.

– Jos yökastelu pitkittyy, lapselle voidaan antaa antidiureettista hormonia lääkehoitona suun kautta. Tosin kaikilla tämä ei välttämättä auta.

Aina virtsavaivoissa ei ole kyse elimistön kypsymättömyydestä tai infektioista. Tihentynyt pissaamisen tarve voi johtua ummetuksesta, joka on lapsilla yllättävän yleinen vaiva. Jatkuva janon tunne ja runsas juominen voivat puolestaan kieliä diabeteksesta.

– Mikäli oireet viittaavat diabetekseen, lapsi kannattaa viedä lääkäriin, jossa häneltä mitataan verensokeri. Näin saadaan tarvittaessa aloitettua diabeteksen hoito ajoissa.

Rakenna myönteinen vessakulttuuri

Kira Endénillä on lohdullinen viesti huolestuneille vanhemmille. Tavalliset virtsavaivat ovat pienillä lapsilla verrattain yleisiä ja harvemmin kyse on mistään vakavammasta.

– Jos kasteluita on ollut vasta muutamia kertoja, tilannetta voi ensin seurata kotona.  Silloin kannattaa kirjata ylös lapsen virtsaamisvälit, ulosteen laatu ja ulostamistiheys. Selvästi lisääntynyt juominen, suuret virtsamäärät ja infektio-oireet vaativat kiireellisen arvion.

Endén korostaa myönteistä vessakulttuuria. Vessakäynnistä pitäisi tehdä alusta saakka rento ja mukava oma hetki. Tavoitteena on, että lapsi oppisi käymään vessassa 2–3 tunnin välein.

– Lapsilla vessakäynteihin voi liittyä luonnostaan malttamattomuutta. Kun pytylle tai potalle ottaa mukaan selailtavaksi vaikka kirjan, kiire unohtuu ja lapsi malttaa pysyä paremmin aloillaan.