Psykiatri Sami Leppämäki on kulkenut potilaidensa rinnalla yli 20 vuotta: "Se antaa perspektiiviä"

Sami Leppämäen ura psykiatrina alkoi 1990-luvun lopulla. Silloin mielenterveyden häiriöistä puhuttiin niukalti. Julkisesti keskusteltiin lähinnä masennuksesta ja silloinkin varovaisesti.

"Muistan, kun Tellervo Koivisto kirjoitti kirjan masennuksestaan. Sen jälkeen suomalaisilla oli lupa puhua. Sitten alettiin tunnistaa paniikki- ja ahdistuneisuushäiriöitä. Tuli potilaita, joita vaiva oli rajoittanut vuosikymmeniä. He uskalsivat viimein lähteä hakemaan apua."

Sami toimii Terveystalossa psykiatrian erikoisalajohtajana ja pitää vastaanottoa Helsingissä kahdessa toimipisteessä. Uraa on kertynyt lähemmäs kolme vuosikymmentä, joten perspektiiviä on kertynyt.

Salapoliisityötä ihmismielessä

Psykiatrian erikoisalalle Samin veti halu ymmärtää ihmistä kokonaisuutena. Hän kuvailee psykiatrista arviota salapoliisityöksi ihmismielessä. Miksi emme aina toimi järjellisesti? Kysymys tempaisi mukaansa.

Potilaaksi tulevan ensimmäiset pakko-oireet tai paniikkikohtaukset saattoivat tapahtua kahdeksan vuotta sitten.

"Joskus kuulee puhuttavan, että mielenterveysasioita nostetaan esiin jopa liikaa. Uskaltaisin tällä kokemuksella sanoa, että suomalaiset eivät tule psykiatrin vastaanotolle turhaan. Aikaisella puuttumisella voidaan estää paljon inhimillistä kärsimystä."  

Yli 20 vuoden hoitosuhteita

Samilla on potilaita, joita hän on tavannut ensimmäisen kerran yli 20 vuotta sitten. Se antaa perspektiiviä: näkee, miten ihmisen elämä muuttuu ja mielenterveyden häiriö sen mukana. Se on Samin mukaan psykiatrin työn suola.

Yksi yli kymmenen vuotta kestänyt hoitosuhde on jäänyt mieleen. Haasteita riitti: mukaan tuli päihteiden käyttöä ja monenlaisia vaikeuksia. Hoitosuhde katkesi lopulta asiakkaan siirtyessä julkiselle puolelle, mutta puoli vuotta myöhemmin Sami sai kiitosviestin.

“Hän analysoi yhteistä polkuamme tarkasti. Koki, että oli saanut minulta paljon apua ja päässyt elämässään viimein eteenpäin. Se jäi mieleen aitona ja koskettavana hetkenä."

Arvokasta yhteistyötä Terveystalossa: "Mielenterveyden häiriöt eivät suojaa muilta sairauksilta”

Sami tekee paljon etätöitä, mutta käy mielellään myös lähivastaanotolla kohtaamassa ihmisiä ja edistämässä asioita kasvokkain. Vastaanottopäivinä hän näkee laajan kirjon potilaita: kehityksellisiä häiriöitä, kuten Touretten oireyhtymää ja autismikirjoa, sekä mielialahäiriöitä. Asiakkaita on kaikista ikäryhmistä ja koulutustaustoista, eri alojen ammattilaisista eläkeläisiin.

Terveystalossa hän arvostaa erityisesti sitä, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin. Talosta löytyy osaajia lähes kaikilta erikoisaloilta, ja konsultaatiokynnys on matala.

"Mielenterveyden häiriöt eivät suojaa muilta sairauksilta. On tärkeää tunnistaa, kun ihminen tarvitsee apua muualtakin. Täällä voin lähettää hänet eteenpäin ja tiedän, että saan apua osaavilta kollegoilta. Potilaatkin arvostavat sitä."

Konkreettinen esimerkki on yhteistyö fysiatrien kanssa. Krooninen kipu ja mielenterveyden haasteet kietoutuvat usein yhteen. Esimerkiksi magneettistimulaation käyttöönotto masennuksen ja kivun hoidossa on avannut uusia mahdollisuuksia tehdä työtä yhdessä eri erikoisalojen välillä.

Sami arvostaa Terveystalossa erityisesti sitä, ettei kaikkea tarvitse tehdä yksin. Talosta löytyy osaajia lähes kaikilta erikoisaloilta, ja konsultaatiokynnys on matala. Terveystalossa työskentelee psykiatrien lisäksi suuri joukko psykologeja, neuropsykologeja, psykoterapeutteja sekä psykiatrisia sairaanhoitajia. 

Yhteisöllisyyttä rakentamassa

Samin nykyinen pesti Terveystalon psykiatrian erikoisalajohtajana alkoi vuonna 2021. Ensitöikseen hän halusi panostaa yhteisöllisyyteen psykiatrien kesken. 

Terveystalon Fokus Mieli -verkosto kokoaa mielenterveyden ammattilaiset valtakunnallisesti yhteen. Yhteisö on iso: pelkästään Helsingissä Kampin yksikössä psykiatreja on lähemmäs kolmekymmentä.

"Yksityisvastaanottoa pitäessä on helppo jäädä yksin. Halusin, että meillä on yhteisiä kokouksia ja koulutuksia. Tavataan välillä kasvokkain, tuuletetaan ajatuksia, konsultoidaan kollegoita. Lisäksi minuun voi olla aina yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos tarvitsee apua tai konsultaatiota."

Tiedon jakaminen yli erikoisalarajojen on Samille luontevaa. Keväällä hän kertoi ahdistuneisuushäiriöiden Käypä hoito -suosituksista Terveystalon yleislääkäreille, ja muun muassa syömishäiriöistä on pidetty avoimia luentoja laajemmallekin yleisölle. 

“Jos lenkkeily ei maistu, ei kannata lenkkeillä”

Sami kuvailee itseään "vanhan liiton lääkäriksi”, jolle työ on aina ollut keskeinen osa elämää. Tasapainon löytäminen työn ja vapaa-ajan välillä on kuitenkin aina ollut hänelle tärkeää. Väitöskirjakin käsitteli liikunnan ja kirkasvalon vaikutusta mielialaan. Tutkimusnäyttö ja omakohtainen kokemus kulkevat käsi kädessä.

"En voi sanoa masentuneelle, että kannattaa hellittää työn suhteen, jos en itse pysty siihen. Se ei tuntuisi rehelliseltä."

Perhe on Samin voimavara. Viidestä lapsesta nuorinkin on jo muuttanut omilleen, joten arki työn ulkopuolella rakentuu puolison ja koiran kanssa ulkoilusta, lukemisesta ja kulttuurista. Aiemmin Sami harrasti flamencoa kuusi vuotta. Ei sen takia, että olisi ollut erityisen musikaalinen tai tanssitaitoinen, vaan juuri sen takia, että ei ollut. Uuden taidon opettelu ja heittäytyminen flamencon maailmaan tempaisivat mukaansa.

“Käyn edelleen katsomassa esityksiä. Se on hieno, voimakas kulttuuri."

Nykyään Samin liikkuminen on enimmäkseen kuntosalitreeniä ja kävelyä. Ne sopivat hänen arkeensa ja ajankäyttöönsä, ja se on Samin mukaan juuri oikea syy valita oma liikuntalaji.

"Sanon aina potilaillekin: ei ole merkitystä, miten liikkuu. Tärkeintä on, että se tuntuu itselle tyydyttävältä ja hyvältä. Jos lenkkeily ei maistu, ei kannata lenkkeillä."

"Yksityisvastaanottoa pitäessä on helppo jäädä yksin. Halusin, että meillä on yhteisiä kokouksia ja koulutuksia. Tavataan välillä kasvokkain, tuuletetaan ajatuksia, konsultoidaan kollegoita. Lisäksi minuun voi olla aina yhteydessä matalalla kynnyksellä, jos tarvitsee apua tai konsultaatiota", Sami sanoo.

Kenelle psykiatrin työ Terveystalossa sopii?

Sami suosittelee Terveystaloa psykiatrille, joka haluaa itsenäisyyttä, mutta ei yksinäisyyttä. Terveystalossa voi myös paneutua potilaiden hoitoon rauhassa, ilman kiirettä.

"Täällä voi aloittaa pienellä tuntimäärällä ja katsoa, miltä tuntuu. Moni tekee osa-aikaista työtä, vaihdellen vaikkapa virkatyön kanssa. Joustavuus on tärkeää huippuosaajalle."

Ala elää koko ajan: uusia hoitomuotoja tulee, neurotieteet kehittyvät. Tekoälyn tuomat mahdollisuudet ovat seuraava iso askel työn kehittämisessä. Sami ei ole koskaan kokenut, että psykiatria alana olisi valmis.

"Aina välillä tulee jotain uutta. Mahdollisuus oppia. Se pitää työn mielekkäänä."
 

***

Me Terveystalossa teemme työksemme tärkeintä, terveyttä. Meillä arki rakentuu sujuvuudesta ja toisista välittämisestä, jatkuvasta halusta kehittyä ja ennen kaikkea inhimillisistä kohtaamisista. Laadusta emme tingi – emme tänään emmekä huomenna.

Työllämme on suuri merkitys, ei vain asiakkaillemme, vaan koko yhteiskunnalle. Meitä tärkeimmän tekijöitä on Terveystalossa jo yli 15 000 lähes 400 toimipaikassa eri puolilla Suomea. Siellä, missä ihmiset elävät arkeaan ja missä kotimaista työtämme tarvitaan.

Tahdotko mukaan tärkeimmän tekijöiden moniammatilliseen joukkoon? Tutustu psykiatrian erikoislääkärin työhön ja jätä yhteystietosi.