Ikääntyneiden omalääkäri, lääketieteen tohtori Mia Monnius on ikääntyneiden hoidon erityisosaaja
Terveystalon omalääkärit hoitavat valtakunnallisesti tuhansia tehostetun palveluasumisen piirissä olevia ikäihmisiä. Pääasiassa etänä tehtävä työ on joustavaa ja sopii hyvin muun työn oheen. Ikääntyneiden omalääkäri Mia Monnius vei loppuun lääketieteen tohtorintutkintonsa omalääkärin työn ohessa. Hän työskentelee suurimmaksi osaksi etänä kotonaan Oulussa ja tekee parin kuukauden välein lähikiertoja ikäihmisten tehostetun palveluasumisen yksiköissä Vaasassa.
Omalääkärin työtä Mia Monnius kuvailee itselleen täydellisesti sopivaksi:
- Voin tehdä tutkimustyötä ja urheilla tavoitteellisesti. Pystyn itse vaikuttamaan työskentelyaikatauluihini, mikä on mahdollistanut esimerkiksi tohtorintutkinnon loppuun viemisen, hän kertoo.
Monniusta kiehtovat ikääntyneiden hoidon erityispiirteet, muun muassa pitkäaikaissairaudet, lääkehoidon arviointi, hoitolinjaukset ja hoidonrajaukset sekä elämänlaadun varjelu ja elämän loppuvaiheen arvokas hoito.
- Lähikierrot ovat mielekkäitä. Hoitajat kiertävät kanssani, ja potilaat omaisineen tulevat tutuiksi. On palkitsevaa, kun potilaan elämänlaatu kohenee lääkehoidon arvioinnin ja perusteltujen hoidonrajausten vuoksi. Tai kun saattohoidon hyvä toteutus tuo kiitosta omaisilta, Monnius sanoo.
Tavoitteena taata potilaan inhimillinen hoito
Terveystalossa on ikääntyneiden omalääkäreitä reilut sata, ja lisääkin tarvitaan. Aluepäällikkö Katja Ojalan mukaan työmahdollisuuksia on valtakunnallisesti, myös osa-aikaisena tai lisätyönä.
- Työ sopii yleislääkäreille, mutta toki myös geriatreille. Työ on 80-prosenttisesti etätyötä ja kokonaisuudesta on mahdollista neuvotella. Ikääntyneiden lisäksi asiakkaita on myös mielenterveys- ja päihdeyksiköissä, Ojala kertoo.
Omalääkäripalvelu on ratkaisu hoivakotien ja asumisyksiköiden perusterveydenhuollon haasteisiin. Palvelun avulla taataan ikääntyneen potilaan inhimillinen hoito.
Ikääntyneiden avoterveydenhuollon käynnit ovat vähentyneet palvelun ansiosta lähes 90 prosenttia. Lisäksi päivystykseen ohjautuvat vain ne asiakkaat, jotka sitä oikeasti tarvitsevat.
- Kun lääkäripalvelu viedään potilaan luokse, on selvää, että muiden terveys- ja sairaanhoitopalveluiden käyttö vähenee. Seuraamme jatkuvasti hoivakotiasukkaiden päivystyksen käyttöä ja syitä, jotta voimme panostaa yleisimpien päivystyskäyntiin johtavien syiden ennaltaehkäisyyn, sanoo vastaava lääkäri Lars Konttinen.
Hoivakodissa asuvien ikääntyvien päivystyksen käyttöä on harkittava erityisen tarkkaan, sillä käynnistä aiheutuva rasitus voi romahduttaa toimintakyvyn.
Paras urapäätös tarttua omalääkärin työhön
Mia suositteleeomalääkärityötä etä- ja lähityön yhdistelmästä nauttivalle.
- Työ vaatii ajattelua ja tietynlaista hoksaavaa otetta, kun suunnittelee lääkehoitoa ja päättää hoitolinjauksista, Mia sanoo.
Mia kertoo kiittäneensä Terveystalon yhteyshenkilöään ehdotuksesta aloittaa omalääkärinä.
- Se, että tartuin tähän haasteeseen, oli yksi parhaimmista urapäätöksistäni lääkärinä, kertoo Mia.
***
Kiinnostaako ikääntyneiden omalääkärin työ Pirkanmaalla – joustavasti etänä? Lue lisää ja jätä yhteystietosi!
Tutustu muihin avoinna oleviin työpaikkoihin!
Lue hyvinvointialueen kokemuksia ja tutustu dataan ikääntyneiden omalääkäripalvelun toimivuudesta.
Lue lisää aiheesta
Terveystalo on jälleen yksi alan ihanteellisimmista työpaikoista terveydenhuoltoalan opiskelijoiden keskuudessa
Työnantajamielikuvatutkimus vahvistaa sen, minkä eteen Terveystalossa on pitkään tehty työtä: opiskelijat tunnistavat Terveystalon potentiaalisena työnantajana jo ennen valmistumistaan. Tunnustuksen taustalla on määrätietoinen juniorityö, joka vie Terveystalon tiimin kampuksille ja opiskelijatapahtumiin.
Yleislääkäri Henna Laaksoharju: "Työni Terveystalossa pitää ammattitaidon monipuolisena"
Henna Laaksoharju on työskennellyt yleislääkärinä Terveystalolla 15 vuoden ajan. Hän on päivystänyt sairaaloissa, terveyskeskuksissa, neuvoloissa ja kerran jopa endurokisoissa. Tänä päivänä hän yhdistää Terveystalossa yksityisvastaanoton ja julkisten kumppanuuksien kautta tehtävät kiirevastaanotot – ja löytää siitä parhaan mahdollisen tavan ylläpitää ammattitaitoaan.
“Taas minä vain naputtelen konetta” – lääkärin arki innosti Iisa Lauksion takaisin teknologiakehitykseen
Diplomi-insinööri Iisa Lauksio opiskeli lääkäriksi, koska halusi tehdä ihmisläheistä työtä. Kun vastaanottotyön arki paljasti terveydenhuollon kipukohtia, heräsi oivallus: ehkä hänen paras tapansa auttaa löytyisikin vastaanottohuoneen ulkopuolella. Näin syntyi uralle jälleen uusi suunta.
Naistentautien erikoislääkäri Maria Tuomiselle potilaiden kohtaaminen on työn sydän
Maria Tuominen tiesi jo lukiossa, että haluaa lääkäriksi. Nyt hän pitää vastaanottoa Terveystalossa, tapaa potilaita teini-ikäisistä lähes 90-vuotiaisiin ja iloitsee pitkien hoitosuhteiden luomasta luottamuksesta. Vapaa-ajallaan Maria kiipeilee, juoksee ja joogaa.
Lastenpsykiatri Kirsi Kakko ja psykologi Sanna Manderbacka hoitavat lasten mieltä työparina
Kirsi Kakko ja Sanna Manderbacka auttavat työparina lapsia ja perheitä Terveystalo Kanta-Hämeen ja Pirkanmaan toimipisteissä. Joustava työ antaa Kirsille aikaa myös tutkimustyöhön ja vanhan talon kunnostukseen. Sanna löytää vapaa-ajallaan Lapin luonnosta joka kerralla uutta.
Psykiatri Sami Leppämäki on kulkenut potilaidensa rinnalla yli 20 vuotta: "Se antaa perspektiiviä"
Sami Leppämäen aloittaessa psykiatrin uransa mielenterveyden häiriöistä ei juuri puhuttu. Lähes kolmen vuosikymmenen kokemuksella hän tietää, ettei suomalainen tule vastaanotolle turhaan. Kokenut ammattilainen osaa myös tasapainottaa työn ja vapaa-ajan: vapaalla Sami ulkoilee koiransa kanssa ja seuraa flamenco-kulttuuria.