Juurihoito

Hampaan ytimen tulehdus hoidetaan yleisimmin juurihoidolla. Hoitamaton reikä, aikaisemmin hoidettu syvä reikä tai tapaturma voi aiheuttaa hammasytimen tulehduksen. Usein tulehdus on oireeton ja hoito vaatii useamman käynnin hammaslääkärissä. Tässä artikkelissa kerromme, milloin juurihoitoa tarvitaan ja kuinka hoito etenee. Saat myös vastauksia useimmiten kysyttyihin kysymyksiin juurihoitoon liittyen.

Kuvassa nuori nainen katsoo kaukaisuuteen

Sisällysluettelo

  1. Mitä hampaan juurihoito on?
  2. Milloin juurihoitoon?
  3. Juurihoito – oireet
  4. Juurihoito – vaiheet
  5. Vaativa juurihoito ja uusintajuurihoito
  6. Juurihoito – kesto
  7. Juurihoito vai hampaan poisto
  8. Sattuuko juurihoito?
  9. Juurihoito – särky toimenpiteen jälkeen
  10. Juurihoito nukutuksessa
  11. Juurihoito – hinta
  12. Kenelle varaan ajan?
  13. Ohjeet asiointiin

Varaa aika erikoishammaslääkärin konsultaatioon

Jos epäilet tarvitsevasi juurihoitoa, voit varata ajan erikoishammaslääkärin konsultaatioon ja hoidon suunnitteluun. Mikäli hoito nähdään tarpeelliseksi, varataan varsinainen toimenpideaika vastaanotolla.

Mitä hampaan juurihoito on?

Hampaan juurihoito on hampaan tulehtuneen ytimen eli pulpan hoitamista. Juurihoidossa tulehtunut kudos poistetaan, juurikanavaontelo täytetään ja lopuksi hammas paikataan.

Milloin juurihoitoon?

Juurihoito tehdään yleensä silloin, kun hampaan ydin on tulehtunut, vahingoittunut pysyvästi tai kuollut. Hoitamaton tai aikaisemmin hoidettu syvä reikä voi aiheuttaa juurihoitoa vaativan tulehduksen. Myös aiemmin tehtyjä juurihoitoja voidaan joutua uusimaan, mikäli tulehdus ei ole parantunut tai tulehduksen uusiutumisen vuoksi. Juurihoitoa vaativa tulehdus voi johtua myös esimerkiksi tapaturmasta.

Juurihoito – oireet

Hammasytimen tulehdus voi oireilla voimakkaalla kivulla ja turvotuksellakin, tai olla täysin oireeton, jolloin tulehdus havaitaan “sattumalöydöksenä” esimerkiksi hammastarkastuksen yhteydessä otetusta röntgenkuvasta.

Hammasytimen tulehduksen oireita voi olla:

  • eriasteinen särky ja jomotus
  • pitkään jatkuva vihlova kipu
  • herkkyys kylmälle tai kuumalle
  • tykyttävä, sykkivä kipu
  • puruarkuus
  • turvotus suun tai kasvojen alueella

Turvotus on aina syy hakeutua päivystykselliseen hoitoon, erityisesti jos siihen liittyy nielemis- tai hengitysvaikeuksia, kuumeilua tai yleistilan laskua.

Juurihoito – vaiheet

Juurihoidon tarve, eli reikiintyneen tai vahingoittuneen hampaan ydinkudoksen tulehdus, todetaan usein röntgenkuvan perusteella. Myös potilaan oireet ja hampaan vitaliteettitutkimuksen heikko tulos voivat edeltää juurihoitoa sekä joskus tilanne, jossa karies ulottuu selkeästi hampaan ytimeen saakka.

Hammaslääkäri tutkii ja tarvittaessa puuduttaa tulehtuneen hampaan. Hammas eristetään muusta suuontelosta kumisuojaimella (Kofferdam).

Hammas desinfioidaan, yhteys ytimeen avataan ja hammasydin puhdistetaan mekaanisesti. Juurikanavaa huuhdellaan, kuivataan ja sinne laitetaan lääkettä tai mahdollisesti kanava täytetään samalla kerralla. Sen jälkeen, usein seuraavalla käynnillä, hammas paikataan tai siihen tehdään kruunu. Kruunulla korvataan koko suuhun näkyvä hammas. Se voidaan tukea hampaaseen nastalla (nastakruunu), joka ulottuu juurikanavaan. Joskus juurihoidon lisänä käytetään antibiootteja, mutta hammasytimen tulehdus ei koskaan parane pysyvästi pelkästään lääkehoidolla. Turvotus ja kipu saattavat helpottaa hetkellisesti, mutta hammaslääkärin toimenpiteet ovat välttämättömiä.

Vaativa juurihoito ja uusintajuurihoito

Joskus hampaan juurihoito ei onnistu tavanomaisin keinoin. Jos hampaan juuren muoto on haastava tai hampaan juurihoitoa joudutaan uusimaan, tulee normaalin hoidon lisäksi käyttää operaatiomikroskooppia. Vaativassa juurihoidossa tarvitaan toisinaan hampaan juuren kärjen leikkausta ja joskus ainoaksi hoitovaihtoehdoksi jää hampaan poisto.

Juurihoito – kesto

Hampaan juurihoidon kesto vaihtelee. Juurihoito vaatii monesti useamman käyntikerran ja monijuurisen takahampaan juurihoito vie enemmän aikaa kuin esimerkiksi etuhampaan. Vaikka hampaaseen ei ilmaantuisi kipua tai muuta oiretta, tulee paranemista seurata ensimmäisen vuoden ajan. Hammaslääkäri tutkii hampaan ja ottaa röntgenkuvia. Vain sillä tavalla voidaan olla varmoja, että tulehdus on saatu pois. Liian usein seurantakäynnit jäävät toteutumatta ja hampaassa onkin oireeton pitkäaikainen (krooninen infektio). Juurihoitoa vaativan tulehduksen paraneminen voi viedä useamman kuukaudenkin.

Juurihoidon kesto riippuu:

  • tulehduksen laajuudesta ja vaikeusasteesta
  • hampaan rakenteesta
  • potilaan yleisestä terveydentilasta
  • yleisesti biologiasta ja paranemisesta

Juurihoito vai hampaan poisto

Joskus hammasta ei saa tai kannata säästää juurihoitamalla, vaan se joudutaan poistamaan. Toisinaan hampaan poistamiseen päädytään heti ja toisinaan vasta useamman hoitokerran jälkeen, jos juurihoito ei tehoa toivotulla tavalla.

Sattuuko juurihoito?

Nykyään tehokkaat puudutusaineet sekä kehittyneet laitteet ja materiaalit mahdollistavat kivuttoman hammashoidon kaikilla osa-alueilla – myös juurihoidossa. Kuitenkin kun edessä on hampaan juurihoito, kipu ja särky voi jännittää etenkin hammaslääkäripelosta kärsivää potilasta. Hampaan ollessa pahasti tulehtunut, särky ja kipu voi säteillä niin pahasti, että kohdetta on vaikea paikantaa. On hyvä muistaa, että juurihoito hoitaa kivun lähteen ja korjaa siellä olevat vauriot.

Jos kivuttomuus ei riitä haihduttamaan hammaslääkäristä aiheutuvaa pelkoa, voidaan jännitystä vähentää ennen toimenpidettä annettavalla rauhoittavalla esilääkkeellä. Juurihoitoa on mahdollista tehdä myös nukutuksessa, mutta mikäli nukutus on tarpeen, halutaan erityisesti kerralla varmistua siitä, että juurihoidolla infektio myös rauhoittuu.

Juurihoito – särky toimenpiteen jälkeen

Särky juurihoidon jälkeen on hyvin yksilöllistä. Toisinaan hampaan kipu helpottaa heti, kun ydin saadaan avattua ja tulehduksen aiheuttama paine vapautettua. Osalla potilaista hammas saattaa olla pari päivää kipeä hoidosta johtuneen ärsytyksen takia, mutta kipu katoaa itsellään. Tarvittaessa kipua voi lievittää kivun hoitoon tarkoitetuilla käsikauppavalmisteilla. Hammaslääkäri voi myös kirjoittaa reseptin apteekkiin.

Juurihoito nukutuksessa

Jos hammaslääkäripelko on voimakasta, voidaan juurihoito tehdä nukutuksessa. Rentouttava esilääke voi olla myös hyvä vaihtoehto lievästä hammaslääkäripelosta kärsivälle.

Juurihoito – hinta

Juurihoidon hinta vaihtelee tehtävien toimenpiteiden mukaan. Hoitosuunnitelmat ovat aina yksilöllisiä, joten tarkka hinta-arvio vaatii aina henkilökohtaisen käynnin hammaslääkärin luona. Juurihoitoa ei useinkaan pystytä tekemään valmiiksi yhdellä hoitokerralla, joten tarkempi hinta-arvio voidaan tehdä vasta käynnin yhteydessä. Eri hammasryhmissä (etuhampaat, kulmahampaat, välihampaat, poskihampaat) on jo oletettavasti erilainen määrä juuria ja juurissa olevia juurikanavia. Juurten käyryys ja kruunuosan kunto vaikuttavat työmäärään. Runsaasti tuhoutuneeseen hampaaseen joudutaan rakentamaan “sokkelia” ennen kumisuojaimen laittoa ja juurihoidon aloittamista.

Suuntaa antavia hintoja on nähtävissä hinnastossa.

Kenelle varaan ajan?

Juurihoitoja tekevät lähes kaikki yleishammaslääkärit.

Juurihoitoihin perehtynyt erikoishammaslääkäri tekee vaativammat juurihoidot ja esimerkiksi juuren kärjen leikkaukset käyttäen apunaan erikoisvälineistöä, kuten operaatiomikroskooppia. Juurihoitoihin perehtyneet erikoishammaslääkärit hoitavat yleensä vain lähetepotilaita.

Ohjeet asiointiin

Juurihoitoihin perehtyneet erikoishammaslääkärit ottavat yleensä asiakkaita vastaan vain hammaslääkärin lähetteellä. Usein asiakkaalle varataan lähetteen perusteella pidempi hoitoaika, jotta heti ensimmäisellä hoitokäynnillä voidaan tehdä myös varsinainen hoitotoimenpide.

Jos epäilee tarvitsevansa juurihoitoa, on mahdollista myös varata itse aika erikoishammaslääkärin konsultaatioon ja hoidon suunnitteluun. Mikäli hoito nähdään tarpeelliseksi, varataan varsinainen toimenpideaika vastaanotolla.

Varaa aika erikoishammaslääkärin konsultaatioon