Parodontiitti

Suomalaisten suussa tuhojaan eivät tee ainoastaan reiät: monella on tietämättään parodontiitti eli hampaan kiinnityskudossairaus. Parodontiitin vakavilta seurauksilta voi välttyä, kun se havaitaan ajoissa ja hoidetaan hyvin. Tässä artikkelissa kerromme parodontiitin muodostumisesta, oireista ja sairauteen liittyvistä riskeistä. Opit myös, kuinka parodontiittia voi ennaltaehkäistä ja kuinka sen hoito etenee.

Kuvassa isä ja lapsi leikkivät lattialla hymyillen

Sisällysluettelo

  1. Mikä on parodontiitti?
  2. Parodontiitti – oireet
  3. Parodontiitin hoito
  4. Parodontiitti ja hampaan poisto
  5. Mikä altistaa parodontiitille?
  6. Tarttuuko parodontiitti?
  7. Paraneeko parodontiitti?
  8. Parodontiitin ehkäisy
  9. Kenellä parodontiitti esiintyy?
  10. Parodontiitti lapsella tai nuorella
  11. Parodontiitin haitat
  12. Ohjeet asiointiin

Mikä on parodontiitti?

Parodontiitti on suomalaisen aikuisen yleisin suussa esiintyvä sairaus, ei siis hampaiden reikiintyminen, kuten luulisi. Parodontiitti on monelle tuntematon hampaan kiinnityskudoksia tuhoava tulehdussairaus, jonka aiheuttavat suun bakteerit. Hoitamattomana parodontiitti tuhoaa hampaan kiinnityskudoksia, myös luuta, jossa hammas istuu. Pahimmillaan sairaus aiheuttaa hampaiden heilumista ja irtoamista. Yleisimmin kyseessä on krooninen parodontiitti, joka on Suomessa alidiagnosoitu ja jää sen takia usein riittämättömälle hoidolle tai hoitamatta.

Parodontiitti – oireet

Vaikeakaan parodontiitti ei välttämättä oireile lainkaan. Pahimmillaan sairaus huomataan vasta, kun hampaat alkavat heilua ja irrota. Parodontiitin voi saada kuka tahansa ja sen voi todeta vain hammaslääkäri, joten on tärkeää käydä säännöllisesti hammastarkastuksessa. Hammastarkastuksen ajantasainen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Varaa aika hammastarkastukseen

Parodontiitin oireet vaihtelevat sen mukaan, miten pitkälle sairaus on ehtinyt edetä.

Alkavan parodontiitin oireita ovat:

  • ientulehdus on parodontiittia edeltävä tila, parodontiitin esiaste
  • ikenien verenvuoto harjauksen tai hammasvälien puhdistuksen yhteydessä
  • paha haju ja maku suussa
  • Parodontiitissa alkaa muodostua syventyneitä ientaskuja, jotka johtuvat kiinnityskudoksien tuhoutumisesta ja bakteeriplakin ja mahdollisen hammaskiven kerääntymisestä hampaan juuren pintaan. Bakteeriplakki ylläpitää ja voimistaa tulehdusta, jolloin kiinnityskudosten tuhoutuminen etenee ja ientasku syvenee.

Pitkälle edenneen parodontiitin oireita ovat:

  • hampaiden heiluminen
  • hampaiden asennon muuttuminen
  • hampaiden väleihin ilmestyvät raot

Parodontiitin hoito

Parodontiitin hoito etenee seuraavasti:

  1. Parodontiitin hoito alkaa hammaslääkärin tutkimuksella. Vain hammaslääkäri saa tehdä taudinmäärityksen, eli diagnosoida suun sairauksia. Jos sairaus on jo edennyt pitkälle ja/tai potilaalla on tiettyjä yleissairauksia, on yleistä, että taudinmäärityksestä ja hoidon suunnittelusta ainakin alkuun vastaa kiinnityskudossairauksien hoitoon erikoistunut erikoishammaslääkäri.
  2. Hoito aloitetaan hampaiden pintojen sekä ientaskujen puhdistuksella. Bakteeripeitteet poistetaan tarvittaessa myös ikenen alta. Toimenpide voidaan tehdä paikallispuudutuksessa.
  3. Omahoidon ohjaus ja siihen sitouttaminen on merkittävin osa hoitoa. Jos potilaan omahoidossa on puutteita, ammattilaisen antama hoito ei tuo toivottua tulosta, eikä tulehdus pääse paranemaan.
  4. Puhdistuksen jälkeen hoidosta pidetään taukoa muutama viikko. Tänä aikana potilas omaksuu uudet omahoidon rutiinit osaksi arkeaan.
  5. Seuraavalla tutkimuskerralla hammaslääkäri tarkistaa, onko suussa yhä syventyneitä ientaskuja ja kuinka omahoito sujuu. Joissakin harvoissa tapauksissa ientaskuista voidaan ottaa mikrobinäytteet. Näytteiden perusteella arvioidaan, tarvitaanko parodontiitin parantamisen avuksi antibioottihoitoa.
  6. Kun suun tilanne saadaan tasapainoon, alkaa yksilöllinen ylläpitohoito. Parodontiittia sairastavan potilaan ylläpitohoito on elinikäinen. Ylläpitohoitoon voi kuulua esimerkiksi säännöllisiä suuhygienistin tai hammaslääkärin tekemiä puhdistuksia 3-6 kk välein. Omahoidon rooli on parodontiitin uusiutumisen ehkäisyssä todella tärkeä: suuhygieniasta täytyy huolehtia tarkkaan ja riskitekijät, kuten tupakointi, kannattaa lopettaa.

Parodontiitti ja hampaan poisto

Parodontiitti on kiinnityskudossairaus. Se on reikiintymisen lisäksi yleisin syy hampaan poistamiseen. Parodontiitti voi vaatia hampaan poistamista, jos hampaan juurten tulehdus on levinnyt ja kiinnityskudostuho on edennyt liian pitkälle.

Mikä altistaa parodontiitille?

Suomalaiset ovat kansainvälisessä vertailussa huonoja hampaiden harjaajia ja vielä huonompia hammasvälien puhdistajia. Siitä syystä parodontiittiin viittaavia löydöksiä on yli 60 prosentilla aikuisista. Hammaskivi, laajat täytteet (isot paikat), kruunut ja sillat helpottavat bakteeriplakin kertymistä hampaiden pinnoille ja hammasväleihin. Muita taudin riskitekijöitä ovat:

  • tupakointi
  • diabetes
  • ylipaino (BMI > 30 ja lihavuus)

Tarttuuko parodontiitti?

Parodontiitti ei tartu ihmiseltä toiselle. Suun bakteerifloora muodostuu jo lapsena sen mukaan, minkälaiset bakteerit pääsevät sinne ensimmäisenä kolonisoitumaan eli asettumaan. Aikuinenkaan ei voi saada parodontiittia esimerkiksi suutelemalla, koska suun mikrobiston valtasuhteet ovat määräytyneet jo lapsuudessa.

Paraneeko parodontiitti?

Parodontiitti on elinikäinen sairaus, jota ei voi hoitaa kerralla kuntoon. Parodontiitin hoito vaatii aikaa ja sitoutumista. Ensisijainen tavoite on hoitaa infektio ja estää kudosten tuhoutumisen eteneminen. Kun taudin kulkuun puuttuu jo ensimmäisten merkkien ilmaantuessa, tuottaa se hyvän ja usein pysyvän tuloksen. Varhainen diagnoosi ja riskiyksilöiden erottaminen on todella tärkeää. Infektiota hallitaan, kun hampaiden pinnoilta poistetaan bakteeripeitteet hammaslääkärin, suuhygienistin ja potilaan yhteistyönä. Se, voiko parodontiitti parantua, tai voidaanko sitä saada hallintaan, riippuu oleellisesti omahoidon tehokkuudesta. Omahoito perustuu huolelliseen ja päivittäiseen hampaiden ja hammasvälien puhdistukseen.

Parodontiitin ehkäisy

Parodontiitin ehkäisy onnistuu samoilla keinoilla kuin reikiintymisen välttäminen. Tärkeässä roolissa ovat hampaiden välien puhdistaminen ja harjaaminen sekä terveellinen ruokavalio. Runsaasti hiilihydraatteja sisältävää ruokaa kannattaa välttää, sillä se saa aikaan bakteeriplakin lisääntymisen. Plakki muuttuu myös vaikeasti puhdistettavaksi, jos ruokavalio sisältää paljon hiilihydraatteja.

Lisäksi elintavoilla on suuri vaikutus suun tulehdusten kehittymiseen. Hampaiden puhdistamisen lisäksi parodontiittiin sairastumista ennaltaehkäisee tupakoinnin välttäminen ja normaalipainossa pysyminen sekä se, että diabeteksen hoitaa hyvin, jos sellainen sattuu olemaan.

Kenellä parodontiitti esiintyy?

Suomessa parodontiitti on poikkeuksellisen yleinen vaiva: siihen viittaavia löydöksiä todetaan 64 prosentilla aikuisista. Miehistä parodontiittia esiintyy 74 prosentilla ja naisista 57 prosentilla. Suomessa vaikea-asteisesta parodontiitista kärsii yli 20 prosenttia väestöstä, kun maailmanlaajuisesti sitä todetaan vain 10 prosentilla.

Parodontiitti lapsella tai nuorella

Parodontiitti ei ole vain aikuisten vaiva, vaan sen mahdollisuus on otettava huomioon jo lapsilla ja nuorilla. Lapsilla siksi, että hampaiden puhdistukseen liittyvät tavat ja tottumukset vakiintuvat osaksi arkea juuri lapsena. Nykyään on tavallista, että lapsella tai nuorella ei ole hampaissaan reikiä. Kun hampaiden puhdistusta yritetään motivoida hampaiden reikiintymisellä pelottelemalla, saattavat neuvot kaikua kuuroille korville. Parodontiitti voi kuitenkin olla oikea uhka. Parodontiitti alkaa kehittyä nuorella aikuisella tai jo nuoruudessa. Kiinnityskudosten tutkiminen kuuluu hammastarkastukseen kahdeksannesta luokasta alkaen. On tärkeää, että iensairaudet havaitaan mahdollisimman aikaisin. Silloin niiden hoito on tehokkainta.

Parodontiitin haitat

Parodontiitin ja iensairauksien hoito sekä ennaltaehkäisy on erittäin tärkeää, sillä hoitamattomat suun tulehdukset ovat haitallisia myös yleisterveydelle.

Hoitamattomana pitkälle edenneet suun tulehdukset:

  • lisäävät merkittävästi sydän- ja verisuonisairauksien riskiä (sydäninfarkti ja aivohalvaus)
  • lisäävät riskiä sairastua tyypin 2 diabetekseen
  • huonontavat diabeteksen hoidettavuutta ja hoitotasapainoa
  • lisäävät diabeteksen lisäsairauksien riskiä
  • voivat laskea hedelmällisyyttä sekä miehillä että naisilla
  • voivat vaikuttaa raskauden kulkuun ja sen kestoon sekä liittyä vauvan alhaiseen syntymäpainoon
  • vaikuttavat reuman hoidettavuuteen
  • lisäävät tekonivelinfektion riskiä

Ohjeet asiointiin

Kun epäilet paradontiittia, varaa aika hammastarkastukseen. Saat arvion hoidontarpeesta ja lähetteen tarvittaviin jatkotoimenpiteisiin. Hammastarkastuksen ajantasainen hinta on katsottavissa hinnastosta.

Varaa aika hammastarkastukseen