Terveystalon kohdemarkkinat

Terveystalon kohdemarkkinat Suomessa

Suomessa terveydenhuollon kokonaismarkkina on arviolta noin 18,5 miljardia euroa. Siitä noin 76 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on 24 prosenttia eli noin 4,5 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun terveydenhuollon. Terveystalolle relevantti yksityisesti tuotettu markkina sisältää työterveyshuollon, perusterveydenhuollon, suunterveyden ja erikoissairaanhoidon. Terveystalon osuus tästä markkinasta on noin 25–30 prosenttia. Yksityisesti tuotetun markkinan arvioidaan kasvavan noin 3 prosenttia vuosina 2024–2030. Yksityisesti rahoitetun työterveysmarkkinan arvioidaan kasvavan vuosittain noin 2–4 prosenttia, kuluttaja-asiakasmarkkinan noin 1–3 prosenttia ja vakuutusmarkkinan noin 3–5 prosenttia. Väestön nopea ikääntyminen, hoitovelka sekä julkisen terveydenhuollon haasteet kasvattavat yksityisesti tuotetun hoidon tarvetta tulevina vuosina.

Suomessa on ainutlaatuinen työterveysjärjestelmä, jonka asiakkaina on noin 2,1 miljoonaa suomalaista. Työterveys on yhteydessä lakisääteiseen eläkejärjestelmään. Järjestelmä kannustaa työnantajia investoimaan työterveyteen eläkekustannusten vähentämiseksi. Tällä on vaikutuksia niin kansanterveyteen kuin terveydenhuollon kokonaiskustannuksiin. Terveystalolla on Suomessa yli 25 000 yritysasiakasta, joilla on noin 722 000 työterveyshuollettavaa.

Terveystalon kohdemarkkinat Ruotsissa

Ruotsin terveydenhuollon kokonaismarkkina on noin 25 miljardia euroa. Siitä noin 82 prosenttia on julkisesti rahoitettua ja tuotettua. Yksityisesti tuotetun terveydenhuollon osuus on noin 18 prosenttia eli noin 4,6 miljardia euroa, mikä sisältää julkisesti rahoitetun ja yksityisesti tuotetun sekä yksityisesti tuotetun ja rahoitetun terveydenhuollon. Ruotsissa yksityisesti tuotettu ja rahoitettu markkina koostuu pääasiassa työnantajien rahoittamasta työterveyshuollosta sekä suunterveyden palveluista, joita julkinen sektori ei tarjoa yli 23-vuotiaille. Yksityisen terveydenhuollon markkinat Ruotsissa ovat melko pirstaloituneet: kymmenen suurimman toimijan yhteenlaskettu markkinaosuus on noin 40 prosenttia.

Terveystalon Ruotsissa toimiva tytäryhtiö Feelgood tarjoaa ennaltaehkäisevän työterveyden palveluita, mukaan lukien yritysten riskiarvioinnit ja työergonomia, johtamisen konsultointi sekä päihteiden väärinkäytön ehkäisemisen palvelut.

Ruotsin työterveyden markkina on vakaa ja kooltaan noin 0,45 miljardia euroa. Feelgood on Ruotsin toiseksi suurin työterveyspalveluiden tarjoaja noin 21 prosentin markkinaosuudella. Ruotsin työterveysjärjestelmä pitää sisällään Suomen järjestelmää vähemmän lain edellyttämiä palveluita. Työterveyden ja yksityisen terveyden palvelut ovat myös eri järjestelmissä. Työnantajat ovat kuitenkin kiinnostuneita tarjoamaan nykyistä laajempaa työterveyshuoltoa ja terveydenhuollon palveluita vähentääkseen sairauspoissaoloja ja pidentääkseen työuria. Terveystalon tytäryhtiö Feelgood palvelee Ruotsissa noin 5 000¹⁾ maksavaa yritysasiakasta, joilla on yhteensä noin miljoona työterveyshuollettavaa.

1) Muutos laskentatavassa verrattuna vuonna 2024 raportoituun lukuun (8 000)

Lähteet: Terveystalon markkinamalli ja sisäinen data, KELA, THL, Tilastokeskus, Finanssivalvonta, Ruotsin kuntien ja alueiden liitto, asiantuntijahaastattelut.