Mammografia, ultraääni vai magneetti? 8 kysymystä rintojen tutkimuksista

Roosa nauha -päivää vietetään perjantaina 9.10. Mitä rintojen tutkimuksista pitäisi tietää? Kysymyksiin vastasi Terveystalon radiologi Sami Kiiskinen.

  1. Millä eri menetelmillä rintoja voidaan tutkia?
    Rintoja ja rintasyöpäepäilyjä voidaan tutkia useilla menetelmillä: mammografialla, tomosynteesillä, ultraäänellä, magneetilla ja neulanäytteellä. Käytetyin menetelmistä on mammografia.
     
  2. Mitä eroa menetelmillä on?
    Mammografia perustuu röntgensäteisiin, ja toimii ensisijaisena tutkimusmenetelmänä rintasyövän ikäkausiseulonnoissa. 70–80 prosenttia rintasyövistä pystytään löytämään jo tällä menetelmällä. Kun sen ohella käytetään lisäksi ultraäänitutkimusta, tarkkuus paranee entisestään. Mammografiassa rinnat kuvataan yleensä kahdesta tai kolmesta suunnasta. Tutkimuksen aikana rintaa puristetaan kuvauslaitteessa olevan levyn avulla. Puristuksen täytyy olla napakka, jotta kuvasta tulee tarkka. Tutkimus kestää 15–30 minuuttia.

    Tomosynteesikuvauksessa rinnasta saadaan leiketyyppisiä kuvia, ja esimerkiksi tiiviimmässä kudoksessa kasvain voi erottua paremmin. Sen avulla voidaan myös sulkea pois mammografian epävarmuuksia.

    Ultraäänitutkimus sopii erityisesti nuoremmille naisille, koska heillä rinnat ovat rakenteeltaan tiiviimmät. Ultraäänitutkimus on tiiviille kudokselle mammografiaa herkempi tutkimus, eikä siinä käytetä säteilyä. Tutkimuksessa radiologi kuljettaa ultraäänianturia rinnan iholla, jolle on levitetty geeliä sopivan kontaktin saamiseksi. Tutkimus on kivuton ja kestää 15–20 minuuttia.

    Magneettitutkimus on herkin rintojen tutkimusmenetelmä. Magneettitutkimus tapahtuu valaistussa ja ilmastoidussa tunnelissa, joka on avoin molemmista päistä. Asento tutkimuspöydällä on vatsallaan ja asento pyritään saamaan mahdollisimman mukavaksi, koska kuvasarjojen onnistumisen edellytyksenä on paikallaan olo. Tutkimus kestää noin 30 minuuttia, ja Terveystalossa siihen voi hakeutua myös ilman lääkärin lähetettä.

    Neulanäytteen ottaa radiologi, ja se otetaan mammografian ja ultaäänitutkimuksen yhteydessä yleensä heti, mikäli epäilyttävä kohde tulee esiin. Kyseessä on karkeaneulanäyte, joka otetaan puudutuksessa ja on liki kivuton.
     
  3. Mikä menetelmistä on paras?
    Mikään tutkimus ei ole kaikkivoipa, vaan eri menetelmät täydentävät toisiaan. Mammografian tukena hyödynnetään usein ultraäänitutkimusta ja neulanäytettä. Vastaavasti magneettikuvia tulkittaessa sitä edeltäneet mammografia- ja ultraäänitutkimukset ovat erittäin hyödyllisiä, ja antavat radiologille arvokasta lisätietoa.
     
  4. Kenelle erityisesti suositellaan rintojen magneettitutkimusta?
    Magneettitutkimus on kannattavaa tehdä erityisesti, jos potilaalla on todettu syövälle altistava geenivirhe tai jos hänen lähisuvussaan on rintasyöpää poikkeavan paljon, vaikkei geenivirhettä olisikaan todettu. Lisäksi tietyt rintasyöpätyypit erottuvat helpommin magneettikuvissa kuin mammografia- ja ultraäänikuvissa. 

    Magneettitutkimus tehdään myös tilanteissa, joissa kainalosolmukkeessa on havaittu rintasyöpää, mutta mammografiassa ja ultraäänessä rinnoista ei ole löydetty poikkeavuuksia.

    Magneettitutkimus on siis hyvä lisä potilaalle, jonka rintasyöpäriski arvioidaan korkeaksi. Magneettitutkimus on myös luotettavin tutkimus, kun halutaan arvioida rintaimplanttien eheyttä.
     
  5. Miksi seulontatutkimuksissa käytetään menetelmänä juuri mammografiaa?
    Ikäkausiseulonnoissa potilaat ovat iältään 50–69-vuotiaita, ja heille mammografia on sopivin tutkimusmenetelmä: mammografian herkkyys paranee potilaan iän mukana, sillä vaihdevuosi-iän ylittäneillä rintarauhaskudos hiukan kutistuu, mikä parantaa mammografian erotuskykyä.

    Lisäksi mammografia on nopea suorittaa ja tulkita sekä kattavasti saatavilla. Mammografiakuvien ottaminen ei edellytä radiologin läsnäoloa, vaan kuvat voidaan tulkita kuvauksen jälkeen, ja kutsua potilas tarvittaessa jatkotutkimuksiin.
     
  6. Millaisissa tilanteissa tutkimuksiin pitäisi hakeutua jo ennen 50 vuoden seulontaikää?
    Seulontaikää nuorempien rintasyöpä ei ole harvinaisuus. Rinnan kyhmy, poikkeava paikallinen ja pitkäkestoinen kipu, verinen tai kirkas vuoto nännistä tai ihon punoitus ilman tulehdusoireita edellyttävät rintojen tutkimuksia iästä riippumatta. Myös sukualttius on järkevä syy tehdä rintatutkimuksia jo ennen 50 vuoden ikää.

    On kuitenkin hyvä muistaa, että suurin osa rinnan kyhmyistä on hyvänlaatuisia, joten tutkimuksiin ei tarvitse tulla pelokkain mielin.
     
  7. Mitkä riskitekijät altistavat rintasyövälle?
    Rintasyöpään liitettyjä riskitekijöitä on paljon: yleisimpiä ovat muun muassa sukualttius, synnyttämättömyys tai korkea ensisynnytysikä, merkittävä ylipaino, alkoholi, tupakointi, varhain nuoruudessa alkaneet kuukautiset ja pitkään jatkunut hormonikorvaushoito.
     
  8. Millainen on tyypillinen rintasyöpäpotilas ja millainen ennuste sairaudella yleensä on?
    Rintasyöpä on naisten yleisin syöpä, ja se on yleistynyt erityisesti iäkkäämmällä väestöllä. Noin joka kahdeksas nainen saa rintasyövän jossain elämänsä vaiheessa. Yleisin sairastumisikä on 50–70v, ja siksi yhteiskunnan ikäkausiseulonnat kohdistuvatkin juuri tähän ryhmään.Rintasyövän ennuste on nykyään kuitenkin erinomainen.

    Suomessa rintasyöpään sairastuneista 91 prosenttia on hengissä viiden vuoden kuluttua sairauden toteamisesta – hoidon taso on siis huippuluokkaa. Suurimmalle osalle potilaista hoito on parantavaa. Vaikka kaikkia ei voida parantaa, hoidoilla voidaan merkittävästi hidastaa taudin etenemistä säilyttäen elämänlaatu melko hyvänä.
 

Lisätietoa medialle:
Terveystalon viestintä/mediapäivystys, p. 050 358 1170, viestinta@terveystalo.com Kysy meiltä asiantuntijaa myös muihin terveysaiheisiin! 

Terveystalo lyhyesti:
Terveystalo on Helsingin pörssissä listattu julkinen osakeyhtiö, jolla on vahva suomalainen omistus. Terveystalo on liikevaihdoltaan ja verkostoltaan Suomen suurin terveyspalveluyritys. Yhtiö tarjoaa monipuolisia perusterveydenhuollon ja erikoissairaanhoidon palveluja yritys- ja yksityisasiakkaille ja julkiselle sektorille. Valtakunnallinen verkostomme kattaa noin 300 toimipaikkaa eri puolilla Suomea. Toimipaikkaverkostoa täydentävät ympäri vuorokauden saatavilla olevat digitaaliset palvelut. Vuonna 2019 Terveystalossa asioi 1,2 miljoonaa yksittäistä asiakasta. Lääkärikäyntejä tehtiin noin 3,7 miljoonaa. Terveystalossa työskentelee yli 13 000 terveydenhuollon ammattilaista. Terveystalon palveluilla on Avainlippu-tunnus ja yhtiö on Suomalaisen työn liiton jäsen. www.terveystalo.com