Tekemättömän työn taakka

10.11.2020Blogi

Perusterveydenhuollon tulevaisuuden kulmakiviä ovat potilaiden tukeminen oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon, nopea hoitoon pääsy ja potilassegmenttikohtaisesti räätälöity palvelumalli, kirjoittaa julkisten palveluiden ylilääkäri Petja Orre.

Viimeiset kuukaudet ovat olleen kaikin tavoin poikkeuksellisia. Äkkiseltään vaikuttaa, että perusterveydenhuolto on selvinnyt koronakurimuksesta melko vähäisin kolhuin. Toki ammattilaisten työpanosta on ohjautunut näytteenottoon, neuvontaan ja puhelintyöhön, eikä tämä ole voinut olla vaikuttamatta terveyskeskusten perustoimintaan. Jonot kiireettömille vastaanotoille ovat päässeet venähtämään joissain paikoissa todella pitkiksi. Vasta myöhemmin nähdään, minkälainen tekemättömän kansanterveystyön kasauma meillä on käsissämme.

Poikkeavien aikojen myötä uudenlaisille toimintamalleille ja vastaanottomuodoille on ollut kysyntää ja etävastaanottojen käyttö on kasvanut merkittävästi niin yksityisellä kuin julkisellakin puolella. Video- ja chat-vastaanottojen tehokas toteuttaminen vaatii kuitenkin riittävän resurssin organisaatiolta ja toimivan, tietoturvallisen alustan potilaiden kanssa kommunikointiin. 

Korona jättää jäljen

Koronan jäljiltä tekemätöntä työtä on kasaantunut erityisesti erikoissairaanhoitoon ja hoitojonot ovat venyneet ennennäkemättömän pitkiksi. Jonojen purkaminen tuskin onnistuu vuosiin ilman julkisen ja yksityisen sektorin yhteistyötä. Pelkkä epidemian laantuminen tuskin helpottaa tilannetta, sillä jo ennen pandemiaa erikoissairaanhoito oli vuosikymmenen pisimpien jonojen kourissa.

Myös väestön ikääntymisestä johtuva palveluiden kysynnän kasvu vaikeuttaa jonotilanteen purkamista. Yli 65-vuotiaiden osuus kasvaa seuraavien vuosien aikana nopeasti. Samaan aikaan yli 90-vuotiaita on jo yli 50 000 ja seuraavan kolmenkymmenen vuoden aikana määrä kasvaa liki 200 000 suomalaiseen. Perusterveydenhuollon merkitys kansalaisten terveyden ja toimintakyvyn ylläpitäjänä korostuu.

Rakennamme toimialan älykkäimmän palvelumallin

Perusterveydenhuollon tulevaisuuden kulmakiviä ovat potilaiden tukeminen oman terveyden ja hyvinvoinnin ylläpitoon, nopea hoitoon pääsy -kun sitä tarvitaan - ja potilassegmenttikohtaisesti räätälöity palvelumalli. Digitaalisia palveluita ja etävastaanottoja voidaan hyödyntää paitsi satunnaisesti yksittäiseen terveysvaivaan apua tarvitseville, myös yhteydenpitoon pitkäaikaisissa asiakassuhteissa omatyöntekijän kanssa. Paljon palveluita tai säännöllistä tukea tarvitsevat hyötyvät pitkäaikaisesta yhteistyöstä heidän asioihin perehtyneen työntekijän kanssa. Kaikissa kanavissa ja vastaanottomuodoissa yksittäisen ammattilaisen tukena on moniammatillinen tiimi. 

Terveystalo on toiminut pisimpään kuntien kumppanina perusterveydenhuollon kehittämisessä osa- ja kokonaisulkoisten muodossa. Lääkärille pääsyn nopeutta kuvaava T3-mittari (kolmas vapaa kiireetön lääkäriaika) oli ulkoistuksissamme keskimäärin 8 vuorokautta jo ennen koronaa, ja tuoreimmissa tilastoissa keskiarvo on ollut alle 5 vuorokautta. Lyhyet lääkärijonot helpottavat ammattilaisten työtä ja parantavat kuntalaisten luottoa perusterveydenhuollon toimintaan. 

Korona on osoittanut, että kuntalaisten terveydenhuollon tarpeisiin pitää kuitenkin pystyä vastaamaan muutenkin kuin pelkin lääkärin fyysisin vastaanotoin. Rakennamme uudenlaista terveysasemamallia, jossa yhdistämme laajan kokemuksemme perusterveydenhuollon ulkoistuksista, maan kattavimmasta erikoislääkäripoolista ja digiosaamisestamme. 

Tästä mallista rakennamme toimialan älykkäimmän ratkaisun, joka on sovitettavissa eri kokoisten kuntien ja kaupunkien tarpeisiin. Yhdessä kehittäminen on tärkeä kumppanuuden muoto ja keino parantaa palveluiden laatua ja kustannusvaikuttavuutta saman aikaisesti. Kaiken kehittämisen tulee perustua potilaan saaman palvelun ja hoidon parantamiseen. 

Petja Orre
Petja Orre ylilääkäri, Terveystalo julkiset palvelut