Päivittäin noin 40 suomalaista sairastuu muistisairauksiin

20.9.2019Blogi

Lauantaina 21. syyskuuta 2019 vietetään maailman Alzheimer-päivää. Päivän tarkoitus on lisätä tietoisuutta Alzheimerin taudista. Päivällä on vuosittain vaihtuva teema, kuten varhainen tunnistus, sairauden yleisyys ja tänä vuonna stigman murtaminen. Alzheimerin tauti on yleisin muistisairaus, mutta lukuisia muitakin muistisairauksia on olemassa. Vaikka puhutaan yleisesti muistisairaudesta, on kyseessä kuitenkin laaja-alainen kognitiota heikentävä sairaus.

Muistisairauksien tyypillinen oire on toki muistin heikentyminen, joka esimerkiksi Alzheimerin taudissa näkyy usein lähimuistin tai tapahtumamuistin heikentymisenä ja uuden oppimisen vaikeutena. Muita Alzheimerin taudin tavallisia oireita ovat hahmotushäiriö, joka aiheuttaa vaikeutta hahmottaa ”mitä” ja ”missä”, ajatusten toteuttamisen ja tekemisen vaikeus sekä kielellisten toimintojen heikentyminen.

Alzheimerin taudista on olemassa erilaisia muotoja, joille on tyypillistä eri toimintojen heikentymisen korostuminen ja näin sairaus ei aina noudata totuttua kaavaa. Lisäksi riskitekijät, jotka lisäävät Alzheimerin taudin vaaraa, voivat aiheuttaa myös muita muistisairauksia, kuten verisuoniperäisen kognition heikentymää ja sama ihminen voi sairastua sekamuotoiseen muistisairauteen, jossa on useamman muistisairauden oireita.

Muistisairaudet kolmanneksi yleisin kuolinsyy

Muistisairauksiin sairastuu noin 40 suomalaista joka päivä. Ne etenevät dementiaan kutsuttuun tilaan, joka latinaksi tarkoittaa vailla mieltä. Muistisairaudet ovat Suomessa kolmanneksi yleisin kuolinsyy, aiheuttaen noin joka kuudennen kuoleman Suomessa. Muistisairaudet ovat siis yllättävän tavallisia, ja viime vuonna Alzheimer-päivänä herätettiin maailmaa siihen, että jossain päin maailmaa joku sairastuu Alzheimerin tautiin joka kolmas sekunti.

Yksi Alzheimerin taudin toteamiseen liittyvä haaste on, että sairaus heikentää usein sairastuneen itsetajuntaa. Sairastunut saattaa päätyä tutkimuksiin vasta omaisten havaittua ja seurattua muutoksia sairastuneen toiminnassa ja käyttäytymisessä jo pitkään. Toinen tavallinen tutkimuksiin johtava tilanne on elämäntilanteen yllättävät muutokset, kuten puolison kuolema tai päätyminen vieraaseen ympäristöön, kuten sairaalaan jonkin muun sairauden johdosta tai evakkoon esimerkiksi kodin putkiremontin takia. Haasteena on myös, että muistisairauden varhaisia oireita voivat olla neuropsykiatriset niin sanotut käytösoireet, kuten sosiaalinen eristäytyminen ja masennus, jotka vaikeuttavat osaltaan hoitoon hakeutumista ja diagnoosin asettamista.

Terveys on muutakin kuin sairauden poissaoloa

Muistisairauksiin sairastuneiden tilannetta helpottava muistiystävällisyys on pitkä prosessi. Se on edellyttänyt diagnostiikan paranemista siten, että oireet on voitu nähdä sairauden aiheuttamiksi, jolloin sairastunut itse on voinut vapautua kielteisestä leimasta. Tarvitaan vielä laajamittaisempaa yhteiskunnallista muutosta, jotta terveys nähtäisiin muunakin kuin sairauden poissaolona.  Terveyskäsitys pitäisi laajentaa kokonaisvaltaiseksi biopsykososiaaliseksi kokemukseksi, jolloin ihmistä ympäröivä yhteiskunta on yhtä paljon osallinen henkilön terveyteen kuin hän itse on.

Lopuksi maailman Alzheimer-päivän alla haluan esittää muutaman näkökulman kaikille, myös muistisairauksiin sairastuneille:

1)   Tee voitavasi muistisairauksien ehkäisemiseksi. Vältä epäterveellistä ruokavaliota ja ylipainoa. Hoida kohonnutta verenpainetta, kolesterolia ja verensokeria. Liiku. Edistä aivoterveyttä älyllisillä virikkeillä ja haasteilla. Ajattele positiivisesti, ole läheistesi kanssa ja nuku riittävästi.

2)   Harrasta itsetutkiskelua. Usko Sokrateen kuuluisaan lausahdukseen: ”Ihminen, tunne itsesi! Se on kaiken elämänviisauden alku.” Itsetutkiskelu - tai oman mielen tutkiskelu - on haastavaa, sillä ihmismieli on varsin rauhaton. Itsetutkiskelu kuitenkin helpottaa omien arvojen määrittelemistä luoden vankan pohjan oman toiminnan ohjaamiseen. Oman elimistön signaalien tutuksi tuleminen auttaa myös omien tunteiden tulkinnassa ja päätöksenteossa. Keskustele arvoistasi ja tunteistasi, jotta osaat ilmaista ne sanallisesti.

3)   Älä syytä itseäsi, jos sairastut. Sairastuessa tulee keskittyä nykyhetkeen ja sopivassa määrin suunnitella tulevaa. Tee hoito- ja hoivatahto, sen avulla hoitoon osallistuvat ymmärtävät paremmin arvojasi ja minkä näköistä elämää haluat elää.

4)   Puhu muistisairaudesta(si). Stigman murtaminen on helpompaa, kun jää on murrettu. Ihmiset eivät välttämättä tiedä, miten muistisairauteen tulisi suhtautua ja miten heidän pitäisi olla muistisairaan kanssa. Kun omat arvot ovat selvät, on helpompi keskustella sairaudesta. Inhimilliset kohtaamiset eivät aina ole täydellisiä, mutta vain kommunikoimalla voi kohtaamisia parantaa.

5)   Muista aina, että sairautta kantaa ihminen jolla on oma tarinansa ja omat tarpeensa. Kunnioita ihmistä ja jos hän sairastaa muistisairautta, kunnioita myös sitä.


Kirjoittaja Lars Konttinen toimii Terveystalon julkisissa palveluissa vanhuspalveluiden vastuulääkärinä ja puhuu väsymättä hyvän vanhuuden puolesta. 

lisätiedot:
Lars Konttinen

lars.konttinen@terveystalo.com

Lars Konttinen
Lars Konttinen Vastuulääkäri, vanhuspalvelut