Lastenpsykiatri viihtyy, kun maisemat vaihtuvat mutta yhteyshenkilö pysyy

25.1.2021Blogi

Vuodesta 2017 alkaen Terveystalon julkisissa palveluissa (aiemmin Attendo Terveyspalveluissa) työskennellyt Heli Jalava tapaa lapsipotilaita eri puolilla Suomea – osin myös etänä. Hänelle henkilöstöpalveluiden kautta työskentely mahdollistaa omaan työhön keskittymisen sopivasti vaihtelevassa ympäristössä. Terveystalon julkisten palveluiden erikoissairaanhoidossa onkin kautta linjan poikkeuksellisen korkea työtyytyväisyys: esimerkiksi työnantajan suositteluhalukkuutta kuvaava eNPS-luku oli peräti 43.

Lastenpsykiatri Heli Jalava
Lastenpsykiatri Heli Jalava.

Terveystalon henkilöstöpalveluiden kautta työskentelevällä Heli Jalavalla on Suomen kartta töiden puolesta hyvin hallussa. Vihdissä asuva lastenpsykiatri on työskennellyt viime vuosina niin Lohjalla, Mikkelissä, Pohjois-Karjalan alueella kuin Rovaniemelläkin. Toive monipuolisesta työstä saikin Helin lähtemään silloisen Attendo Terveyspalveluiden kautta töihin vuonna 2017.

– Olen aina ajatellut, että se sama paikka ja sama työ viitenä päivänä viikossa ei ole minun juttuni. Sen vuoksi hakeuduinkin tänne töihin, että saisin tehdä erilaisia hommia. Muuten sitä voi pitkästyä, Heli kuvaa. 

Aiemmin Heli teki keikkaluonteista työtä virkatyönsä ohella, mutta vuoden alusta alkaen hän on “ihan kokonaan terveystalolainen”.

Tällä hetkellä Helin työviikko koostuukin konsultaatioista ja vastaanotoista kolmen eri tilaaja-asiakkaan alueilla. Koulutukseltaan hän on lääketieteen lisensiaatti, lastenpsykiatrian erikoislääkäri ja psykoterapeutti. Hänellä on lisäksi Lääkäriliiton myöntämä lastenpsykoterapian erityispätevyys. 

Polku Terveystalon julkisissa palveluissa käynnistyi aikoinaan keskustelusta yhteyspäällikkö Tiina Pitkäsen kanssa. Tiina ehdotti heti alkajaisiksi Helille erilaisia vaihtoehtoja, kuten työtä Rovaniemellä. 

– En olisi muuten osannut mitään Rovaniemiä ajatella, mutta kun se tuli vastaan, tartuin tilaisuuteen. Sen jälkeen olenkin sitten tehnyt kaikenlaisia mielenkiintoisia hommia, mitä on tarjoutunut, Heli kuvaa. 

Yhteyshenkilö mahdollistaa omaan osaamiseen keskittymisen 

Yrityskaupan myötä Attendolta Terveystalolle siirtyminen sujui saumattomasti. Yhdeksi syyksi Heli nostaa samojen yhteyshenkilöiden pysymisen läpi vuoden 2018 yrityskaupan. Yhteyshenkilöt saavat muutenkin kiitosta häneltä. 

– Yhteyshenkilöiden kanssa tehdään hyvin paljon. Tosi kivasti on sellainen kulttuuri ollut ja säilynyt, että voi matalalla kynnyksellä olla yhteydessä. Se tekee tästä työstä helpompaa, että saa keskittyä omaan osaamiseen ja omaan työhön, hän kertoo. 

Marraskuussa valmistuneen Osaajatutkimuksen mukaan julkisten palveluiden erikoissairaanhoidossa oli poikkeuksellisen korkea työtyytyväisyys. Työnantajan suositteluhalukkuutta kuvaava eNPS-mittari oli peräti 43, kun koko Terveystalossa se oli keskimäärin 18. 

Heli arvelee, että yksi tekijä voi olla juuri yhteyshenkilöt ja etenkin heiltä saatu palaute. 

– Potilastyössä saa tietysti aina suoraa palautetta, mutta lisäksi yhteyshenkilöiden kautta palautetta tulee myös tilaaja-asiakkaalta. Virkatyössä saa toki myös palautetta, mutta ei välttämättä aina niin suoraan. Meillä on tässä välissä positiivisen palautteen ammattilaiset välissä, hän kehaisee. 

Kaikkea ei korona-aikaankaan voi tehdä etänä 

Koronavuosi näkyi Helin työssä merkittävästi eikä vähiten sen vuoksi, että tavattavat potilaat ovat alle 13-vuotiaita. Aiemmin etätyön mahdollisuuksia oli pitänyt tehdä näkyviksi, mutta nyt asenne heilahti kerralla aivan eri suuntaan, kun lähes kaikki toiminta olisi ollut toivottavaa siirtää etämaailmaan. 

– Korona-aika on muuttanut sitä, miten potilaista ja heidän perheistään saa informaatiota. Jo lähityössä pelkästään maskin käyttö on yksi siihen vaikuttava tekijä. Paljon silmistäkin näkee, mutta oikeastaan vasta nyt huomaa sen, miten suuri osa viestintää suun alueen ilmeet ovat. Etätyössä kuvanlaadulla, äänen kuulumisen viiveellä ja muilla seikoilla on merkitystä. Yllättävää oli ihan alusta asti, jo paljon ennen koronaa, kuinka toimimattomia yhteydet voivat olla. Tilanne on sama edelleen vuonna 2020, Heli toteaa. 

Helin mukaan koronan myötä odotettiin, että kaikki pitäisi tehdä etänä - myös ne asiat, joita ei aidosti kannattaisi. Yhteyshenkilöt toimivat tilaaja-asiakkaan suuntaan myös tällaisissa asioissa, jotta lääkärin mahdollisuus tehdä laadukasta työtä säilyy. 

– Lapsia ei voi hoitaa poliklinikalla tai osastomaisissa olosuhteissa tapaamatta heitä. Kovin vahvasti ei voi ottaa kantaa, jos lapsen kahdenkeskinen tapaaminen ja somaattinen tutkiminen jäävät pois. Ei voi määrätä lääkkeitä eikä minusta voi allekirjoittaa mitään todistuksiakaan. Henkilökohtainen lapsen tapaaminen ei välttämättä merkittävästi muuta omaa näkemystä , mutta rajankäynnin selkiyttämiseksi ja potilasturvallisuuden varmistamiseksi tämä on tärkeää, Heli kuvaa. 

Etenkin etätapaamisissa, joissa on lapsi mukana, hän odottaa jokaisen olevan aidosti läsnä. 

– Se on ihan hauskaakin, kun on konsulttilääkärinä etätapaamisessa ja voi sanoa, että pistäkääs kamerat päälle. Ihmiset tekevät töitä kotona ja useiden palaverien aikana vaikka tyhjentelevät tiskikoneita. Monessa palaverissa se voi käydä, mutta lasten kanssa toimiessa ei. On tärkeää, että jokainen rauhoittuu asian äärelle, hän päättää.  

Työn keskiössä lääkäri 

Vastaava ura-asiantuntija Tiina Pitkänen ja aluepäällikkö Petra Joulio ovat mielissään kuullessaan Helin ajatuksia yhteyshenkilöiden merkityksestä. He toimivat päivittäisessä työssään linkkinä lääkärien ja tilaaja-asiakkaiden välillä. Kyse ei ole vain vapaiden työvuorojen tai -paikkojen täyttämisestä. 

– On tärkeää ymmärtää lääkäriä ja sitä, miten tietty työ ja lääkäri sopivat yhteen. Uskon, että lääkärien tyytyväisyyteen vaikuttaa paitsi se suora työ, jota teemme heidän kanssaan, myös kaikki niin sanotusti kehän ulkopuolella tehtävä työ. On meidän tehtävämme olla koko ajan hereillä esimerkiksi sen suhteen, jos tilaajaorganisaatiossa tapahtuu muutoksia, Tiina sanoo. 

– Meidän työmme keskiössä on lääkäri ja hänen työhyvinvointinsa. Olemme vieneet lääkäreiden toiveita eteenpäin: esimerkiksi ennen korona-aikaa järjestimme tapahtumia, joissa lääkärit pääsivät tapaamaan kollegoitaan. Tällaisilla tilaisuuksilla voi olla erityisen tärkeä rooli, jos muuten työskentelee paljon yksin, Petra kuvaa. 

Tiinalla ja Petralla on vankka kokemus aiheesta. Urapalveluissa psykiatrian erikoisalojen ja päihdelääketieteen parissa työskentelevä Tiina on tullut taloon vuonna 2008 (aiemmin Attendo Terveyspalveluihin) ja toiminut lastenpsykiatrian erikoisalan parissa vuodesta 2014 lähtien. Aluepäällikkönä työskentelevä Petra aloitti henkilöstöpalveluiden erikoissairaanhoidon tiimissä vuonna 2012. 

Vaikka he työskentelevät eri organisaatioissa, yhteistyö on saumatonta. 

– Avoin viestintä on tässä avainasemassa: vaikka lääkäri työskentelisi henkilöstöpalveluiden liiketoiminnassa, voi Tiina toimia hänen yhteyshenkilönään. Pidämme kiinni siitä, että yhteyshenkilöt vaihtuvat mahdollisimman vähän. Yhteyshenkilö on lääkärin hallinnollinen esimies, ja jokainen voi miettiä omalle kohdalleen, miltä tuntuisi tämän henkilön jatkuva vaihtuminen, Petra kuvaa. 

Käytännössä tämä tarkoittaa tiivistä yhteistyötä urapalveluiden ja henkilöstöpalveluiden välillä. 

– Raja-aidat on täräytetty alas, Tiina kiteyttää.