Kuka saa leikata ja ketä?

11.1.2019Blogi

Eduskunnassa on käsiteltävänä Terveydenhuoltolain muutos, jonka tarkoituksena on sallia sairaanhoitopiireille mahdollisuus ulkoistaa kiireetöntä anestesiaa vaativaa leikkaustoimintaa, mikäli toimintayksikössä suoritetaan riittävä määrä leikkauksia ja se sijaitsee enintään puolen tunnin välimatkan päässä sairaalasta, jossa on ympärivuorokautinen valmius päivystysleikkausten tekemiseen, teho-osasto ja riittävänä laajasti erikoisalojen ympärivuorokautista päivystystä. Esitys on herättänyt monenlaista keskustelua – sitä ovat arvostelleet sekä yksityisen että julkisen puolen toimijat. Herää kysymys miksi keskustelu on niin kiivasta - mistä on oikein kyse. Tämän kirjoituksen tarkoitus on valottaa asiaa.

Viime vuoteen asti kunnat ja sairaanhoitopiirit ovat saaneet halutessaan ulkoistaa leikkaustoimintaa, mikäli ovat niin parhaaksi katsoneet. Viime vuonna tuli voimaan Terveydenhuoltolain muutos, jonka tarkoitus oli aluesairaaloiden leikkaustoiminnan lakkautus. Saman pesuveden mukana kunnilta ja sairaanhoitopiireiltä lähti mahdollisuus ulkoistaa leikkaustoimintaa yksityiselle, mikä ei ollut lakimuutoksen tarkoitus. Nyt käsittelyssä olevan lakiesityksen tarkoitus on korjata tämä asia.

Yksityisen toimijan näkökulmasta esitys on ongelmallinen. Ensinnäkin siksi, että ulkoistuksia ei saisi enää kunnat tehdä – käytännössä tämän jälkeen julkisella rahalla tehty kiireetön leikkaustoiminta olisi kokonaisuudessaan sairaanhoitopiirin vastuulla. Verrokkia ei saisi edes olla. Toiseksikin esitetty 30 minuutin aikaraja sulkisi kaikkien muiden kuin keskussairaaloiden välittömässä läheisyydessä olevien paikkakuntien mahdollisuudet ulkoistaa leikkaustoimintaa pois. Kunnat joutuisivat siis eriarvoiseen asemaan. Myös kriteereiden lääketieteellinen perustelu ihmetyttää: Päiväkirurgisissa leikkauksissa tulee komplikaatioita hyvin harvoin, ja ne ovat silloinkin harvoin vakavia. Komplikaatio tapahtuu useimmiten kotona – se, kuinka kaukana itse leikkaus tapahtuu, ei ole asiakkaan kannalta olennaisin kysymys.

Suomalaisesta hammashuollosta tuotetaan leijonanosa yksityisellä. Mikäli lainmuutos ei menisi läpi, anestesiaa ei saisi käyttää yksityisessä hammashuollossa. Ja jos menee läpi, ainoastaan 30 minuutin etäisyydellä kriteerit täyttävästä sairaalasta. Tämä on jäänyt keskustelussa aivan liian vähälle huomiolle.

Kriteerien keinotekoisuutta kuvaa se, että missään muussa Euroopan maassa ei vastaavaa kieltoa ole. 

Julkiset toimijat ovat taas ilmaisseet, että lakiesitys asettaa julkiset ja yksityiset toimijat eriarvoiseen asemaan: Aluesairaalat eivät saisi tehdä päiväkirurgisia leikkauksia, mutta yksityiset saisivat. Perustelu on meidän näkökulmasta sikäli omituinen, että yksityinen ei voi päättää leikkauksien tekemisestä itse: Julkisen rahan leikkauksia saa tehdä ainoastaan ja vain silloin, kun julkinen niin itse päättää. Tästä kulmasta katsottuna ihmetyttää, miksi kunnat ja maakunnat veisivät itseltään tämän mahdollisuuden pois, kun erikoissairaanhoidon kustannusten kasvu on jo pitkään ollut ongelma.

Kunnat ovat ulkoistaneet päiväkirurgiaa säästääkseen rahaa ja lyhentääkseen jonoja. Useimmiten siinä on onnistuttu: NHG teki runsas vuosi sitten tutkimuksen Varkauden leikkaustoiminnasta, sen mukaan Varkaus on säästänyt yli kymmenen prosenttia leikkauskustannuksistaan ja jonotusajat ovat lyhentyneet kolmannekseen. Lakiesityksen mukaan Varkaudella ei olisi enää oikeutta toimia näin. Lopputulos on leikkausjonojen pidentyminen.

Olennaista ei kuitenkaan ole kuka leikkauksen tekee vaan miten se tehdään. Olemme panostaneet laatuun ja tällä viikolla saimme siitä odotetun tunnustuksen: Terveystalon ISO 9001:2015 sertifikaatti on laajentunut kattamaan myös Terveystalon tuottamat julkiset erikoissairaanhoidon palvelut eli Iisalmen sairaalan, Varkauden sairaalan ja Eksote silmäklinikan toiminnan. Sertifikaatin perusteina olevissa auditoinneissa Terveystalon erityiseksi vahvuudeksi on todettu asiakaslähtöisyys, joka on standardin lähtökohta. Olemme tästä ylpeitä ja toivomme, että sertifikaatti ei jää roikkumaan tyhjän leikkaussalin seinälle, vaan voimme jatkaa leikkaustoimintaa kuten ennenkin.  

Jottei kenellekään jäisi epäselväksi, on meidänkin mielestä aivan järkevää keskittää vaativat leikkaukset. Sen sijaan se, että päiväkirurgiset operaatiot olisivat vain keskussairaaloiden tehtävänä, on täysin päätöntä.

 

Unto Palonen
johtava ylilääkäri

Unto Palonen
Unto Palonen johtava ylilääkäri