Tekemätön työ käy kunnissa kalliiksi

5.2.2018

Kuntien väliset erot ovat kasvaneet: tekemättömän työn kustannukset vaihtelevat kuntaorganisaatiosta riippuen paljon.Suurimmat työkyvyttömyyden kustannukset syntyvät sairauspoissaoloista.

Suomessa sekä yksityisellä että julkisella sektorilla kuluu rutkasti rahaa tekemättömään työhön – kun ihmiset sairastuvat tai joutuvat pitkäaikaisesti työkyvyttömiksi, työpaikalla ei tehdä tuottavaa työtä. Terveystalon Tekemättömän työn vuosikatsaukseen kerättyä yritysaineistoa vertailtiin tänä keväänä toista kertaa Kevan keräämään kuntatyönantajien aineistoon. Vertailussa käytetyt aineistot ovat laajuudeltaan samaa luokkaa: sekä yritys- että kuntaorganisaatiot työllistävät noin 70 000 henkilötyövuotta.  Selvitys osoittaa yritysten tekemättömän työn kustannusten vaihtelun olevan yhä merkittävää, mutta myös kuntien välisten erojen kasvaneen.

– Tekemättömän työn kustannukset muodostuvat sairauspoissaolojen, työtapaturmavakuuttamisen, työkyvyttömyysmaksun tai varhemaksun ja työterveyden kustannuksista. Kustannusten välinen vaihtelu eri kuntaorganisaatioiden välillä kertoo siitä, että ne ovat yritysten tavoin keskenään hyvin erilaisia ja niitä myös johdetaan eri tavoin, toteaa Terveystalon liiketoimintajohtaja Laura Räty.

Välilliset kustannukset kasvattavat tekemättömän työn hintalappua

Yrityksillä tekemättömän työn kustannukset ovat hieman kuntia pienemmät. Yrityksissä työkyvyttömyyden kustannukset suhteessa palkkasummaan ovat 6,30 prosenttia, kuntaorganisaatioissa puolestaan 6,45 prosenttia. Vertailtavat tiedot perustuvat vuosiin 2015 ja 2016.

– Yritykset laittavat keskimäärin enemmän rahaa työterveyshuoltoon, ja sairauspoissaolojen kustannukset taas ovat keskimäärin pienempiä. Kokonaisuutta katsottaessa liikutaan kuitenkin hyvin samoissa luvuissa. Palkkasummiin suhteutettuna puhutaan suurista summista, ja on hyvä huomioida, että esimerkiksi sijaisten palkkaamisesta ja tuottavuuden menetyksistä aiheutuvat välilliset kustannukset ovat todennäköisesti moninkertaiset selvityksen lukuihin nähden, muistuttaa Räty.

Suurimmat työkyvyttömyyden kustannukset muodostuvat sairauspoissaoloista sekä yrityksissä että kunnissa. Kuntaorganisaatioissa korkeimmat sairauspoissaolot olivat sosiaalialalla, teknisen alan, tuotannon ja turvallisuuden piirissä sekä toimisto- ja asiakaspalvelutyössä.

Sairauspoissaolojen kustannuksiin voi vaikuttaa

Rädyn mukaan työpaikan jokapäiväisessä johtamisessa ja laajemmissa prosesseissa on onneksi paljon avaimia sairauspoissaolokustannusten hillitsemiseen.

– Oleellista on löytää ongelmakohdat ja myös puuttua niihin strategisesti. Prosessit on oltava valmis laittamaan kuntoon, jotta uusien pitkien sairauspoissaolojen syntymistä voidaan hallita, painottaa Räty.

Esimerkiksi Lassila & Tikanojalla keskimääräinen eläköitymisikä saatiin nousemaan neljällä vuodella, kun riskitekijöihin puututtiin järjestelmällisesti. Strateginen kumppanuus Terveystalon kanssa sai sairauspoissaolot vähenemään 2,3 prosenttiyksiköllä vuosina 2005–2015, ja työkyvyttömyyseläkkeiden kustannukset puolestaan saatiin laskemaan jopa 40 prosentilla. Hyvä kehitys näissä jatkuu edelleen.

– Sairauspoissaolojen kustannuksiin voi vaikuttaa strategisella suunnittelulla, jota kumppanuus työterveyden kanssa voi tukea. Tärkeintä on asettaa yhteiset mittarit ja tavoitteet ja myös seurata niiden toteutumista säännöllisesti. Sitä kautta eurot alkavat näkyä myös viivan alla, Räty sanoo.

Lataa esitys tutkimustuloksista: Työkyvyttömyyden ja tekemättömän työn kustannukset yksityisellä ja julkisella sektorilla. Lataa pdf.


Terveystalon palvelut vastaavat kaikkiin julkisen sektorin terveydenhuoltotarpeisiin – toivotun laajuuden mukaisesti, joustavasti ja kustannustehokkaasti.